|
|
|
T101 paljastaa
antibioottijäämät
T101-testi kuuluu jokaisen maitotilan varustukseen. Valion T&K:n hapatetutkimuksen kehittämällä ja hapatetuotannon valmistamalla antibioottitestillä varmistetaan maidon puhtaus lääkejäämistä antibioottihoidon jälkeen. Oikean tuloksen saamiseksi testi pitää tehdä tarkalleen ohjeen mukaan, T101-testituotannon linjavastaava Marja-Liisa Kangasalusta muistuttaa. T101-testin periaate on yksinkertainen. Testiampulli sisältää
meijeriteollisuudessa yleisesti hapatteena käytettävää Streptococcus
thermophilus -bakteeria ja indikaattoriväriainetta, joka muuttaa
väriänsä happamuuden mukaan. Tutkittava maito lisätään ampulliin ja
kasvatetaan 4,5 tuntia 42 asteisessa lämpöhauteessa. Jos maito ei
sisällä testibakteerin kasvua estävää antibioottia, tuottaa bakteeri
kasvunsa aikana maitohappoa, joka muuttaa näytteen värin sinisestä
keltaiseksi. Jos maidossa on testibakteerin toiminnan estävää ainetta,
ampullin väri pysyy sinisenä.Periaate on yksinkertainen, mutta käytännössä testin tekemisessä
pitää noudattaa tarkasti käyttöohjetta, Marja-Liisa Kangasalusta
sanoo. Hän tietää mistä puhuu, sillä T101-uransa aikana hän on
valmistanut miljoonia testiampulleja ja testannut niiden toimivuuden.
-Streptococcus thermophilus on herkkähipiäinen bakteeri. Lämpötilat,
kasvatusajat ja maidon määrä on täsmättävä ohjeisiin, Kangasalusta
neuvoo. Vasta silloin saadaan luotettava tulos. |
|
Myyntiin lähtevien T101-ampullien toimintakyvystä hän sanoo menevänsä takuuseen. Jokainen valmistuserä testataan useaan kertaan ennen tehtaalta lähtöä ja sen jälkeen 3 kuukauden välein. Viimeiset säilyvyystestit tehdään vuoden kuluttua valmistuksesta. Jos T101 antaa epämääräisen tuloksen, on syytä kerrata käyttöohjeet, tarkistaa testiampullin säilytysolosuhteet ja viimeinen käyttöpäivä. Avaamattomassa ampullissa testi säilyy jääkaapissa säilytettynä käyttökelpoisena vuoden. Myös rinnakkaisnäyte terveen lehmän maidosta auttaa arvioimaan, onko vika testissä, menetelmässä vai maidossa, Kangasalusta sanoo. Tarkkaa tuotantoa Valion T&K:n hapatetutkimus toimittaa viikoittain T101-testin bakteeriympin tuotantoon. Siitä kasvatetaan käyttöviljelmä, josta hera-kaseiinipohjaisessa elatusalustassa kasvatetaan testiampulleihin tarvittava bakteerimassa. Kasvatus tapahtuu 10 litran fermentorissa, jossa kasvun etenemistä seurataan piirturin ja näytteiden avulla. Kun bakteerit ovat käyttäneet liuoksen ravintoaineet loppuun, ne ovat sopivan nälkäisiä hyökätäkseen aikanaan testiampulliin lisättävän maidon kimppuun. Tässä vaiheessa viljelmästä suodatetaan kalvosuodattimella elatusalusta pois ja lisätään indikaattoriväriä sisältävä suoja-aine. Seos annostellaan koneellisesti ampulleihin ja kuivataan kylmäkuivurissa. Kasvatus on erittäin tarkkaa. Samoin suodatuksen, sekoituksen ja annostelun pitää tapahtua välittömästi kasvatuksen päätyttyä. Testibakteerit ovat eläviä organismeja ja niiden toimintaominaisuuksien pitäminen tasalaatuisina edellyttää äärimmäistä täsmällisyyttä kaikissa tuotantovaiheissa, Marja-Liisa Kangasalusta sanoo. Siltikin tulee yllätyksiä. Viimeksi edellisenä päivänä hän sanoo hylänneensä kokonaisen kasvatuserän. -Se vain ei kasvanut normaalisti. Selitystä kaikkiin poikkeamiin hän ei kymmenen vuoden kokemuksellakaan ole vielä löytänyt. Yhdestä 10 litran kasvatuserästä tulee 14 400 T101-ampullia, Kangasalusta kertoo. Meijerit tekevät 500 000 antibioottitestiä vuodessa. Ne käyttävät ampulleja sekä 16 ja 96 näytteen tiitterilevyjä. 10 ampullin maatilapakkauksia myydään 2 500 kappaletta kuukaudessa. Niiden pakkaaminen ostetaan Vantaan invalidien työkeskukselta. Testituotanto valmistaa myös T102-bakteerin luminesenssiin (valontuottoon) perustuvaa T102-testiä, jonka tulos on erityisellä lukulaitteella mitattavissa 2 tunnin kasvatuksen jälkeen. Sitä käyttää muutama meijeri Suomessa. Vaikea testi Valion T&K:ssa antibioottitesteistä vastaavat vastaava tutkija Soile Tynkkynen ja tutkimuslaborantti Anja Valjus-Tiensuu. Maailmalla on käytössä eri bakteereihin, antibioottien vasta-aineisiin ja niiden reseptoreihin perustuvia testejä. Bakteeritesteillä on käytetyn bakteerin ominaisuuksista johtuen erilaiset herkkyydet eri antibiooteille. Valion kehittämän T101-testin etuna Tynkkynen pitää sitä, että se tunnistaa monia eri antibioottiryhmiä ja on herkkä Suomessa käytetyille mikrobilääkkeille. Meijerit testaavat antibioottijäämiä kolmella menetelmällä: virallisella T101-testillä, nopealla Snap-testillä ja T102-testillä, Tynkkynen kertoo. Käytännön meijeritoiminnassa T101-testin ongelmana on hitaus, sillä jokainen meijerille tuleva maitoerä testataan ennen siiloon purkua. Keräilyautoa ei voi seisottaa odottamassa purkulupaa. Siksi maidon vastaanotto meijereissä käyttää epävirallisena testinä 10 minuutissa tuloksen antavaa Snap-testiä, jolla voidaan tunnistaa maidon beetalaktaamiryhmän (penisilliiniryhmä) antibiootit. Testissä maidon beetalaktaamit kiinnitetään sitojaproteiinin avulla testiliuskalle ja niiden läsnäolo havaitaan liuskalle muodostuvana sinisenä värinä, joka luetaan lukulaitteella. Snap-testillä tarkastetut maitokuormat testataan aina uudelleen maitosiilosta T101-testillä, Tynkkynen kertoo. Kahdessa tunnissa valmistuva T102-testi kehitettiin aikanaan nopeuttamaan testausta. Nykyisessä, ympäri vuorokauden toimivassa keräilyssä sekään ei ole riittävän nopea. Tuloksen lukeminen edellyttää myös lukulaitetta. T102-testi tunnistaa useita eri antibioottiryhmiä. Täydellistä antibioottitestiä ei ole vielä kukaan onnistunut kehittämään, Tynkkynen toteaa. Vaatimukset ovat kovat. Testin pitäisi olla nopea ja spesifinen sekä tunnistaa kymmeniä eri antibiootteja, jotka nekin muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Kirjoittaja on Maito ja Me -lehden päätoimittaja.
|
| |
Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |