Markkinointi 2 / 2007


Pesutulos tarkistetaan lypsy-yksikön eri
kohdista. Automaattisen lypsimenirrottimen anturit eivät ole peseytyneet kunnolla.
Maidon laatu on vaarassa joutuessaan kosketukseen tällaisiin pintoihin. Näin
huono pesutulos häiritsee myös irrottimen toimintaa ja sillä voi olla vaikutus myös
lehmien utareterveyteen.
Kuvat Kaj Nyman


Pesuaineastioihin on merkitty pesuaineen
pinnan taso ja päivämäärä. Kulutuksen väheneminen kertoo annosteluhäiriöstä.
Kaikista astioista ei välttämättä näe kunnolla pesuaineen pinnan tasoa. Lisävalon avulla pinnan voi erottaa helpommin. Astioissa
tulisi olla läpinäkyvä kaista, jolloin seuranta
olisi helpompaa.

Esa Manninen  

Seuraa lypsinten peseytymistä

Huonosti peseytyneessä lypsykoneessa tai tilasäiliössä voi muhia bakteeripommi. Yleisimpiä pesuongelmien aiheuttajia ovat pesuaineen annosteluvirheet ja alhaiset pesulämpötilat.

Maidon bakteeripitoisuuden aiheuttamat ongelmat ovat hankalia, koska makuvirhettä ei välttämättä huomata maitoa pakattaessa, vaan vasta pakkaamisen jälkeen, jolloin tuote on jo kuluttajalla. Näin käy vaikka maidon kylmäketju olisi kunnossa. Yhden tilan heikkolaatuinen maito voi pilata koko siilollisen maitoa ja joissakin tapauksissa tuotteita on jopa jouduttu hakemaan pois kaupoista.

Ongelmat voi ehkäistä valvomalla säännöllisesti lypsykoneen ja tilasäiliön pesujen onnistumista.

Annostelupumput

Automaattisten pesuaineen annostelupumppujen toiminta perustuu yleensä letkupumppuun ja pesuaineen määrä säädetään säätämällä pumpun käyntiaikaa.

Hyvä pesutulos edellyttää pesuaineen oikeaa annostelua. Pumppujen annostelema pesuainemäärä on syytä tarkastaa 3-4 kertaa vuodessa ja aina kun pesuaine vaihdetaan toisentyyppiseen.


Teema 2/2007

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Pesuainepumpuissa pumppaus perustuu roottorin pyöriessä litistyvään ja laajenevaan letkuun. Letkun laajentuessa normaaliin halkaisijaansa se imee pesuainetta pesuainepurkista. Pumppausletku kadottaa kuitenkin ajan myötä elastisuutensa ja jää litteäksi. Tästä johtuen sen pumppausteho heikkenee ja pesuainetta annostuu liian vähän. Harvoin käytettynä letku voi myös liimautua yhteen. Pumppausletkujen vaihtovälisuositus on yksi vuosi.

Pesulaitteesta riippuen annostelun tarkastaminen voi onnistua mittaamalla pumpattu pesuainemäärä pumppausletkun päästä normaalin pesun yhteydessä. Muista käyttää suojakäsineitä ja suojalaseja! Jos pumppausletkun päähän ei saa asetettua astiaa, voi tarkastuksen tehdä pesuainepumpun imupuolelta. Ohje tähän löytyy MTT Maitokoneet-yksikön nettisivuilta www.mtt.fi/maitokoneet.

Pesuaineen kulutus

Helppo tapa seurata pesuaineen kulutusta on merkitä tussilla pesuaineastiaan nestepinnan taso ja päivämäärä. Viikossa nestepinnan tulee laskea aina saman verran.

Valitettavasti kaikista astioista ei näe pesunesteen tasoa. Kun pesuaineen kulutusta seurataan säännöllisesti, huomataan ajoissa hankkia uutta pesuainetta. Moni tuottaja on todennut merkintöjen herättävän arvioimaan tilannetta ja poikkeama tulee silloin todella huomattua.

Pesulaitteissa saattaa olla varusteena pesunesteastiaan sijoitettava anturi, joka valvoo nestepinnan tasoa ja hälyttää, kun astia on lähes tyhjä. Joissakin laitteissa anturit valvovat annostelua pesulaitteen sisällä.

Kummassakin tapauksessa on olennaista, että nämä hälytysjärjestelmät ovat kunnossa. Jatkuvasti palava punainen valo vie hälytysjärjestelmältä pohjan pois.

Pesuaineen määrä

Tarvittava pesuaineen määrä määritetään pesuaineen käyttöönoton yhteydessä annosteluohjeen, pesuvaiheen kokonaisvesimäärän ja veden kovuuden mukaan. Annostelun ei tulisi poiketa merkittävästi laskennallisesta määrästä. Yliannostus lisää kustannuksia, heikentää huuhtelutulosta ja aiheuttaa ympäristökuormitusta. Aliannostelu johtaa huonoon pesutulokseen.

Lypsykoneen automaattiset lypsimen irrottimet ja maitomittarit saattavat toimia virheellisesti, jos niissä olevat anturit eivät peseydy kunnolla, joten huonon pesutuloksen vaikutus voi kohdistua myös lehmien utareterveyteen. Lopulta maidon bakteeripitoisuus nousee korkeaksi.

Pesulämpötila

Pesu onnistuu vain, jos pesuaineliuoksen lämpötila on pesuvaiheen lopussa riittävän korkea, noin 50-55 astetta. Tätä lämpötilaa kannattaa seurata. Jos kuuma vesi ei tahdo riittää, on syytä harkita pesureille omaa kuumavesivaraajaa. Pesureille tuleva kuuma vesi voidaan ottaa suoraan varaajasta ennen sekoitusventtiiliä. Pesurit, jotka lämmittävät veden ennen kierrätystä, paikkaavat tätä puutetta, mutta lämmityksen hyötysuhde ei ole samaa luokkaa kuin varaajassa ja lisäksi pesu kestää kauemmin.

Veden laatu

Alkutuotantoasetuksen mukaan laitteiden pesussa käytettävä vesi on tutkittava veden käyttöönoton yhteydessä ja sen jälkeen säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein. Tutkimustulokset käyttöönottotutkimuksesta on säilytettävä pysyvästi ja säännölliset tutkimustulokset vähintään kymmenen vuotta. Viranomaiset valvovat tämän vaatimuksen täyttymistä.

Vedessä voi olla monia pesua haittaavia ominaisuuksia. Lisätietoa tästä voi lukea Maitokoneet- yksikön nettisivuilta
talousveden laatutiedotteesta osoitteessa http://www.mtt.fi/ palvelut/mittaustestaus/Talousvedenlaatutiedote.pdf.

Muita kohteita

Alkuhuuhteluvesiä ei kannata kierrättää laitteistossa, vaan ne tulee ohjata suoraan viemäriin. Suuremmissa laitteistoissa on yleensä hyvä tehdä kaksi esihuuhtelua, jotta maitojäämät saadaan kunnolla pois.

Lypsykoneen maitopumpulta lähtevään siirtoputkeen jää helposti paljon vettä, joka siirtyy aina seuraavaan vaiheeseen heikentäen pesutulosta. Automaattiset tyhjennysventtiilit päästävät siirtoputken tyhjäksi vaiheiden välillä. Maitoputkistojen notkot ja huono kaltevuus heikentävät sekä pesua että lypsyä. Kaltevuutta parsinavetan lypsykoneen maitoputkistossa olisi hyvä olla vähintään 3 mm/ m, mielellään 5 mm/m.

Mittasäiliökoneissa myös mittasäiliöiden tulee tyhjentyä vaiheiden välillä. Pesun jälkeen laitteisto on huuhdeltava puhtaalla, vaatimukset täyttävällä vedellä niin, että maitoon ei siirry pesu- tai desinfektioainejäämiä. Pesutuloksen seuranta Laitteiden pesutulosta on seurattava säännöllisesti. Tilasäiliön huonon pesutuloksen paikkaaminen käsin on vaarallista. Pesuainehöyryt täyttävät hengitysilman, aiheuttavat huimausta, jalkojen alla on liukas ja kaareva tilasäiliön pohja. Tilasäiliöstä poistuminen ei enää onnistu helposti. Miesluukku on yllättävän korkealla. Paikalla pitää aina olla toinen henkilö, joka kykenee tarvittaessa auttamaan.

Tärkeintä on välttää tällaiset tilanteet seuraamalla tilasäiliön pesutulosta säännöllisesti. Pesun jälkeen tilasäiliö tarkastetaan taskulampun avulla.

Lypsykoneen pesutulosta seurataan nännikumien sisäpinnasta, yhdyskappaleesta, maitomittarista tai virtausindikaattorista, maidonkokoojan pohjasta, kolmitiehanasta. Ne on syytä ottaa säännöllisen seurannan kohteiksi.

Muista työsuojelu:
Suojakäsineet ja suojalasit
Emäs- ja happopesuainetta ei saa sekoittaa keskenään
Samaa pesuainepumppua ei saa käyttää sekä emäs- että happopesuaineille
Jos joudut menemään tilasäiliöön, varmista, että paikalla on henkilö, joka kykenee tarvittaessa auttamaan
Ongelmien ennaltaehkäisy on myös työsuojelua

Lisätietoa: www.mtt.fi/maitokoneet
(Maitotilan pesuopas; Talousveden laatutiedote; Pesuaineannostelun tarkistaminen; Pesuturvakytkin; Talteenotettujen pesuvesien uusiokäyttö)


 alkuun Teema 2/2007 | Maito ja Me | Toimitus