Numero 1 / 2005|
|
Satavuotinen
perintö velvoittaa Osuuskuntien määrää on varaa vähentää, Valion hallituksen puheenjohtaja Kari Inkinen sanoo. Hän ei kuitenkaan pidä osuuskunta Valiota eli yhden osuuskunnan mallia tavoiteltavana. Omistajaohjaus ja aito edustuksellisuus toteutuu Inkisen mielestä parhaiten neljän-viiden suuren osuuskunnan mallissa. |
|
Inkinen vakuuttaa Valion toimivan lujalla perustalla huolimatta viime vuoden tulosnotkahduksesta, jonka johdosta hallitus joutui syksyllä laskemaan maidon tilityshintaa. -Sekä ennalta tiedetyt että odottamattomat uhkat realisoituvat yhdellä kertaa. Euroopan unionin itälaajeneminen toi halpoja maitovalmisteita kauppoihin, EU:n vientitukien lasku rokotti erityisesti Valion Venäjän vientiä ja halpa dollari vähensi vientituloja. Näistä vaikeuksista huolimatta Valio kuuluu edelleen Euroopan parhaisiin tilittäjiin, Inkinen muistuttaa. Hän tähdentää kuitenkin, että kansainvälinen kilpailu kiristyy jatkossa entisestään, mikä tarkoittaa, että kustannustehokkuuden parantaminen on välttämätöntä maitoketjun jokaisessa portaassa maitotilalta osuuskuntaan ja Valion toimintaan. Rakennemuutokset eurooppalaisessa meijerikentässä, viimeisimpänä ruotsalais- tanskalaisen Arla Foodsin ja hollantilaisen Campinan fuusioaikeet maailman suurimmaksi osuusmeijeriksi, ovat herättäneet kysymyksiä Valion roolista. -Valio on yksi kansallisista menestystarinoista, Inkinen muistuttaa. Valiossa uskotaan omaan osaamiseen ja asemaan valituilla markkinoilla. Kansainvälistyminen ei voi olla itsetarkoitus, vaan sen on tuotettava selvää etua. -Valio toteuttaa jatkossakin strategisia linjauksiaan: luotettuun brändiin perustuvaa merkkituotemarkkinointia laajennetulla kotimarkkinalla, joka käsittää Suomen lisäksi Ruotsin, Baltian ja Länsi-Venäjän, tarkkaan kohdennettua vientiä muualla maailmassa sekä vahvaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen perustuvaa edelläkävijyyttä uusien lisäarvotuotteiden kehittäjänä ja markkinoijana, Inkinen sanoo. Omistajan vastuu kasvaa Valioryhmä kävi 1990-luvulla läpi suuret rakennejärjestelyt. Kehitys on tämän vuosituhannen alussa ollut rauhallisempaa, mutta toimintojen tehostaminen ja kustannusten hallinta edellyttää osuuskuntien määrän vähenemistä, Inkinen sanoo. Hän ei kuitenkaan lämpene yhden osuuskunnan mallille. Inkisen mukaan neljän - viiden suuren osuuskunnan malli varmistaa parhaiten oikeudenmukaisen edustuksellisuuden, joka on vahvan omistajaohjauksen perusta. Omistajien vastuu päätöksistä on kasvanut siirryttäessä sääntelytaloudesta vapaaseen ja globaaliin talouteen. Toisaalta päätöksillä ja valinnoilla voi vaikuttaa aivan toisin kuin sääntelytalouden rajatussa liikkumavarassa, Inkinen sanoo. Hän tähdentää myös osuustoiminnan perusperiaatteen, maidontuottajien tasavertaisuuden tilakoosta tai kotipaikasta riippumatta, olevan jatkossakin Valioryhmän yhtenäisyyden edellytys. Kustannusten hallinta ratkaisee Maitotilat Suomessa vähenevät ja tilakoko kasvaa. Maitoa tuotetaan Suomessa ensi vuosikymmenellä hyvinkin erikokoisilla tiloilla. Inkinen kantaa huolta jatkavien tilojen pärjäämisestä. Maaseudun monimuotoisia elinkeinoja korostava politiikka sopii huonosti maidontuotantoon. Karjatalouden sitovuus rajoittaa liitännäiselinkeinojen mahdollisuutta maitotiloilla. Vaikka maidon markkinahinta pysyisi kohtuullisella tasolla, on jatkossa varauduttava alenevaan tukitasoon, Inkinen varoittaa. Tuorein esimerkki kohdistuu maidon litrakohtaiseen tukeen, joka toteutuessaan vähentää keskikokoisella maitotilalla tuottajan palkkaa usealla tuhannella eurolla vuodessa. Samaan aikaan tuotantokustannukset jatkavat nousuaan. Yrittäjätaidot ja kustannusten hallinta ovat jatkossa kannattavan maidontuotannon ratkaisevia tekijöitä, Inkinen sanoo. Kari Inkisen omassa navetassa Ruokolahden Virmutjoella märehtii 25 lypsävää ja 130 lihasonnia. Pellot, kaikkiaan 70 ha, ovat 30 lohkossa. Meillä kuten monella muullakin tilalla laajentamisen mahdollisuudet tyssäävät hankaliin peltokuvioihin, Inkinen toteaa. Alle viisikymppisellä Inkisellä on vielä kymmenkunta vuotta tilanpitoa edessä. Hän myöntää Valion hallituksen puheenjohtajuuden verottavan aikaa ja ajatuksia omalta yritykseltä. -Tavoitteena on pitää tila hyvässä tuotantokunnossa. Joku kolmesta lapsesta toivottavasti haluaa jatkaa. Hän sitten aikanaan päättää, jatkuuko maidontuotanto ja missä laajuudessa, Inkinen sanoo.
|
 |
Sisältö 1/05 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |
