"Kun vuosi sitten tarkasteltiin silloin edessä olevia mahdollisuuksia, pidettiin varmana, että maitotaloustuotteiden kansainvälisillä markkinoilla tapahtuisi sellaista kehitystä, jonka vaikutus tuntuisi myös meillä. Paljon merkittävää on todellakin tapahtunut mm. meille tärkeillä Keski-Euroopan markkina-alueella. Myynti on huomattavasti vaikeutunut. Olemme kuitenkin selvinneet vaikeuksista yleensä paremmin, kuin osattiin odottaa, huolimatta siitä että myyntimäärämme ovat entisestään lisääntyneet.

Vuoden menoon on vaikuttanut myös maitotuotteiden kotimaan menekin suotuisa kehittyminen. Uutta vuotta taas alkaessamme on eri yhteyksissä palautettu jälleen mieliin tilanteen epävarmuus. Uhkaavat pilvet eivät ole väistyneet ja odotettavissa on tälläkin keralla vaikeuksia. Vaikka ei ole oikein maalata tulevaisuutta liian synkin värein, on viisasta joka tilanteessa varautua pahimmankin varalle."

Edellinen on suora lainaus Karjatalous-lehden pääkirjoituksesta 28. 1. 1966.

Voi kysyä, että mitä uutta auringon alla? Tietenkin paljon on maailma muuttunut, tuotanto, jalostus, markkinat, kaikki. Perusongelma on kuitenkin sama; arvokas maitoraaka-aine on saatava sille kuuluvaan arvoon markkinoille.

Toimintaympäristön muutos on pysyvää. Maailman muuttuessa eteen tulee uusia ilmiöitä ja ongelmia, joihin joudumme reagoimaan. Tämän hetken suurimpia muutoksia on talouselämän yleinen maapalloistuminen. Kotimaassa tämä näkyy erityisen selvästi kaupan kansainvälistymisenä. Siihen on reagoitava. Ja on reagoitukin. Varsinkin kauppa itse. On jokseenkin vaikeaa ymmärtää, että saksalaisen Lidl-halpaketjun rantautuessa Suomeen kaikki alan toimijat vastaavat hintakilpailuun täydeltä laidalta. Voisi olettaa, että paukkuja ja strategiaa tullaan tarvitsemaan vielä monin verroin myöhemmissä mittelöissä.

Missä on suomalaisuuden strategia?

Kaupalta on syytä kysyä, että missä on kotimaisuuden puolustaminen ja missä suomalaisuuden strategia. Ensimmäisessä "vieraan" toimijan kosketuksessa maitoa, suomalaisesta suomalaisinta tuotetta, "myydään" paikoittain jopa 9 sentillä litra. Jo pelkkä tyhjä tölkki maksaa lähes saman. Tämä on lähellä perusarvojen häpäisyä. Arvokasta tuotetta, tuotanto- ja jalostusketjua häväistään.

Maidon hinta ei ole mitenkään järkevässä suhteessa verrattuna esimerkiksi virvoitusjuomiin. Teollisesti maustetta vettä myydään merkittävästi korkeammalla hinnalla normaalihintaiseen maitoon verrattuna puhumattakaan tästä paikoittaisesta polkumyynnistä.

Näitä kummallisuuksia tulee ja menee. On vain uskottava, että järki voittaa. Suomalaisilla kaupan alan toimijoilla on ratkaiseva asema. Toivottavasti he huomaavat ajoissa todellisen kotimaisuuden merkityksen, ennen kuin tapahtuu korvaamatonta menetystä suomalaiselle elintarviketeollisuudelle ja kaupalle itselleen.

Tämä on vuoden viimeinen kommenttini. Huoli on jälleen kerran suuri. Kuten 1966 varauduttiin vaikeuksiin, joita ei sovi vähätellä, niin nytkin on oltava "varpaillaan" muutoksiin. Vuodesta 1966 on suomalainen maidontuottaja selvinnyt ja meijeriteollisuus kehittynyt eurooppalaiseksi huippuosaajaksi. Päätämme edelleenkin selvitä. Kohta Valiolla on takanaan 100 vuotta markkinointia ja jalostusta. Seuraavan satavuotiskauden alku on jo näköpiirissä.

Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvästä yhteistyöstä kaikille valiolaisille: omistajatuottajille ja koko henkilökunnalle. Kaikki olemme taas kerran päässeet askeleen muutoksen mukana eteenpäin ja voimme olla ammattiylpeitä saavutuksistamme.

Rauhallista Joulua valiolaiset, yhdessä onnistumme jatkossakin.

Kari Inkinen on Valion hallituksen puheenjohtaja.