Lähes kaikki kotieläintuotteisiin liittyvät ruokaskandaalit ovat olleet tavalla tai toisella rehuperäisiä. Listaan kuuluvat niin rehujen dioksiini- ja hormonijäämät kuin BSE:n sekä suu- ja sorkkataudin aiheuttajatkin. Tuorein onnettomuus liippasi jo läheltä: Kymmeniätuhansia kettuja surmannut botulinum-myrkky oli peräisin kotimaisesta rehunsekoittamosta. Vakavia rehuperäisiä ongelmia voi siis olla myös meillä! Toistaiseksi olemme päässeet vähällä, mutta esimerkiksi viimetalvinen kohu BSE-tapauksen ympärillä antoi esimakua siitä, mitä ruokaskandaalin sattuessa tuleman pitää.

Laatu ja luotettavuus
avainasemassa

Maantieteellisesti olemme alueella, jossa nurmen kasvattaminen on luontevaa. Meillä on aina tiedetty, että lypsylehmän ensisijainen rehu on heinää ja nurmea. Aiemmin talvet sinniteltiin kuivan heinän varassa, sittemmin säilörehu on tullut valtarehuksi. Sietää harkita tarkkaan, halutaanko tieten tahtoen vääristää lehmän luonnollista rehustusta aina vain korkeampien lehmäkohtaisten vuosituotosten toivossa!

Toistaiseksi olemme säästyneet myös kaikkein julmimpien markkinavoimien vaikutuksilta. Pääosin kotovaraisten ja kotimaasta hankittujen rehujen takia ulkomailta tuotavien rehujen merkitys, valkuaisrehuja lukuun ottamatta, on ollut vähäinen. Näin ollen meillä ei ole syntynyt markkinarakoa "sikahalvalla" myytäville epämääräisille, jätteistä valmistetuille rehuerille. Laadusta ja luotettavuudesta on toistaiseksi pystytty maksamaan käypä hinta.

Viimeisen vuoden aikana ovat Valion vientiasiakkaat olleet entistä kiinnostuneempia tuotteen alkuperästä. He kyselevät todistuksia eläintautitilanteesta ja haluavat tietää, miten lehmiä Suomessa hoidetaan. Harvinaista ei ole sekään. että ulkomainen ostaja Valion tuotantolaitoksen auditoinnin lisäksi auditoi myös sinne maitoa tuottavan tilan.

Hyvät ruokintaperiaatteet
kuuluvat laatuun

Valiossa on valmisteltu ja hyväksytty hyvien ruokintaperiaatteiden ohjeisto. Se perustuu mikrobiologian, kemian, eläinlääketieteen, ruokinnan ja laadun asiantuntijoiden tekemään rehujen riskiarviointiin. Projektin aikana arvioitiin kaikkiaan 18 rehuryhmän riskit eläimille, kuluttajille, maitotuotteen laadulle ja kuluttajaimagolle. "Hyvät ruokintaperiaatteet" - ohjeistoa opiskellaan tulevan talven aikana maidontuottajien laatukoulutuksissa. Se liitetään myös maidon laatukäsikirjaan. "Hyvät ruokintaperiaatteet" poikii toimintatapojen täsmennyksiä myös Valion ja osuuskuntien alkutuotannon asiantuntijoille, neuvonnalle sekä tuote- ja tarvikemyynnille.

Rehuriskien hallinta edellyttää määrätietoista ja täsmällistä toimintaa. Lähtökohtana on, että lypsykarja ruokitaan sille luontaisella tavalla. Nurmirehun osuuden tulee olla riittävä, päivittäisessä rehuannoksessa vähintään 40 % karkearehuja kuiva-aineessa. Koska säilörehu on päärehu, on järkevää tutkituttaa sen laatu ja ruokinnallinen arvo, jotta täydentävä rehustus pystytään suunnittelemaan taloudellisesti. Ostorehujen alkuperän ja valmistajan takaaman koostumuksen on aina oltava karjanomistajan tiedossa. Tästä johtuen rehujen osto muilta kuin ETT:n positiivilistalla olevilta yrityksiltä ei ole mahdollista.

Kaikki rehustukseen liittyvät ostot, rehuerien syötön aloitukset ja lopetukset, laatu- ja koostumustodistukset sekä varastointi ja havaitut poikkeamat on syytä kirjata tarkasti ylös. Ongelmatilanteessa siihen johtaneet syyt saadaan dokumenttien avulla nopeasti selvitetyksi ja korjaavat toimenpiteet toteutetuiksi. Aina ei voi onnistua, mutta saman ongelman uusiutuminen voidaan estää.

Kirjoittaja on Valion alkutuotantojohtaja