Tavoitteet ja kehityskohteet - koko Valioryhmän yhteinen toimintatapa
Taas ollaan vuosisuunnittelun siinä vaiheessa, jolloin tulevan vuoden
tavoitteet ja tärkeimmät kehityskohteet on valmisteltu. Valioryhmän yhteinen
suunnittelu on vuosi vuodelta petraantunut ja se perustuu entistä selkeämmin
Valion strategiaan, lähivuosien visioon ja kilpailuetuihin.
Kokonaisuuden ymmärtämiseksi on luotu näkymä monimutkaiseen
toimintaympäristöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Sitä vastaan peilaten
on voitu päättää ne strategiset linjaukset, joiden mukaisesti toimien
Valioryhmä aikoo selviytyä lähitulevaisuuden kovilla maitomarkkinoilla.
Pärjäämisen ehtona on omien vahvuuksiemme ja heikkouksiemme tunnistaminen,
mikä puolestaan edellyttää niiden järjestelmällistä esiin kaivamista mm.
erilaisten arviointien avulla.
Tavoitteena etumatkan
kasvattaminen
Ennen kuin tavoitteita voidaan asettaa, on oltava yhteinen näkemys siitä,
mitkä ovat yrityksemme kannalta tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä
asioita. Tämä helpottaa monenmoisten kehittämiskohteiden priorisointia,
tärkeysjärjestykseen asettamista. Tärkeitä vahvuuksia tulee edelleen
vahvistaa, tavoitteena on kasvattaa etumatkaa kilpailijoihin nähden.
Heikkouksien järjestelmällinen kohentaminen hyvin suunniteltuja
kehitysohjelmia toteuttamalla on menestymisen kannalta välttämättömyys.
Kustannustehokkuus, markkina-asema, prosessien tehokkuus ja henkilöstö ovat
otsikot, joiden alle kehittämiskohteet, niiden tavoitteet, toimenpiteet,
vastuut ja aikataulut kirjataan. Lopputuloksena syntyy listaus konkreettisista
toimenpiteistä ja mittareista, joiden avulla tavoitteiden toteutumista
seurataan.
Kehittäminen kattaa
koko maitoprosessin
Edellä kuvatun tavoiteasetantamallin käyttöä on viime vuosien aikana
laajennettu niin, että se alkaa pikkuhiljaa olla koko Valioryhmän työkalu,
osuuskunnat mukaan lukien. "Maitoprosessi", joka alkaa maitotilan
rehuista ja jatkuu kaupan hyllylle saakka, saadaan näin yhtenäisen
suunnittelun ja kehittämisen piiriin, mikä ehdottomasti edesauttaa koko
yrityksen toiminnan tuloksellisuutta.
Alkutuotannon osalta painopisteet ovat edelleenkin poikkeavien maitoerien
vähentämisessä. Tuottaja- ja raakamaidon laatu on keskimäärin erittäin
hyvä. Meijeriprosessien kannalta ongelmia aiheutuukin vain lukumääräisesti
harvoista, mutta kuitenkin selvästi huonolaatuisista maitoeristä.
Karsintatavoite koskee maitoerien antibioottijäämiä sekä korkeita bakteeri-,
itiö- ja solupitoisuuksia. Eroon halutaan päästä myös poikkeavan hajuisista
ja makuisista sekä liian lämpimistä maitoeristä.
Maidontuotannon rakenteen, tilakohtaisen maitomäärän kehittymisen ja
siihen vaikuttavien tekijöiden nykyistä parempi tunteminen vaikuttaa myös
koko Valioryhmän toiminnan laatuun. Mitä tarkemmin kuukausi- ja viikkotasolla
jalostettavaksi tulevat maitomäärät pystytään ennustamaan, sitä paremmin
pystytään suunnittelemaan maidon käyttö mahdollisimman kannattavasti myös
pitkällä tähtäimellä sekä kotimaan että viennin markkinat huomioon
ottaen. Tässä mielessä seurannassa oleva tilakohtaisen maitomäärän
kehittyminen tuleekin antamaan tärkeää lisätietoa.
Kirjoittaja on Valion alkutuotantojohtaja.