Aino Murtomaa-Niskala

Kukkosten navetassa tulokset näkyvät
Terveydenhuoltotyö palkitsee tekijänsä

Heikki ja Tuulikki Kukkonen Ilmajoelta lähtivät mukaan Etelä-Pohjanmaalla pari vuotta sitten käynnistettyyn terveydenhuoltoprojektiin. Tulokset näkyvät keskituotoksen nousuna tuhannella kilolla ja karjan terveyden paranemisena. Tähän päästiin ruokintaa tarkentamalla ja parsinavetan korjauksilla.

Heikki ja Tuulikki Kukkosen maitotilalle käännytään kohta Ilmajoen kuuluisan Könninsuoran jälkeen. Navetassa on 24 lehmää ja viljelyssä 36 hehtaaria.

Parsinavetta on rakennettu 1965 ja peruskorjattu 1980. Väkirehurobotin Kukkoset hankkivat 1994 ja lypsykiskot viime helmikuussa. Robotti jakaa rehut viidesti päivässä. Säilörehu tuodaan ruokintapöydälle traktorilla. Raitisilma tulee itkupinnan kautta. Sisäilman kosteus pysyy hyvin kurissa talvella, Heikki Kukkonen sanoo.

Tuulikki Kukkonen kiittää erityisesti lypsykiskoja. -Niiden ansiosta lypsyyn tuli aivan uutta mielekkyyttä. Lehmiä jaksaa seurata entistä paremmin, kun lypsinten ja pesuämpärien kantelu loppui. Lypsäjän mielialakin vaikuttaa eläinten hoitoon, hän huomauttaa.

Pellosta 29 hehtaaria on nurmena ja laitumena, 7 hehtaarilla kasvaa viljaa. Ruokinta perustuu säilörehuun, viljaan ja puolitiivisteeseen.Väkirehun osuus on alle 50 %.

Utareterveys kuntoon
Terveydenhuoltoprojektiin lähtemiselle Heikki Kukkonen luettelee useita syitä. -Halusimme parantaa utareterveystilannetta. Tuotantoneuvoja suositteli projektia ja tärkeänä pidimme myös tilaisuutta vaihtaa kokemuksia muiden "projektilaisten" kanssa. Navetassa puurtaminen kun on enimmäkseen varsin yksinäistä hommaa.

Ensimmäinen terveydenhuoltokäynti Kukkosille tehtiin reilu vuosisitten. Sitä edelsi neuvojan käynti lypsyllä, jolloin hän arvioi lypsyä sekä testasi lypsykoneen ja lehmät kuntoluokitusta ja nänninpäitä myöten.

Terveydenhuoltokäynnillä isäntäväki, projektieläinlääkäri, kunnaneläinlääkäri ja neuvoja käyvät yhdessä läpi karjan terveydentilan, tuotanto-olosuhteet ja parannusehdotukset. Ne kirjataan lomakkeelle, josta kullekin jää oma kappale muistilistaksi ja seurantaa varten.

Parannusehdotukset toimeksi
Osuuskunta Maitojalosteen tuotantoneuvoja Seija Lehtonurmi kiittää Kukkosten asennoitumista terveydenhuoltotyöhön. -He alkoivat heti toteuttaa käytännössä parannusehdotuksia. Utareterveyden kannalta ratkaisevin toimenpide oli lypsinten vaihto. Parret uusittiin viime kesänä. Vanhat olivat isännän mukaan loppuunkuluneet. Uusiksi parsiksi valittiin Alfa-Lavalin Alicus-parret, joiden muotoilu antaa lehmälle liikkumatilaa ylösnousussa ja makuullemenossa. Jämerät parrenerottimet takaavat lehmälle rauhan.

Juomakupit uusittiin ja vaihdettiin parren puolelta ruokintapöydän puolelle. Veden virtaus kuppiin kaksinkertaistui aiempaan verrattuna.

Eläinten kuntoluokitus osoitti hiehot tarpeettoman lihaviksi. -Ne varastivat naapurin annoksesta, Tuulikki Kukkonen kertoo. Jauhokupit hankittiin kuukauden kuluessa projektikäynnistä. Lypsyssä olevat saavat nyt rauhassa syödä oman annoksensa ja hiehot ja ummessa olevat pysyvät sopivan sutjakkaina.

Urea osoitti valkuaisen yliruokintaa. Rypsilisän antaminen lopetettiin. Tuotos ja tiinehtyminen paranivat ja asetonitauti väheni, Tuulikki Kukkonen summaa tuloksia. -Myös jalkavaivat ovat vähentyneet. Sorkat hoidatetaan kahdesti vuodessa ja jalkavaivoista kärsivät saavat alleen kumisen parsimaton.

Pontta omille ajatuksille
-Terveydenhuoltokäynti antoi pontta omille ajatuksille, Heikki Kukkonen sanoo. -Esimerkiksi jauhokuppeja oli itsekin mietitty. Kuneläinlääkärit projektikäynnillä totesivat kupit tarpeellisiksi, ne hankittiin ensimmäiseksi. -Terveyskorttiin tulee nyt merkittyä entistä tarkemmin sairaudet, siemennykset, tiinehtymiset ja poikimiset.

Tapahtumat ja muutokset ovat muistiinpanoista selvästi nähtävissä. Eläinlääkäriltä on helppo kysyä puhelimessakin neuvoa, kun eläimet ja navetta on käyty yhdessä läpi, emäntä luettelee projektin ansioita.

Projektiin kuuluva viiden päivän kurssikin kannatti käydä, isäntä sanoo ja myöntää aluksi epäröineensä koulunpenkille lähtemistä niin moneksi päiväksi. -Eläinlääkärit ja neuvojat näkevät erilaisia navetoita ja huomaavatasioita, joille itse tulee sokeaksi. Neuvoista kannattaa ottaa oppia, Kukkoset sanovat.

Tuotoksen nousu palkitsee
Keskituotoksen nousu 1000 kilolla 6700 kilosta 7700 kiloon palkitsee työn ja tehdyt investoinnit. Parret ja muu kalustus maksoi noin 25000 markkaa, Heikki Kukkonen laskee. Tavoitteena on pysyä jatkossakin nyt saavutetulla tuotostasolla ja pitää karja terveenä.

Kukkosilla terveydenhuoltoprojektiin kuuluvat alku- ja seurantakäynti on tehty. Tästä eteenpäin on kunnaneläinlääkäri Simo Huuskosen kanssa sovittu yhdestä terveydenhuoltokäynnistä vuosittain.