Eeva Brofeldt  

Rakennusinvestoinnin suunnitteluun tarvitaan aikaa ja apuvoimia 

Siitä, kun ajatus rakentamisesta syntyy siihen, kun varsinainen rakentaminen alkaa on viisasta varata riittävästi aikaa. Käytäntö on osoittanut että huolelliseen suunnitteluprosessin läpivientiin tarvitaan kalenteriaikaa ainakin yksi, mieluummin parikin vuotta. Esisuunnitteluun tarvitaan nimenomaan tilanväen omaa työpanosta, joten oma ajankäyttö on mietittävä uusiksi, jotta jokapäiväisistä työrutiineista päästään aina tarpeen tullen irrottautumaan.

Rakentamisprojekteja osuu viljelijän aktiivikaudelle vain yksi tai kaksi eikä kokemusta suuren investointiprojektin johtajana pääse liiemmälti karttumaan. Nykyiset maitotilan rakennushankkeet ovat niin suuria, että moni muu yritys palkkaisi vastaavan kokoiseen rakennusprojektiin kiireesti projektin johtamiseen erikoistuneen ammattilaisen vastaamaan kokonaisuuden sujumisesta. Onkin viisautta suhtautua nöyrästi omaan osaamiseensa ja varautua päivittämään projektinjohtamistaitojaan vaikkapa rakentamista suunnittelevien maidontuottajaryhmien koulutuksissa.

Jo suunnittelun alkuvaiheessa on osattava kuvitella realistisesti myös rakentamisen jälkeistä elämää. Uuden rakennuksen käyttöönottovaiheessa tulee usein vastaan yllätyksiä, joista ainakin osa on ennakoitavissa ottamalla oppia uuden navettansa käyttöönottaneiden maidontuottajakollegoiden kokemuksista. Samanaikaisesti lehmien uuteen ympäristön totuttamisen kanssa otetaan käyttöön uusi lypsyjärjestelmä, uusi ruokintajärjestelmä ja -tekniikka. Usein tässä vaiheessa uudistuvat myös rehunkorjuu ja lannan käsittely, joten vanhoilla eväillä ei ole menemistä edes peltotöihin. Viisas miettii jo etukäteen, löytyykö tilalta henkilöitä, jotka hallitsevat kaikki uudet työmenetelmät ja olisiko syytä hakea lisäoppia hyvissä ajoin ennen uusien systeemien käyttöönottoa.

Kun uusi navetta on otettu käyttöön, kannattaa laittaa päälle "tehovalvonta", jotta tuloillaan olevat ongelmat havaittaisiin mahdollisimman nopeasti. Valvontakohteita voivat olla maidon solu- ja bakteeripitoisuudet, maidon koostumus ja urea sekä säilörehun laatu ja maitomäärät. Seurannasta saa enemmän irti, kun etukäteen on mietitty ne seurattavien ominaisuuksien arvot, joiden ylittyessä tai alittuessa ryhdytään toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Uuteen navettaan siirtyessä maitonäytteitä kannattaa otattaa viikoittain tai joka hakukerta, kunnes uusi elämä on löytänyt vakiintuneet uomansa. Lisänäytteiden otto järjestyy puhelinsoitolla oman osuuskunnan tuotantoneuvojalle tai Valion tuottajalaboratorioon.

Rakentamista suunnittelevien maidontuottajien ajatustenvaihto- ja koulutuspaikaksi on monilla alueilla koottu rakentamisen eri osa-alueisiin perehtyneitä asiantuntijatiimejä. Asiantuntijatiimin ja maidontuottajien tapaamisissa voidaan pohtia hyvinkin yksityiskohtaisesti erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi eläinten ja hoitajien hyvinvoinnin tai navetan sisäisen ja ulkoisen liikenteen sujumisen näkökulmasta. Tiimeissä mukanaolevat Valion neuvonta-agrologit järjestävät myös erilaisiin navettaratkaisuihin tutustumismatkoja.

Rakentajille tarkoitetuista koulutustilaisuuksista saa tietoja osuuskunnasta, Valion neuvonta-agrologeilta ja maaseutukeskuksista. Koska rakentajia on kuitenkin melko harvassa, ei koulutusta järjestetä joka paikkakunnalla, vaan isomman alueen rakentajia pyritään kokoamaan yhteen, mikä puolestaan virkistää myös rakentajien keskinäistä ajatustenvaihtoa.

EEVA BROFELDT
Kirjoittaja on Valion alkutuotantopäällikkö.