![]() Tässä on hyödynnetty vuosikymmeniä sitten rakennettua parsinavettaa ja yhdistetty se uuteen pihattoon. Kuva Tuomo Linnakallio |
Navettainvestoinnin
äärellä
Navettahankkeen onnistuminen luo puitteet tilan taloudelle ja yrittäjäperheen elämän laadulle usein vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomalaisella keskiarvotilalla on 17 lehmän karja. Lukumääräisesti suurin joukko maitotiloja asettuu 10 - 20 lehmän kokoluokkaan. Näillä tiloilla tehdään myös merkittävä määrä navettainvestointeja. Navettahankkeiden |
|
lähtökohdat vaihtelevat riippuen yrittäjäperheen
iästä ja maidontuotannon tavoitteista. Jos tilan maidontuotannolla ei
ole jatkuvuutta ja yrittäjille on jo kertynyt ikää, tyydytään usein
pieneen laajennukseen. Pienissä laajennuksissa tehdään yleensä muutama
lisäpaikka vanhaa parsinavettaa jatkamalla samalla navetan tekniikkaa
nykyaikaistaen niin, että työtaakka kevenee.
Nuorilla yrittäjillä tilanne on toinen, maidontuottajana virkavuosia on vielä runsaasti jäljellä. Maidontuotanto nykyaikaisessa työympäristössä hieman suuremman lehmämäärän kanssa on monen nuoren yrittäjän tavoitteena. Keskiarvotilojen kokoluokassa navettainvestoinnin tavoitteena on hyvin usein 30 lypsävää. Tämä tarkoittaa karjamäärän tuplaamista ja edellyttää yleensä varsin mittavaa rakennushanketta. Vaihtoehtoja vertaillaan yleisesti parsinavetan laajentamisen ja pihaton välillä. Pihattoon siirtyminen houkuttaa, mutta hinta pelottaa. Parsinavetta on entuudestaan tuttu ja turvallinen. Mutta vastaako se yrittäjien tavoitteisiin työmäärän ja työergonomian parantumisen osalta? Entäpä sitten, jos aikoo laajentaa vielä jatkossa lisää? Totuus on, että maidontuotannon kehittäminen ei varmasti pysähdy tehtyyn navettainvestointiin. Maailma muuttuu ja samoin vaatimukset maidontuotannon suhteen. Tärkeää on, että navettahanke on mitoitettu taloudellisesti järkevälle tasolle, että se antaa mahdollisuuden tarvittaessa lisätä tuotantoa ja on muuntautumiskykyinen. Navettaa suunnitellessaan pitäisi jokaisen miettiä, millainen maidontuottaja haluaa olla vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua. Tuotantotekniikka lypsykarjataloudessa on kehittynyt muun tekniikan kehityksen mukana. Esimerkkinä on automaattinen lypsyjärjestelmä, joka on levinnyt Suomeenkin hurjalla tahdilla. Mitä mahtaa vielä ollakaan tulossa? Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.
|
| |
Sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |