Valion hallituksen uusi jäsen Sauli Lähteen-
mäki pitää osuustoiminnallista yhden-
arvoisuutta ja samanhintaisuutta Valioryhmän vahvuutena, jota jatkossa on vahvistettava. Samalla on tuettava maitotilojen kasvamista huolehtimalla laajentavien ja tuotantoaan kehittävien tilojen neuvonnasta ja palveluista.

Aino Murtomaa-Niskala  

Sauli Lähteenmäki aloitti Valion hallituksessa

Valion hallintoneuvosto valitsi vuoden 2006 viimeisessä kokouksessa Valion hallitukseen maanviljelijä Sauli Lähteenmäen Ruskolta. Toimikausi on kolmivuotinen 2007-2009.

Sauli Lähteenmäki (46) toteaa valinnan osoittavan luottamuksen lisäksi Valion tahtoa ja näkemystä säilyttää maidontuotanto koko maassa. Hän toivoo tämän kannustavan eteläsuomalaisia maidontuottajia jatkamaan ja kehittämään tuotantoaan.

Valion hallitus on tiukasti omistajavetoinen. Yhtiöjärjestyksen mukaan yli puolen jäsenistä

sekä puheenjohtajan tulee olla maidontuottaja. Nykyisessä hallituksessa on neljä maidontuottajaa ja toimitusjohtaja. Hallitus linjaa keskeisesti yhtiön toimintaa, nimittää yhtiön johdon, asettaa tavoitteet ja budjetin sekä valvoo strategian toteutumista omistajien tavoitteiden mukaisesti.

Lähteenmäen mukaan Valion menestyminen on maidontuottajalle ensiarvoisen tärkeä. Hän muistuttaa Valion tuloksen määräävän maidon tuottajahinnan, jota osaltaan tukee osuuskunnan mahdollisimman tehokas toiminta. Vahvassa omistajaohjauksessa toimiva Valio maksaa Euroopan parhaimpiin kuuluvaa hintaa ja tavoitteena on sen säilyttäminen.

Valio etenee lähialueet kattavaan kotimarkkinaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, vahvaan brändiin ja kustannustehokkuuteen perustuvan strategiansa mukaisesti. Kilpailu kotimaassa on kiristymässä entisestään Arla Foodsin ja Ingmanin yhdistettyä voimansa. Lähteenmäki sanoo kuitenkin luottavansa Valion kykyyn löytää keinot uudessa tilanteessa.

Osuustoiminnallista yhdenarvoisuuden ja samanhintaisuuden periaatetta Lähteenmäki pitää Valioryhmän vahvuutena. Sitä on jatkossakin vahvistettava. Maitotilojen kasvamista on tuettava. Osuuskuntien sekä Valion on pidettävä huolta tuotannon kehittämiseen panostavien tilojen palvelujen pysymisestä ajan tasalla. Neuvonnalla on tässä merkittävä rooli, hän tähdentää.

Maitoa ja viljaa

Lähteenmäki viljelee 30 lypsävän ja 92 peltohehtaarin tilaansa Ruskolla Turun kupeessa. Perheeseen kuuluvat puoliso Soile ja kolme aikuista poikaa, joista 18-vuotias nuorimmainen asuu kotona ja toiset lähistöllä.

Nurmen ja rehuviljan lisäksi viljelyssä on vehnää ja mallasohraa. Tuotantoa on mahdollista monipuolistaa äskettäin rakennetun kylmäilmakuivurin ja rehuvaraston ansiosta mm. hevosheinän viljelyyn. Lisäksi tehdään koneurakointia.

-Tilanpitoa aloittaessa 1983 maitokiintiö oli 53 000 litraa eikä tuolloin lisäkiintiötä juuri ollut saatavissa, Lähteenmäki kertoo. Ainoa mahdollisuus kasvattaa tuotantoa oli peltoviljelyssä, alussa vuokraamalla mutta vähitellen myös lisäalaa hankkimalla.

Maidontuotanto jatkuu useaan otteeseen remontoidussa parsinavetassa. Tosin 1990-luvulla laakasiiloja rakennettaessa katseltiin Lähteenmäen mukaan uuden navetan paikkaakin. Tällä hetkellä maidontuotannon kannattavuutta haetaan ennen kaikkea lehmien kestävyyttä parantamalla ja hyvällä tuotoksella.

Osuuskunta Maito-Auran hallituksessa Lähteenmäki on toiminut kymmenen vuotta, joista viisi viimeistä puheenjohtajana. Maito-Auran ja Maito-Pirkan yhdistyttyä vuoden alussa Osuuskunta Länsi-Maidoksi hän jatkaa uuden osuuskunnan hallituksessa varapuheenjohtajana.

Kotona isännän kokouspäiviin on totuttu, mutta Valion hallitustehtävät lisäävät niitä entisestään. Perhe on näyttänyt uudelle luottamustehtävälle vihreää valoa. -Keskeisintä on Soile-vaimon tuki ja pojat ovat luvanneet töiden sujuvan, Lähteenmäki kiittää.