Minkiön pihattotutkimus


Lehmiä menossa lypsylle.
Kuva Juha Sariola

 


Lehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi pihatossa

Lehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi pihatossa -hanke alkoi MTT:n Minkiön uudessa pihatossa vuoden 1999 alussa ja päättyi vuoden 2001 lopussa. Toteuttajana oli MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja rahoittajina MTT ja MMM (Makera). Ensimmäisen sisäruokintakauden koeruokinnat aloitettiin jo syksyllä 1998 lehmien poi'ittua. Tutkimuksissa selvitettiin väkirehutason ja väkirehun


Sisältö

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

 valkuaistason vaikutusta tuotokseen ja syöntiin, verrattiin yksinkertaisen seosrehuruokinnan ja tuotoksen mukaisen väkirehuruokinnan vaikutusta tuotokseen ja syöntiin, vierihoitoajan pituuden vaikutusta ja utareterveyden ja lypsettävyyden seurannan parantamista. Tässä kirjoituksessa esitetään hankkeen keskeiset tulokset. Hankkeesta saatua tietoa voidaan käyttöä pihaton rakenteiden, hoitomenetelmien, rehujen ja ruokintalaitteiden kehittämiseen yhä enemmän eläimen tarpeita vastaaviksi.

Pihatto asettaa
omat vaatimuksensa

Yhä useammat Suomessa rakennettavat uudet navetat ovat pihattoja, joissa eläimillä on vapaa liikkumismahdollisuus. Pihattoympäristö aiheuttaa omat vaatimuksensa sekä eläimille että hoitajille. Pihatossa lehmä liikkuu paljon, joten se kuluttaa energiaa myös liikkumiseen. Pihatto-osastoon tuo omat ongelmansa lauman vaihtuvuus ja mahdollisesti erillisruokinnalla olevat eläimet. Ensikoiden on heti laumaan tultuaan saatava riittävästi rehua syödäkseen, jotta ne voisivat tuottaa potentiaalinsa mukaisesti jo ensimmäisenä lypsykautena. Rajoitetusti rehua saavat lehmät puolestaan pyrkivät monesti muiden rehuannoksille. Lehmien terveyttä ja ruokintaa on pihatossakin voitava seurata yksilällisesti ja sairastuneet pitää tarvittaessa hoitaa erillisessä tilassa. Tämän vuoksi tarvitaan yksityiskohtaista tietoa, jotta ruokinnan, hoidon ja rakennusten suunnittelu ei aiheuttaisi rajoituksia eläinten syönnille, maidontuotannolle ja terveydelle pihaton tuotantoympäristössä.

Tarkoituksena lisätä tietoa
pihatto-olosuhteisiin

Aikaisemmat MTT:n lypsylehmätutkimukset on tehty parsinavettaolosuhteissa, joissa eläinten tuotantoympäristö ja lajinmukainen käyttäytyminen sekä eläinten ja ihmisten vuorovaikutukset ovat hyvin erilaisia kuin pihatossa. Minkiön tutkimuspihatossa tuotettu tieto muodostaa monipuolisen kokonaisuuden. Tätä tietoa tarvitaan pihaton olosuhteiden, eläimen käyttäytymisen, terveyden, tuotannon määrän ja laadun sekä kustannusten hallintaan ja ratkaisumallien luomiseen käytännön ongelmiin pihatossa. Minkiön keväällä 1998 valmistunut tutkimuspihatto antoikin Suomen oloissa ainutlaatuisen varustelunsa, automaattisten ruokintalaitteiden ja lypsyaseman, ansiosta mahdollisuuden toimintojen reaaliaikaiseen seurantaan ja monipuoliseen tutkimukseen.

Minkiön tutkimuspihatossa tehty ensimmäinen tutkimushanke keskittyi:

Lehmän ruokintastrategioihin
Lehmän tuotantoon ja hyvinvointiin
Utareterveyden ja lypsettävyyden seurantaan

Tutkimushankkeen tulokset ja kokemukset vahvistavat ammatillista osaamista pihaton tuotantoympäristössä edistäen vapaana pidettävien eläimien ruokintaa, hoitoa, hyvinvointia, kestävyyttä, laitteiden ja ratkaisujen toimivuutta.

Toteutus

Kolmivuotinen hanke suoritettiin MTT:n Minkiön tutkimuspihatossa Jokioisilla. Hankkeen suunnittelu, pihatosta saatujen tulosten laskenta, tarvittavat laboratorioanalyysit ja tulosten raportointi tehtiin MTT:llä. Hanke koostui eri osista:

Lehmän ruokintastrategioiden kehittäminen pihaton olosuhteisiin:
Runsas vai kohtuullinen väkirehumäärä säilörehuruokinnalla (sisäruokintakaudet 1998 - 1999 ja 1999-2000) ja
Väkirehuruokinnan toteuttamisvaihtoehdot pihatossa (sisäruokintakausi 2000-2001)

Lehmän tuotannon ja hyvinvoinnin optimointi:

Vierihoitovaihtoehdot
(sisäruokintakaudet 1999-2000 ja 2000-2001)

Utareterveyden ja lypsettävyyden seuranta uudella menetelmällä

 

 

 alkuun Sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus