Aamuvirkkuna Valionäyttelyssä
Kirsi ja Jarmo Nykänen ehtivät ensimmäisten aamuvirkkujen risteilyvieraiden joukossa Valionäyttelyyn. Tilan sijaintia osoittava nuppineula kiinnitettiin Suomen karttaan Juankosken Västinniemen kohdalle.
Nykäsillä on reilun parinkymmenen lypsävän karja. Sonnivasikat kasvatetaan itse. -Mielessä on tuotannon laajentaminen, mutta ratkaisuja vielä punnitaan, he kertovat. Joka tapauksessa tilan kehittämisessä edetään maltillisesti taloudelliset resurssit ja tilakohtaiset mahdollisuudet huomioon ottaen.
Taloudelliseen pohdintaan Nykäsillä on tavallista paremmat valmiudet, sillä isäntä on toiminut aiemmin Pohjois-Savon Maaseutukeskuksessa talousasioiden neuvojana.
Risteilylle pariskunta tuli kaksistaan. 3- ja 5-vuotiaat lapset jäivät kotiin mummin ja ukin hoiviin. Bussimatka Juankoskelta Helsinkiin sujui mukavasti. -Matkalla ehti keskustelemaan muiden tuottajien kanssa ja solmimaan uusia tuttavuuksia, Jarmo Nykänen sanoo. -Ajatusten vaihto muiden tuottajien kanssa auttaa asemoimaan omaa tilaa ja kehittämissuunnitelmia.
 |
Helsinki on syrjässä
Seija ja Arto Malinen olivat lähteneet Valioristeilylle Kuhmon suurimmasta maitokylästä Iivantiirasta. Omassa navetassa on vajaat kolmekymmentä lehmää, mutta Iivantiiran kylällä kaikkiaan noin sata lypsävää, Maliset laskivat.
Tällainen risteily katkaisee mukavasti pitkän talven. Saman henkisen porukan kanssa on mukava lähteä, Maliset toteavat. Tuottajien risteilyillä tulee muutoinkin käytyä, vaikka lähtösatama Helsingissä onkin "vähän syrjässä", isäntä naureskelee.
Valma on Malisilla ahkerassa käytössä. Netti helpottaa muutenkin asioiden hoitamista. Iivantiiralta on vajaat viisikymmentä kilometriä Kuhmon kirkolle, mutta isännän useat luottamustoimet vievät sitäkin väliä kulkemaan aika usein.
Lomitus onnistui
Heikki ja Eija Hautala olivat Valioristeilyllä 3-vuotiaan Hedvigin kanssa. Eija-äidin mukaan kuuden tunnin bussimatka Nivalan Niskakankaalta koetteli vähän Hedvigin kärsivällisyyttä, mutta laivan pallomeri kuittasi alkumatkan pienet pitkästymiset.
Hautalat lypsävät reilua 30 lehmää. Hiehot kasvatetaan itse, mutta muuten vasikat menevät välitykseen.
Tiedon Valioristeilystä he nappasivat Valmasta. Lähtö meinasi kiikastaa lomituksesta. Oma rengaslomittaja oli varattu, mutta kunnalta onneksi järjestyi toinen lomittaja.
Hautalat kertoivat viihtyneensä risteilyllä. Tuotemaistiaisista ainakin Valiojogurtti Vanilla sai uusia ystäviä. Rasvattomiin verrattuna maku on pehmeä, Heikki Hautala totesi.
Finlandia juusto maistui
Teemu Nuutinen Vesannolta maisteli uutta Valio Finlandiaa ja totesi satavuotisjuuston maukkaaksi.
Risteilylle rentoutumaan lähtenyt poikamiesisäntä kertoi lypsävänsä kymmentä lehmää, mutta ajatuksissa on tehdä pientä laajennusta navettaan ja lisätä karjaa muutamalla eläimellä. Peltoala antaisi myöten ainakin 15 lehmän karjaan, Teemu Nuutinen kertoo.
Reissussa emäntäporukalla
Tuottajain Maidon neuvojat Kaija Laitinen-Tanhuanmäki vas. ja Eija Järvinen oik. kaappasivat Eeva Lampisen väliinsä edustamaan osuuskunnan yli kahtasataa Valioristeilylle osallistunutta tuottajaa Maito ja Me -lehden haastatteluun.
Eeva Lampinen kertoi olevansa reissussa naisporukassa. Isännät oli jätetty kotiin hoitamaan karjaa lomittajien kanssa. Mikkelin Anttolassa reilun parinkymmenen lehmän karjaa pitävillä Lampisilla on maidontuotannon ohella lomamökkejä ja kesäisin myös aamiaismajoitusta.
-Aamulla vain pitää herätä vähän aikaisemmin, Eeva Lampinen selvittää matkailun sovittamista maitotilan työrytmiin. Kesällä apuna on myös tradenomiksi opiskeleva Antti-poika.
Omat lomareissut tehdään talvella, Eeva Lampinen sanoo. Valioristeily osui mukavasti keskelle viikkoa. Viikonloppuisin isäntä kiertää Antin huoltojoukoissa hiihtokilpailuja ja emäntä vuorostaan vastaa navettahommista.
Valioyhteistyö tuo
vakautta
Myönteisenä Milkan liittymisen Valion hankintaosuuskunnaksi kokevat Per-Eric Anderson Munsalasta ja Kenneth Björkfors Kruunupyystä. Heidän mukaansa osuuskunnan säilyminen on tärkeää, jotta palvelut säilyvät jatkossakin ruotsinkielisenä.
Isännät sanovat arvostavansa Valioyhteistyön tuomaa turvallisuutta ja vakautta. Milka on pieni yritys ja rahkeet loppuivat kilpailun kiristyessä. Myös palvelut lisääntyvät aiempaan verrattuna. He uskovat suurimman osan Milkan tuottajista olevan tyytyväisiä Valioyhteistyöhön.
Ensimmäisinä Valmassa
Valioristeilylle osallistuivat ensimmäistä kertaa myös Milkan maidontuottajat. Lea ja Merja Högnäsbacka Kristiinan kaupungin Lapväärtistä tekivät historiaa kirjautuessaan kenttäpäällikkö Jaakko Helmisen opastuksella ensimmäisinä Milkan tuottajina Valmaan.
Milkalla on myös oma nettipalvelu, mutta Valman palvelut ovat paljon kattavammat, Högnäsbackat kertovat. Heidän mielestään Milkan liittyminen Valion hankintaosuuskunnaksi on myönteinen asia. Myönteistä on myös reilun kolmenkymmenen Milkan tuottajan mukanaolo Valioristeilyllä.
 |
Tulevaisuus tuo kovia haasteita
Oskari Koskimäki 2 v. tepsutteli Valionäyttelyn tungoksessa selässään lappu, johon oli kirjoitettu Oskarin nimi ja isän matkapuhelinnumero. Nuorta miestä kiinnostivat kaikki tekniset vempaimet projektorin nappuloista pyörivään pöytätuulettimeen. Janne Koskimäki paimensi nuorimmaistaan, isommat lapset peuhasivat pallomeressä äidin valvonnassa.
Evijärveläiset Koskimäet olivat koko perheen voimin Valioristeilyllä. Lapset ovat pitkään puhuneet laivamatkasta ja Valioristeily tarjosi siihen mukavan tilaisuuden.
-Valioristeilyllä tapaa motivoituneita ja ammatistaan kiinnostuneita tuottajia, Janne Koskimäki sanoo. -Keskusteluissa nousee selvästi esiin yhteinen huoli siitä, miten maidontuottaja pärjää tulevaisuudessa. Viimeiset kymmenen vuotta EU:ssa ovat sittenkin olleet maidontuotannolle suhteellisen vakaita. Maidon hinnan ja tukipolitiikan kehittyminen tuovat vastaisuudessa suuria haasteita maitotiloille, Janne Koskimäki sanoo.
Maidontuottajien määrä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta osuuskuntien määrä on lähes entisellään, Koskimäki toteaa. -Osuuskunnissa on pakko alkaa tehdä ratkaisuja lähiaikoina. On vaikea kuvitella, että tuottajahinta tästä nousisi. Kustannusten hallinta on entistä tärkeämpää kaikilla tasoilla, hän sanoo.
|
Numero 2 / 2005
