Laatumaitoa-liite 18.11.1998

Sari ja Antti Suttinen kokeilivat useita lypsimiä, kunnes päätyivät tse kokoamiinsa kokonaisuuksiin.

Kuva Maija Kyrö

Maija Kyrö

Tuottajalle maidon hyvä laatu on elinehto

Suttisen navetassa Hausjärvellä tehdään kaikki mahdollinen, jotta meijeriin lähtevä maito olisi huippuhyvää.

-Maidon hyvä laatu on meille elinehto, sanoo emäntä Sari Suttinen. Lisäinnostusta ja -tietoa emäntä saa osallistuessaan meneillään olevaan Hämeen Maaseutukeskuksen järjestämään maidon laatukoulutukseen.

Antti ja Sari Suttisella on 25 lehmän karja. Aiemmin tilalla kasvatettiin


Sisältö

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

 


kaikki syntyvät vasikat. Nyt sonnivasikat myydään naapuritiloille. 1993 valmistunutta navetan laajennusosaa on pikkuhiljaa täytetty hiehoilla ja lehmillä.

Lehmäaineksen lisääminen ja parantaminen on käynyt hitaammin kuin isäntäpari odotti. -Parhaille lehmille on lähes poikkeuksetta syntynyt sonnivasikoita ja lihasonneilla siemennetyille heikommille lehmille taas lehmävasikoita, Suttiset huokaavat. He ovatkin ostaneet jalostushiehoja jalostusosuuskunnan kautta.

Antti ja Sari pitävät hyvää eläinainesta erittäin tärkeänä laadukkaan maidon tuottamisessa. Tärkein lehmien poiston syy heidän karjassaan on ollut utarevika tai maidon pitkäaikainen kohonnut solupitoisuus.

Jalostussuunnitelman laatijan kanssa pohditaan kunkin lehmän ominaisuuksia ja valitaan valiosonni utareterveyden ja rakenteen periyttämiskyvyn perusteella. Nuorsonneilla siemennetään suhteellisen vähän.

Lypsyn aikana
lehmiä tarkkaillaan

-Soluja seurataan tarkoin, kertoo lypsystä huolehtiva Sari.

-Tavoitteena on ottaa lehmäkohtainen solutesti kerran viikossa. Se saattaa joskus jäädä muiden kiireiden vuoksi. Oman osansa huomiosta vievät syksyllä koulunsa aloittanut Sami ja kotona oleva vilkas 4-vuotias Juho.

Sari tekee lettupannutestin aina poikimisen jälkeen ennen maidon lypsyä tankkiin ja säännöllisesti lehmiltä, joilla on ollut hiemankaan kohonnut solupitoisuus.

-Meijerin tilakohtainen maidon solupitoisuuden seuranta on tuottajalle hyvä muistutus koko karjan tilanteesta, isäntä sanoo. Suttiset eivät pidä seurantaa painostavana, etenkään nyt kun maidon laatuluokkaan vaikuttaa kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo. Aiemmin luokka saattoi pudota yhden kuukauden tietojen perusteella, tilapäisesti heikentyneen tilanteen vuoksi.

Tällaisen muistutuksen Suttiset saivat viimeksi muutama kuukausi sitten, kun tankkimaidon solupitoisuus yllättäen kohosi 400 000 pintaan. -Emme keksineet solujen nousulle muuta selitystä kuin sateiset säät ja kuraisen jaloittelualueen.

Huolellinen lypsy on Sarille kunnia-asia. Samalla hänellä on mahdollisuus seurata kutakin lehmää yksilöllisesti. Lypsyjärjestys on tarkka. Ensimmäisenä lypsetään poikineet ja muutama maitoa valuttava

lehmä. Viimeiseksi jäävät ne, joilla on kohonnut solupitoisuus ja tietenkin mahdolliset tulehduslehmät. Lypsyliinoja on reilusti. Likaisemmatkin utareet saadaan puhtaiksi vaikka useammalla liinalla. Tilalla on kokeiltu monia lypsinmalleja. Kokeilujen pohjalta on päädytty useammasta mallista koottuun lypsinkokonaisuuteen.

Antibiootteja
vain hätätilassa

Emäntä tekee antibioottitestin tarvittaessa. Vaikka antibioottihoitoja on pyritty minimoimaan tarkalla lypsyllä ja käyttämällä lämmittäviä linimenttejä, lääkkeitä on tarvittu muutama kerta vuodessa äkillisten, kuumeisten utaretulehdusten hoitoon. Lypsytiheyttä ei ole lisätty; siitä aiheutunutta työnlisää emäntä pitää liiallisena ja ehkä turhanakin.

Utaretulehduksen sairastaneille laitetaan umpeenpanopenisilliini.

-Meijerin kustantamat kotitestin analysointipullot ja meijerin kautta tehdyn analysoinnin maksuttomuus ovat hyvää palvelua meijeriltä, tuottajat kiittelevät.

Antibioottimaitoja ei anneta lehmävasikoille. Hoidetun lehmän lypsytuoretta maitoa saatetaan antaa sonnivasikoille varoajan loppupuolella.

Naattisäilörehu
lypsättää

Poikkeusvuodesta huolimatta rehunkorjuu onnistui. Rehuanalyysien mukaan kaikki rehut ovat tasaisen hyvälaatuisia.

-Ensimmäisen säilörehusadon teimme itse laakasiiloihin. Toisen rehun teki urakoitsija paalisäilörehuksi. Hän sattui osumaan meille juuri oikeaan aikaan, isäntä naurahtaa.

Karjalle annetaan myös naattisäilörehua. Esikuivatun säilörehun ohella syötettynä sitä riittää jouluun ja taas keväällä lyhyeksi jaksoksi. Naattisäilörehu nostaa maitomäärää lähes välittömästi. Lehmät myös syövät sitä mielellään. Maidossa se maistuu hieman erilaisena makuna. Muulle maidon laadulle sillä ei ole negatiivista vaikutusta, vaikka lehmien uloste onkin tavallista löysempää naattisäilörehuruokinnan aikana.

Naattisäilörehun määrään sateinen kesä vaikutti. Rehua tuli puolet vähemmän samalta peltoalalta kuin vuosi sitten.
 

 alkuun

 

Sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus