Numero 2 / 2007


Kaija ja Seppo Nivala tuottavat maitoa poikkeuksellisen alhaisilla kustannuksilla. Kustannusten kurittaminen ei silti saa
vaarantaa tilalta lähtevää maitomäärää, he muistuttavat.
Kuvat Jussi Knuuttila


Nivaloiden nykyinen parsipihatto
rakennettiin alun perin 1995. Silloista kolmenkymmenen lehmän navettaa on
laajennettu useampaan kertaan. Nyt
navetassa on 120 parsipaikkaa. Isäntä
on sitä mieltä, että leveä ruokinta-
käytävä koostuu lopulta melko edullisista neliöistä muuhun navettaan verrattuna.


Lypsyasema on hyvin pelkistetty. Sieltä
löytyy vain se, mitä välttämättä tarvitaan lypsämiseen.Automaattiset irrottimet ovat
ainoa luksus. Niihin myös luotetaan.


Kiimaiset eläimet kytketään hoitoparsiin villitsemästä muuta karjaa. Tässä sattuu
olemaan pari umpeen menevää lehmää olkidieetillä. Sairas- ja poikimakarsinoilla
on oma paikkansa.

Jussi Knuuttila  

Paljon maitoa, pienet kulut

Kaija ja Seppo Nivalan maitotila Sievissä vetää kenet tahansa mietteliääksi. Tila tuottaa maitoa niin alhaisilla kustannuksilla, että monien mielestä sen ei pitäisi olla edes mahdollista. Kevyestä kulurakenteesta huolimatta maitoa tuotetaan runsaasti. Viime vuonna sitä myytiin 609 000 litraa.

Kaija ja Seppo Nivala sanovat valinneensa maidontuotannon lajikseen perusteellisten pohdintojen jälkeen. Tilanpidon he aloittivat 1983. 17 lehmän parsinavetta vaihtui 22 lehmän parsipihatoksi 1990 sisäisellä laajennuksella. Siitä lähtien on tuotantoa kasvatettu tasaiseen tahtiin.

1995 laajennettiin parsipihaton sisällä 30 parsipaikkaan ja 1998–1999 parsipaikkojen lukumäärä lisättiin 50 kappaleeseen. Vuonna 2001 parsipaikkojen määrä kasvatettiin 120 kappaleeseen. Tällä hetkellä lehmiä on lypsyssä 70. Loput parsista ovat hiehojen käytössä. Ne opetetaan parsielämään jo nuorina. Vaikka laajennuksia on tehty usein, kerta-askeleet ovat enimmäkseen olleet varovaisia.

Samaan aikaan peltoala on kasvanut 11 hehtaarista 64 hehtaariin. Lisäksi 18 hehtaaria on vuokralla. Kasvullinen metsäala on 47 hehtaaria. Pienehkö metsäala on yksi niistä syistä, jotka saivat Nivalat keskittymään maidontuotantoon.

Taskulaskin kovassa käytössä

Isäntä ilmoittaa heti haastattelun alkajaisiksi, että paperille tehtyjä laskelmia ja tunnuslukuja talosta ei löydy. Taskulaskinta sen sijaan käytetään ahkerasti. Sillä selvitetään jokaisen vähänkin isomman hankinnan ja investoinnin kannattavuus tilanpidon sen hetkisessä vaiheessa. Isännän mielestä tilan kannattavuus kokonaisuutena ratkaisee, ei jokin hienossa kunnossa oleva yksityiskohta.

Kannattavuutta on löydyttävä, sanovat Nivalat. Kun kerran maidontuotannolla eletään, maitoa on lähdettävä meijeriin mahdollisimman paljon. Tulot ovat siitä kiinni. Maidon hinnalle yksittäinen tila ei mahda mitään. Tuotannon kustannuksille on tilatasolla paljonkin tehtävissä. Niiden kurittamiseen kannattaa keskittyä. Korkeasta keskituotoksesta ei makseta mitään, he sanovat.

Kehittyvän tilan on pakko investoida, mutta investointien oikea-aikainen ajoitus on tärkeä. On tilanteita, jossa hyvältäkään näyttävää investointia


Teema 2/2007

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

ei pidä tehdä. Se saattaa vaarantaa maksuvalmiutta kohtalokkaasti, tai se voi vaatia tuotantomenetelmien suuntaamista muutenkin uudella tavalla. Se taas veisi tilan voimavaroja siinä tilanteessa liikaa. Muutaman vuoden kuluttua tilanne voi taas olla toinen, ja investointi tulee ajankohtaiseksi. Tilakokonaisuuden kannattavuutta vaarantavia hankintoja ei kerta kaikkiaan tehdä.

Neuvontapalvelujen käytön Nivalat tunnustavat olevan vähäistä. Heidän mielestään neuvonnasta ei ole pelastajaksi, ellei tilalla itse tiedetä, missä mennään.

Kaikki kyseenalaistetaan

Tilatiedot:
Peltoa 64 ha
Kasvullista metsää 47 ha
Parsipihatto 120 paikkainen
Lehmiä lypsyssä 70 kpl
Maitokiintiö 509 000 litraa
Maitoa meijeriin 609 000 litraa/vuosi
Osuuskunta Osuuskunta Pohjolan Maito

Isäntäväen suhtautumisessa taloussuunnitteluun on leimallista asioiden perinpohjainen kyseenalaistaminen. Koneita ostetaan, jos niitä tarvitaan. Niiden kohdalla kannattavuusvaatimuksesta voidaan joskus tinkiäkin. Tällainen tilanne voisi olla vaikkapa silloin, jos konehankinta antaa aviopuolisoille lisää yhteistä aikaa.

Tilan kustannusrakenne vuosina 2003-2006
  2003 2004 2005 2006
tulot 267 888 297 681 299 648 376 061
menot 98 581 102 356 113 000 148 369
kate 169 307 195 325 186 648 227 692
kustannus-% 37 % 35 % 38 % 39 %
kate-% 63 % 65 % 62 % 61 %
Kokonaispääoman tuottoprosentti 16,1
Työmäärä 5000 tuntia
Yrittäjätulo 154 000 euroa
Tuntiansio 26,5 euroa

Kaija ja Seppo Nivala eivät lähde minkään muotivirtauksen mukaan ilman perusteellista pohdiskelua. Esimerkiksi voisi ottaa väkirehukioskit. Väkirehun ruokinta kioskeista aiheutti levotonta menoa navetassa. Pomolehmät häiritsivät arempiaan. Sitä ei kauaa jaksettu katsella, vaan siirryttiin seosrehuruokintaan. Nykyisin vain kaikkein korkeatuottoisimmat saavat terästystä kioskeista. Tämä järjestely on rauhoittanut lehmien oloja huomattavasti.

Karjan rauhoittamiseen tähtää myös kiimassa olevien eläinten erottaminen muusta karjasta. Ne kytketään hoitoparteen kiiman ajaksi. Siinä ne myös siemennetään. Isännän mukaan parteen kytkeminen on kiimassa olevalle parempi paikka kuin karsina. Se on lisäksi paljon helpompi hoitajan kannalta. Parressa kiimassa oleva eläin sotkee vain pari neliötä, karsinassa monin verroin enemmän.

Isäntää selvästi ärsyttää puheet leveän ruokintapöydän kalleudesta. Hänen mielestään ruokintapöydän neliöt ovat tosi halpoja verrattuna muuhun navettaan. Leveä ruokintapöytä antaa parhaat mahdollisuudet toteuttaa melkein mitä tahansa muutoksia, joita tulevaisuudessa saattaa eteen tulla. Yletön automatisointi arveluttaa. Isännän kokemusten mukaan automatiikka voi aiheuttaa paljon ylimääräistä työtä. Jos automatiikkaa hankitaan, sen täytyy olla erittäin varmatoimista. Toistaiseksi yksinkertaiset ratkaisut ovat osoittautuneet vähiten työtä vaativiksi. Esimerkiksi

Maidon hinnalle yksittäinen tila ei mahda mitään. Tuotannon kustannuksille on tilatasolla paljonkin tehtävissä.
lypsyrobotti ei tule edes harkintaan, ellei sillä voida korvata palkattua työvoimaa.

Navetta on työpaikka

Nivalat pitävät navettaansa työpaikkanaan. Siellä on joka päivä päätettävänä ja hoidettavana sata asiaa. Monet niistä saattavat vaikuttaa mitättömiltä. Silti ne ratkaisevat, saadaanko muutama ylimääräinen maitolitra myyntiin vai ei. Monesta pikkuseikasta kertyy äkkiä yksi iso. Niinpä he paneutuvat navettatöihin huolella. Navetasta ei ole kiire pois, vaan työt hoidetaan aina mahdollisimman perusteellisesti.

Tuotannon laajennusvaihe on osoittanut, että pelkkä suuruuden ekonomia ei riitä. Eläinmäärän onnistunut kasvattaminen edellyttää, että eläimille pystytään järjestämään entistä paremmat oltavat. Ellei tässä onnistuta, tuotannon laajentaminen lisää vain työtä ja toimeentulon lisääntyminen jää haaveeksi.

Ongelmat yritetään tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun ne havaitaan, korjausliikkeisiin ryhdytään heti.

Isäntäväen mukaan niin positiivinen kuin negatiivinenkin kierre alkavat helposti vahvistaa itseään. Positiivisessa menossa on hauskempi olla mukana kuin negatiivisessa. Isäntäväki kritisoi laskelmissa usein mukana olevaa oman työn osuutta kustannustekijänä. Heidän mielestään se ei ole kustannus.

Koko homman tarkoitushan on saada omalle työlle kilpailukykyinen korvaus. Nivalat ovat tässä mielestään onnistuneet. He pitävät omaa työtään toimeentulon lähteenä, eikä minään kustannuksena. Eläinlääkäri käy talossa harvoin. Arkipäivän ongelmista pyritään selviämään kotikonsteilla, etenkin hoitoon panostamalla. Eläinlääkäri kutsutaan, kun omat keinot eivät riitä.

Puhumalla paras

Isäntäväki haluaa ottaa esille sen, että heillä puhutaan paljon. Vaikka kummallekin on muodostunut omat erikoistehtävänsä, puolisoiden välinen tiedonkulku on ajan tasalla. Molemmat tietävät tarkkaan, mihinkä pyritään ja miten sinne on tarkoitus päästä. Yhtäkään avioliiton toimivuutta vaarantavaa hanketta ei toteuteta.

Puolisoiden välinen yhteisymmärrys ja yhteen hiileen puhaltaminen on Nivaloiden mielestä välttämätön edelly tys sujuvalle toiminnalle. Kun oma olo on hyvä, siitä riittää jaettavaksi myös eläimille. Kaikki investoinnit puidaan yhdessä. On sattunut niinkin, että pellon osto on ohittanut vireillä olleen traktorihankinnan.

Hankinnoissa ollaan tarkkana. Rehut ostetaan rekkakuormittain. Jokainen kauppa kilpailutetaan, pesuaineetkin. Isäntäväen mielestä asiakasuskollisuus mihin tahansa kaupparyhmittymään päin tahtoo tulla kalliiksi. Jokainen tingitty sentti on pois kustannuksista. Isäntä on niin tiukka kauppaneuvottelija, että joskus liike on yrittänyt perua jo kertaalleen sovitut kaupat.

Viljaa ostetaan syksyisin ympäristön viljelijöiltä. Siitä maksetaan rehuyksikköjen mukaan analyysien perusteella. Kaikki vilja korjataan ja säilötään urakoitsijan toimesta murskeviljana. Tilalla on siilo- ja muutakin varastotilaa poikkeuksellisen runsaasti. Sen ansiosta käytännössä kaikki tarjolle tulevat rehukaupan erikoistarjoukset pystytään hyödyntämään. Aina on tilaa rekkakuorman verran.

Säilörehu korjataan omin voimin. Niitto tapahtuu Kuhnin nelimetrisellä niittomurskaimella. Karhot korjataan ja ajetaan siiloihin Strautmannin noukinvaunulla. Nurmien satotaso pidetään mahdollisimman korkeana. Tärkeimmät tekijät satotason ylläpitoon ovat peltojen vesitalouden kunnossapito ja riittävä kalkitus. Jos toinenkin näistä unohdetaan, menevät muut tuotantopanokset hukkaan.

 alkuun Teema 2/2007| Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus