Kalevi Heinonen

Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia? Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Mikä vaikuttaa vasikan sukupuoleen?
Karjan kanssa on meillä ollut seuraavanlainen ongelma. Karjassa syntyy paljon enemmän sonni- kuin lehmävasikoita. Tätä on jatkunut muutaman vuoden. Emäntä laski, että vain noin neljäsosa vasikoista on ollut lehmäisiä kolmen vuoden aikana.
   Tuotos on karjassa hyvä, liki 10 000 kiloa maitoa, rasva 4,4, valkuainen 3,2. Lehmiä on ollut 22-25. Ruokinta on esikuivatettua, säilöntäaineella tehtyä säilörehua niin paljon kuin kuluu. Rehun laatu on aina ollut hyvä.
   Urea on ollut noin 30, korkein 34, matalin 24. Väkirehuna on täysrehu. Vähän on käytetty toissavuonna herumisaikana lisänä tiivistettä 1-2 kiloa. Viime talvena jätettiin tiivistelisäys pois, mutta se ei auttanut. Nyt on syntynyt viisi sonnia peräkkäin joulukuun siemennyksistä. Sitä ennen syntyi elokuussa yksi lehmä, se oli hieholla.
   Tiinehtyminen on ollut hyvää. Samoin kiimat yleensä näkyvät. Muutakaan sairautta ei ole ollut kuin yksittäisiä tapauksia.
   Mikä vaikuttaa siihen, paljonko lehmävasikoita syntyy? Vaikuttaako täysrehuun lisätty propyleeni, entä suojattu rasva? Joku on sanonut, että siemennyksen ajankohta vaikuttaa, miten? Jotain on saatava avuksi kohta. Joudumme muuten jatkuvasti ostamaan vasikoita.
Hiehoista pulaa

Tilastotieteellisesti laskien todennäköisyys sille, että 74 vasikasta neljäsosa on lehmävasikoita on alle 1 prosentti. Jos lehmävasikoita olisi kolmasosa, sen todennäköisyys olisi jo noin 10 prosenttia. Matemaattisesti ottaen näyttäisi siis siltä, että jokin muu kuin sattuma ohjaa sukupuolijakaumaa karjassanne.

Sukupuolijakauma on populaatiossa ollut vakio jo vuosimiljoonia, joten esimerkiksi ruokinnallisten tekijöiden en usko sitä muuttavan. Joillakin eläinlajeilla, esimerkiksi koiralla, myöhäinen astutusajankohta saattaa tuottaa urosvoittoisen pentueen. Ihmisellä on todettu, että jos isäntä on pitkiä aikoja poissa kotoa, esimerkiksi sotimassa, poikalasten osuus lisääntyy. Tällaisia vaikutuksia ei ole naudalla osoitettu. Vaikka naudalla olisi jokin vastaava tekijä, tuntuisi oudolta sattumalta, että karjassa siemennysajat ja muut tekijät jokaisen lehmän kohdalla suosisivat jompaa kumpaa sukupuolta.

Sonnien siemennesteen sisältämien siittiöiden sukupuolijakaumassa on todettu eroja. Joku sonni siis jättää enemmän lehmävasikoita kuin toinen. Tämän asian tutkimukset ovat vielä siinä määrin kesken, että tietoa ei ole riittävästi sonnivalintaa ohjaamaan. Voisiko olla niin huono tuuri, että karjassanne on satuttu käyttämään sonneja jotka jättävät enemmän sonnivasikoita. Olisi mielenkiintoista katsoa onko karjanne sonnivasikoiden ja lehmävasikoiden isäjakaumassa mitään eroa.

Kalevi Heinonen on Maito ja Me lehden
eläinlääkäripalstan pitäjä.