Maidon laatu ja eläinten terveys 4 / 2011

 
Antti Suttinen yhdisti kolme yksilökarsinaa yhdeksi, joka jaetaan irrotettavalla väliseinällä kahdeksi. Ritiläpohja katettiin kumimatolla ja paksulla olkikerroksella. Pikkuvasikan mukavia oltavia ihailevat Leena Kukkula vas., Kaija Laitinen, Sari ja Antti Suttinen.
Kuvat Kimmo Haimi


Vasikoille tehtiin pienillä muutoksilla hyvät oltavat. Talveksi keltaisen vaneriseinämän
päälle tulee osan makuupaikkaa kattava
katos, joka estää vedon.


Rehuladon virattomaksi jääneisiin säilörehusiiloihin varustettiin hiehopihatto. Makuualueella on kestokuivitus. Oikealla sivustalla on ruokintapöytä, johon rehu
jaetaan traktorilla. Samilta ja ammattikoulua käyvältä velipojalta, Juholta, luonnistuvat
kaikki tilan työt.

Aino Murtomaa-Niskala  

Nuorkarjatilat uusiksi
ja lehmäpaikkoja lisää

Antti ja Sari Suttinen Hausjärveltä uudistivat parsinavetan nuorkarjatilat ja saivat lisätilaa kuudelle lehmäpaikalle. Isännän suunnitelmat täsmentyivät yhteistyössä Tankit täyteen -hankkeen asiantuntijoiden kanssa.

Sari Suttisen mukaan on oikein ilo seurata pikkuvasikoita, kun ne uusituissa karsinoissaan nauttivat olostaan. Hiehoille varustettiin kylmäpihatto navetan päädyssä olevan rehuladon tyhjillään oleviin säilörehusiiloihin. Nuorkarja sai tilavat ja viimeisen päälle hyvät oltavat. Tilajärjestelyillä navettaan saatiin kuusi lehmäpaikkaa lisää.

Suttisten parsinavettaa laajennettiin 1993. Sen jälkeen on vuosittain tehty pientä remonttia paikkojen pitämiseksi kunnossa. Parsipaikkoja on nyt 34. Rehua kuljettavat väkirehurobotti ja sähkökäyttöinen säilörehun jakovaunu. Lypsimet siirtyvät kiskoja pitkin.

Omaa työtä

Remontti tehtiin viime kesänä omana työnä ja omalla rahoituksella. Antti Suttisen lisäksi pojat Sami ja Juho paiskivat tiukkaa urakkaa navettatyömaalla ja pellolla. ”Jos työtä ei lasketa, remontin hinta jäi erittäin kohtuulliseksi saatuihin hyötyihin nähden”, Antti Suttinen sanoo. Hän toteaa, että vanhaa korjattaessa joutuu varautumaan yllätyksiin eikä työmäärää pysty välttämättä ennakoimaan. Esimerkiksi lantakuiluja kaivettaessa lattiasta tuli vastaan useita eri aikoina valettuja betonikerroksia.

Suttiset kiittävät Tankit täyteen -hanketta omien suunnitelmien täsmentymisestä ja tukemisesta. Erityisesti tuotantoneuvoja Kaija Laitisen


Teema 4/2011

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

ja rakennussuunnittelija Ari Vatasen tilakäynnillä antamat asiantuntevat ja käytännölliset neuvot täydensivät lopullista toteutusta.

Kiinteät lattiat

Vasikkatiloja uusittaessa ritilälattioista luovuttiin kokonaan. Ryhmäkarsinoissa on olkikuivitettu makuukoroke ja etuosa, joka siivotaan siirtämällä pari lattialautaa sivuun ja kolaamalla lanta kuiluun. Makuukoroke on lievästi kalteva ja siinä on matala reunus, joka pitää olkia paikallaan. Reunuksen alle jätettiin pieni rako, jotta kosteus valuu pois.

Talveksi makuukorokkeen päälle tulee katos, joka estää vedon ja pitää makuupaikan lämpöisenä. Saranoilla varustettu katos nostetaan seinälle lämpiminä vuodenaikoina. Talviaikaan kosteuden poistaminen navetasta edellyttää tehokasta ilmanvaihtoa, mutta samalla on varottava vedon kohdentumista eläimiin, tuotantoneuvoja Kaija Laitinen tähdentää. Pikkuvasikat ovat erityisen herkkiä vedolle.

Kolmesta kaksi

Uudet yksilökarsinat isäntä teki vanhoista karsinoista yhdistämällä kolme karsinaa yhdeksi, joka voidaan jakaa kahdeksi irrotettavalla väliseinällä. Karsinoista poistettiin jalat ja ritilälattia katettiin kumimatolla, jonka päällä on paksu olkikerros. Vasikat saavat maitojuoman ohella kuivaa heinää, mysliä ja vettä.

”Olki on ylivoimaisesti paras vasikoiden kuivitukseen”, Kaija Laitinen sanoo. Olkipatjalla vasikat pysyvät nukkuessaan lämpöisinä ja ne myös leikkivät oljilla ja syövät niitä. Kuivituksen tärkeyttä eläinten hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa.

”Hyvä ruoka ja hyvä kuivitus ovat lypsykarjan elinehto ja pätee vasikoista lypsylehmiin”, Laitinen sanoo.

Hiehot kylmäpihattoon

Navetan päädyssä olevan rehuladon säilörehusiiloihin varustettiin hiehokasvattamo. Hiehot ovat iän mukaan ryhmiteltynä kahdessa osastossa kestokuivikepohjalla. Makuualueeseen lisätään kuiviketta noin kerran viikossa. Rehunjako ja lannanpoisto tapahtuu traktorilla. Avoimeen etuseinään on talveksi tulossa säädettävä verhoseinä.

Kuusi lisäparsipaikkaa merkitsevät lisää maitoa meijeriin. Keskituotos on yli 11 000 kiloa.

Viljelyssä on 80 hehtaaria, josta 25 hehtaaria omaa. Nurmea tuotetaan 25 hehtaarilla. Viljaa ja rypsiä on riittänyt myös myyntiin. Puimuri ja kylvökone ovat yhteisomistuksessa. Säilörehu korjataan omalla porukalla ja omilla koneilla. Säilörehun laatua Suttiset pitävät erittäin tärkeänä kannattavuustekijänä.

Suttiset jatkavat hankkeessa uusien asioiden ja maidontuottajien pienryhmän parissa. Koulutustapahtumista saa tarpeellista tietoa ja mukavaa vaihtelua arkiseen työhön, Sari Suttinen sanoo.

Seuraavaksi ohjelmassa on hankkeen vetämä Nuorkarjahavaintoja-koulutus, joka tapahtuu yhden pienryhmäläisen tilalla.

Hankkeista hyvää tietoa
  Osuuskunta Tuottajain Maidon tuottajilla lehmäpaikat ovat Tankit täyteen -hankkeen alueella lisääntyneet parilla sadalla, kotieläinagronomi Leena Kukkula ProAgria Hämeestä kertoo. Kohteissa on sekä uudisrakennuksia että laajennuksia ja remontteja. Parsinavetoissa lisäys on vaihdellut 2–10 paikkaan.
Antti ja Sari Suttinen ovat mukana Tankit täyteen -hankeohjelmassa, joka jatkuu Huomisen hämäläinen maatila -hankkeena. Muita osuuskunnan alueella toimivia hankkeita ovat Lehmän Maitoa Uudeltamaalta, Nupit Kaakkoon, Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta sekä MaitoTaito -hanke Etelä-Savossa.
Tuottajain Maidon hankintapäällikkö Antti Vauhkonen kannustaa tuottajia osallistumaan hankekoulutuksiin. Osuuskunta maksaa hankkeeseen osallistuvien perusmaksun. Investointihankkeissa aktiivisesti osallistuville tiloille voidaan tehdä asiantuntijoiden neuvonnallinen tilakäynti. Varsinaisia rakennussuunnitelmia tai -laskelmia maksuton hankekoulutus ei sisällä. Myös opintomatkat ovat osittain maksullisia.
Leena Kukkula esittelee Huomisen hämäläinen maatila -hankkeen loppuvuoden ohjelmaa, jossa maidontuottajille kohdennettujen tapahtumien aiheita ovat luomu, valkuaisrehu, jalostus, vasikat, paloturvallisuus, ravinteiden hyötykäyttö ja tilojen välinen rehukauppa. Tammikuun alussa koulutuksen aiheena on maatilojen investoinnit ja kehittäminen.
”Koulutusta on maitotiloille tarjolla runsaasti”, Sari Suttinen toteaa. Tietoa niistä löytyy helpoiten osuuskunnan kuukausitiedotteista, jotka hän sanoo lukevansa tarkkaan. Ne löytyvät myös Valmasta.
 

 alkuun Teema 4/2011 | Maito ja Me | Toimitus