Numero 1 / 2005|
|
Jussi Knuuttila Vaikeasta rehuvuodesta huolimatta reipas parannus keskituotokseen Anja ja Jorma Norja Alavuden Seinäjärven kylästä uskovat Artturi korjuuaikapalveluun ja rehuanalyysiin. |
|
Kenttäpäällikkö Olavi Koskimäki Maitojalosteelta arvelee, että rehu on kosteutensa johdosta käynyt hieman liikaa. Sen näkee muun muassa korkeahkosta ammoniakkitypen määrästä.. Lukema on kahdeksan, kun se sopivasti käyneessä pitäisi jäädä alle seitsemän. Happojakin on rehussa aika tavalla, sillä pH on 3,68. Maito- ja muurahaishappoa on 83 grammaa kilossa kuiva-ainetta. Maittavuuteen vaikuttavan etikkahapon määrä on kuitenkin jäänyt kohtuulliseksi, sillä rehu maistuu. Koskimäen mielestä rehu on kaiken kaikkiaan hyvää. Se on itse asiassa huomattavasti parempaa kuin viime vuonna keskimäärin saatiin. Koskimäen mukaan rehujen voihappoitiöt ovat olleet tänä vuonna erityisen äkäisiä, vaikka niitä ei määrällisesti ole havaittu juuri tavanomaista enempää. Syönti on runsasta Lehmät ovat syöneet vapaasti tarjolla olevaa säilörehua erittäin hyvin. Se jaetaan kahdesti päivässä hamsterilla ruokintapöydälle. Rehua tuupitaan paremmin eläinten ulottuville vielä aamuaskareiden jälkeen ja iltatarkastuksen yhteydessä. Parhaat lypsävät syövät rehua yli 50 kiloa päivässä. Keskimääräinen kulutus on 26 kiloa lehmää kohti päivässä. Siinä on nousua edellisiltä vuosilta 3 - 4 kiloa. Käytännössä maitotuotos on noussut, vaikka 17 prosenttisen valkuaisväkirehun määrää on vähennetty. Vaikka rypsirouhetiivistettä on samalla lisätty, niin ostoväkirehun kokonaismäärä on silti selkeästi vähentynyt. Lehmäkohtainen ostorehukustannus laski edellisvuonna alle 450 euron. Kuluneena vuonna se nousi huonon korjuusyksyn takia noin viiteensataan euroon, kun rehuviljaa piti ostaa huomattavia määriä. Ostorehukustannusta on nipistetty toissavuoden tasolta 150 euron verran lehmää kohti vuodessa. Tämä tarkoittaa 4 500 euron säästöä rehukustannuksissa. Säilörehuanalyysejä tehdään ruokintakauden aikana vähintään neljä ja ruokintaa muokataan tulosten mukaan. Emännän mukaan yksi syy kohonneeseen tuotokseen on hiehojen ruokinnan onnistuminen. Niille syötetään vanhana korjattua, kuivaa säilörehua ja lisäksi annetaan olkea. Tällä rehustuksella on vältetty ensikoiden rasvoittuminen ja saatu karkearehun syöntikykyyn parannusta. Lisäksi käytetään ohraa ja kauraa suhteessa 3:7. Sekin oli hankalien korjuukelien takia tänä vuonna suureksi osaksi ostotavaraa. Yleensä pärjätään omalla rehuviljalla. Latokuivurissa kuivattua, laadukasta heinää annetaan muutama kourallinen lehmää kohti päivässä. Väkirehuprosentti on 45. Lehmille annetaan myös suolaa kerran päivässä. Sen pitäisi lisätä natriumin eritystä syljessä ja auttaa neutraloimaan kohtalaisen hapanta säilörehua. Lehmät syövätkin sitä mielellään. Norjat ovat tyytyväisiä keskituotoksen rapsakkaan nousuun. Heidän mielestään säilörehun laatu on tässä avainasemassa. Jotta laadukkaasta rehusta saataisiin kaikki mahdollinen irti, se on analysoitava riittävän usein. Vasta sitten on mahdollista täsmätä rehustus väkirehulla kohdalleen. He ovat analysoineet rehunsa joulukuun loppuun mennessä jo kolme kertaa. Ilman analysointia ruokinta olisi aika tavalla hakuammuntaa. Norjat pitävät säilörehun analysointia tärkeänä työkaluna myös korjuun ja säilönnän kehittämistä ajatellen. Analyysien perusteella saadaan yleensä selville korjuuketjun heikkoudet. Kun heikot kohdat ovat tiedossa, niitä on yksinkertaista korjata. Tavoitteena korkea satotaso Anja toimii ProAgria Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksessa talousneuvojana emännyytensä ohella. Hän sanoo työssään oppineensa, että korkea satotaso peltoviljelyssä ja varsinkin säilörehun tuotannossa liittyy usein hyvään taloudelliseen tulokseen. Se vähentää ostorehujen tarvetta. Tämä puolestaan antaa mahdollisuuden pitää maidosta saadut eurot tilalla. Tutkimusten mukaan erot peltoviljelyn panosten käytössä maitotilojen kesken ovat hyvin pieniä. Vaikka lannoitemäärät ovat suunnilleen samat, satotasossa on huikeita eroja. Eroja on myös säilörehun laadussa. Anjan mukaan tällainen tuskin johtuu muusta kuin peruskuivatuksen kunnosta ja kalkin käytöstä. Nämä perusasiat on koetettu pitää kunnossa heidän tilallaan. Hyvien satojen ja laadukkaana säilötyn rehun ansiosta ostorehujen tarve vähenee. Harvestore siilokin hankittiin juuri rehun laadun varmistamiseksi. Kun eurot pysyvät tilalla, niitä riittää paremmin tilan kehittämiseen. Säilörehu korjataan Kronen silppuavalla noukinvaunulla, malli XXL. Silppu on toiminut tornisiilossa hyvin. Myös Neuero yläpurkain on selvinnyt siitä kunnialla. Se jopa silppuaa rehua sitä irrottaessaan, varsinkin jos rehu on jäässä. Tarkkuussilppuriaikana rehu tahtoi olla liiankin lyhyttä silppua. Heinä niitetään Krone 243 nostolaitekiinnitteisellä iskukelamurskaimella. Niiton aika tahtoo olla yleensä yöllä, valittaa isäntä. Kronen yksiroottorisella haravalla haravoidaan neljä karhoa yhteen. Haravointi on korjuun kriittinen kohta, sanoo isäntä. Mukaan ei haluta epäpuhtauksia, mutta toisaalta karhot tulee olla korjuun kannalta hyvin tehtyjä. Ensi kesäksi on hankittu kolmen tilan yhteinen, JF:n molemmin puolin niittävä hinattava niittomurskain. Kaikki rehuntekokoneet ovat naapurien kanssa yhteisomistuksessa ja rehun tekokin on pitkälle yhteistyötä.. Norjat omistavat itse vain kaksi traktoria. Kylvöt ja kasvinsuojeluruiskutukset teetetään urakoitsijoilla. Yhteiset koneet keventävät pääomakuluja. Säilörehun korjuussa korkea laatu on ehdottomasti tärkein tavoite. Säilöntäaineena käytetään AIV2 Plussaa. Päivässä korjataan normaalisti noin kymmenen hehtaaria. Tässä työssä palkinto ei tule vauhdin, vaan laadun mukaan, sanoo isäntä. Kasvua, mutta suunnitellen Norjat ovat investoineet lähes joka vuosi, mutta varovasti. Heidän mielestään ei kannata hurjastella, kun isännyyttä on kestänyt vasta yksitoista vuotta. Anja pitää tärkeänä esimerkiksi sitä, että poistoja ei käytetä nopeammin kuin velkapääoma lyhenee. Velkahan maksetaan vasta verotetulla rahalla. Huolimattoman verosuunnittelun seurauksena voi tulla eteen tilanne, että velat ja verot jäävät, mutta poistot ovat ajat sitten menneet. Suunnitelmissa on rakentaa uusi navetta ja lisätä lehmämäärää noin kuuteenkymmeneen päähän. Uuden navetan rakentamiseen on alettu valmistautua karjamäärää hiljalleen lisäämällä. Ympäristölupa on jo hankittu. Taloussuunnittelu osoittaa, että tilan tuotanto ja peltoala kestävät nykyisillä tuotteiden hinnoilla ja tukitasolla investoinnin uuteen navettaan. Tilan kannattavuus on kohtuullisen hyvä juuri pienten rehukustannusten ansiosta. Anja muistuttaa, että monella tilalla rehukustannus on suurin yksittäinen kustannuserä. Kustannustason nopea nousu huolestuttaa niin Anjaa kuin Jormaakin. Heillä on vaikeuksia ymmärtää, että kustannustaso tarvikepuolella rymistelee eteenpäin samalla kun tuotehinnat laskevat. Laskevista tuotehinnoista huolimatta valitus elintarvikkeiden korkeista hinnoista ei tunnu lainkaan laantuvan. Tarvikehinnoista sen sijaan kukaan ei puhu mitään. Nouseva hintakehitys tuntuu olevan sillä puolella itsestään selvä asia. Kustannustason nopeasta noususta huolimatta he tietävät, että navettaprojektissa on yllin kyllin tehtävää vaikka isäntäväki ei varsinaiseen rakennustyöhön osallistuisikaan. Pelkästään karjamäärän lisääminen, tuotostason ylläpito ja kokonaisvastuu projektista tulee pitämään työpäivät riittävän pitkinä.
|
 |
Sisältö 1/05 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |
