Numero 2 / 2005|
|
Hallintoneuvoston
puheenjohtaja vaihtuu Valio on suurimmat rakennekehityksen linjaukset kotimaassa tehnyt, mutta suunnan on jatkossakin oltava eteenpäin, Valion hallintoneuvoston puheenjohtajuuden huhtikuussa jättävä maanviljelysneuvos Seppo Hakola sanoo. |
|
Kustannustehokkuus kasvaa, mutta nopeat muutokset ovat koetelleet toimitusvarmuutta, joka aiemmin on ollut Valion vahvuus. -Häiriöt on pikaisesti saatava kuriin, jotta tärkeää kotimarkkinaa pystytään palvelemaan ja pitämään asemat, Hakola sanoo. Valion kilpailuetuina Hakola pitää luotettavan brändin lisäksi tutkimuksen ja tuotekehityksen onnistumista. Siinä Valio on edennyt aivan eri tahtia kuin kilpailijansa. Haastetta riittää jatkossakin. Maitovalmisteiden tuonnin kasvu syö markkinaa kotimaisilta tuotteilta ja lisää vientitarvetta. Jokainen viety maitolitra heikentää kannattavuutta ja vientitukien aleneminen rasittaa tulosta lisää, Hakola muistuttaa. Päätökset omissa käsissä Valion roolista Euroopassa Hakola toteaa itsenäisyyden olleen tähän asti hyvä ratkaisu. Päätöksenteon pysymistä omissa käsissä on pidetty etusijalla ja yhteistyömuodoksi Valio on kaavaillut kansainvälisiä liittoutumia. Hän myöntää kuitenkin, että nykytilanteessa Euroopan meijeriteollisuudesta sopivaa kumppania on vaikea löytää. Lähiaikoina Valion on ratkaistava, miten se turvaa markkina-asemansa lähialueilla. Ratkaisevassa asemassa on Venäjä, jonka nopeasti kehittyvässä kaupparakenteessa edetäkseen Valion on löydettävä tehokas markkinointikanava. Ruotsissa Valio on menestynyt jogurteilla ja laktoosittomilla tuotteilla. Hakola muistuttaa kuitenkin, että ArlaFoods tuo juustoina enemmän ulkomaista maitoa Suomeen kuin Valio vie suomalaista maitoa Ruotsiin. Hänen mukaansa Valion on lisättävä aggressiivisuutta Ruotsin markkinoilla. Kustannukset ratkaisevat Taloussanomien haastattelussa Hakola väläytti äskettäin yhden osuuskunnan mallia. Hän toteaa kuitenkin, ettei sitä tällä hetkellä ole näköpiirissä. Hakolan mukaan kysymys on ennen kaikkea siitä, millä kustannuksilla maito liikkuu. Laskevassa hintakehityksessä on haettava tehokkuutta. Sama pätee maitotilojen kehitykseen. Suomalainen maitotila kasvaa ja koneellistuu, mutta pysyy perinteisen länsieurooppalaisen perheviljelmän kokoluokassa. Ammattinsa osaavat tuottajat pärjäävät jatkossakin. Maitotilojen määrä voi lähivuosina pudota yllättävänkin paljon, eikä se voi jäädä näkymättä osuuskuntarakenteessa, Hakola ennustaa. Pitkän linjan hallintomies Kuortaneen Osuusmeijeristä hallintomiesuransa aloittanut Hakola toimi pitkään Osuuskunta Maitojalosteen hallinnossa, jonka hallituksessa hän johti puhetta kaikkiaan 11 vuotta. Valion hallintoneuvostoon Hakola valittiin 1994, kun Valion liiketoiminnasta eronneilta osuuskunnilta vapautui hallintopaikkoja. Puheenjohtajaksi hän nousi 1997. Hallintoneuvoston tärkeimpiä päätöksiä ovat avainhenkilöiden, toimitusjohtajan ja hallituksen sekä hallituksen puheenjohtajan valinnat. Yrityksen jokapäiväiseen johtamiseen hallintoneuvosto ei puutu eikä pidäkään puuttua. Se on toimivan johdon tehtävä ja sitä ohjaa maidontuottajista ja toimitusjohtajasta koostuva hallitus, Hakola sanoo. Sen sijaan hallintoneuvosto hyväksyy merkittävät liiketoiminnan muutokset ja periaatteelliset suuntaviivat sekä valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan johtamaa yhtiön hallintoa. Aktiivinen valvojan rooli jää pitkälti hallintoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle, koska he ovat mukana hallituksen kokouksissa, Hakola sanoo. Hän tähdentää kuitenkin hallintoneuvoston merkitystä puheenjohtajien taustavoimana. Yksinäisen miehen työ Ikäpykälän perusteella hallintoneuvoston jättävä Hakola sanoo tehtäväkierron olevan terveellistä hallinnossa. Kahdeksan vuotta puheenjohtajana ja sitä ennen kolme vuotta jäsenenä on hyvä aika antaa panoksensa yhtiölle. Aika on mennyt hujahtamalla, Hakola myöntää. Tehtävän avaamat näköalat yritysmaailmaan ovat olleet kiintoisat. Seppo Hakola sanoo hallintoneuvoston puheenjohtajuuden olevan yksinäisen miehen hommaa. -Edeltävä puheenjohtaja Niilo Mäki evästi tehtävää vastaanottaessani, että puhelinsoitot ja yhteydenotot tulevat harvenemaan. Niinhän siinä kävi. Vaikeita asioita Hakola kertoo puntaroivansa metsätöissä. Ruumiillinen ponnistus auttaa järjestämään ajatuksia ja ratkaisemaan ongelmia. Puheenjohtajakautensa raskaimpana kokemuksena Hakola pitää Maito-Auran ja Maito-Pirkan kanssa käytyjä neuvotteluja, joissa kaikki kivet käännettiin, mutta lopputuloksena Maito-Pirkka päätti irtautua Valio-yhteistyöstä. -Siinä tunsi itsensä aika voimattomaksi, Hakola sanoo. Yhteistyö alkoi uudelleen puhtaalta pöydältä, mutta maidontuottajien maksettavaksi langenneet oppirahat kirpaisevat sen verran, ettei Hakolan mukaan asiaa ole syytä sivuuttaa vaikenemalla. Seuraajansa valintaan hän ei ota kantaa. -Hyviä ehdokkaita on riittävästi. Ne, jotka jatkavat työtä hallintoneuvostossa, päättävät siitä asiasta, hän toteaa. Suunta eteenpäin Seppo Hakolan kanssa on helppo tehdä työtä, koska hän sanoo mielipiteensä suoraan, sanovat Hakolan työtoverit. -Se kai kuuluu pohjalaiseen luonteeseen, Hakola itse toteaa. Samaa perua lienee maito- ja maatalouspiireissä tutuksi tullut jämäkän rauhallinen olemus ja esiintyminen. Lukuisten kokouspäivien kuljettamaa reissumiestä tullaan näkemään vastaisuudessa aiempaa enemmän kotikulmilla Kuortaneella. Maitotilalla töitä riittää eläkeläisenkin ajankuluksi, mutta navettaan Hakola ei aio joka aamu lähteä. Vastuu siirtyy nuorelle isännälle. Suunnitelmissa on sen sijaan laittaa metsät viimeisen päälle kuntoon. Urheilumiehenä ja entisenä kilpapainijana kuntoilu ja etenkin hiihto on Seppo Hakolalle mieluista. Kysymys elämänfilosofiasta saa Hakolan pitkiin mietteisiin. -Peruutuspeiliin ei kannata liikaa tuijottaa. Kokemuksista pitää hakea viisautta, mutta suunta pitää olla lujasti eteenpäin. Olisikohan se siinä, hän naurahtaa.
|
 |
Tekstit 2/05 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |
