Kukapa olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että vuoden 2003 alussa robotti lypsää Suomessa yli 30 tilalla. Ja uusia asennetaan kaiken aikaa.

Suomalaisetkin kävivät ihmettelemässä ensimmäisiä tilakäytössä toimivia automaattilypsäjiä 1990-luvun alkupuolella mm. Hollannissa, mutta varsinaisesti lypsyrobotit löivät itsensä läpi vasta vuosikymmenen lopulla.

Pohjoismaista tanskalaiset ottivat automaattilypsyn ensimmäisinä omakseen. Selitykseksi käy muita suurempi karjakoko. Tanskalaisilla tiloilla keskilehmäluku on jo vuosia ylittänyt 50 lehmää eli automaattilypsypaikan kapasiteetin verran. Tällä hetkellä Tanskan 9 000 maitotilasta kahdella sadalla on automaattilypsy ja niillä lypsypaikkoja lähes tuplasti sen verran. Ruotsissa automaattilypsy on 140 tilalla.

Lypsyrobotin toimintaa omin silmin seuranneena voi sitä luonnehtia käteväksi ja kärsivälliseksi lypsäjäksi. Yllättävän hyvin se hakee, pesee ja lypsää eri parisetkin vetimet. Karjanhoitajat kertovat lehmien tottuvan uuteen lypsäjään jopa hoitajia nopeammin.

Kun kyseessä on uusi tekniikka, tutkimus ja meijerit seuraavat vaikutuksia tarkasti. Aivan varauksetonta suositusta ei lypsyrobotti työstään saa. Ruotsalaiset ovat todenneet taantumista maidon laadun kehityksessä ja tanskalaiset raportoivat soluttajien määrän lisääntymisestä automaattilypsyyn siirtyneillä tiloilla. Laatutulokset sinänsä eivät ole hälyttäviä, huolestuttavaa on maidon laadun kehityksen kääntyminen väärään suuntaan.

Automaattilypsyllä on edessään kehityksen pitkä tie. Sitäkin oleellisempaa on kehittää navettaolosuhteita. Puhtaat, terveet lehmät lypsävät hyvää maitoa lypsymenetelmästä riippumatta. Automaattilypsyssä tämän merkitys vain korostuu.

Viime vuosina maitotiloilla on koettu tukalia hetkiä sähkökatkojen vuoksi. Tämän talven uutiset kertovat vesipulasta, navettapaloista ja romahtaneista katoista.

Karjakoon ja navetoiden suurentuessa myös vahingoista koituvien tappioiden kertaluokka kasvaa. Siksi tuotannon varmistamiseen sekä eläinten ja hoitajien terveyteen ja turvallisuuteen kannattaa panostaa.

Riskeihin varautuminen oli keskeisesti esillä Jyväskylässä helmikuussa järjestetyssä asiantuntijaseminaarissa. Samoihin asioihin voitte perehtyä tämän numeron rakentamisen teemasivuilla.

Kirjoittaja on 
Maito ja Me -lehden päätoimittaja