Uusien eläinten hankintaan tilalle liittyy aina tietty riski siitä, että ostoeläinten mukana karjaan saadaan jokin tarttuva eläintauti.
Eläimiä ostettaessa on tärkeää hankkia mahdollisimman tarkka selvitys ostettavien eläinten ja niiden lähtökarjojen tautitilanteesta. Eläinten tuonnit ulkomailta on käytännössä kaikki ohjeistettu tapauskohtaisesti ETT:n kautta ja ostoeläinten sekä niiden lähtökarjojen tautitilanteesta on hankittu mahdollisimman tarkka selvitys.
Riski on sitä pienempi, mitä paremmin tilalla on suojauduttu tarttuvilta eläintaudeilta.
Toisaalta näyttää siltä, että kotimaan eläinkaupassa toimitaan usein tautiriskien suhteen varsin huolettomasti. Tästä on saatu tautiepidemioiden muodossa valitettavia esimerkkejä myös tuotantoaan laajentaneilla tiloilla, joiden talous ei muutoinkaan kestäisi ylimääräisiä ongelmia. Ulkomailta uhkaavia eläintauteja suurempi riski on käytännössä se, että nykyisillä toimintatavoilla meillä jo olevat eläintaudit leviävät kaikille eläinkauppaa käyville tiloille.
Eläinten terveydenhuollon lypsykarjaja lihanautatyöryhmä on pohtinut asiaa ja laatinut nautatilojen pitoeläinkauppaa varten terveystodistusmallin, joka on saatavissa Nasevan nettisivuilta (www.naseva. fi) kohdasta ’lomakkeet’. Lomakkeen tueksi on laadittu alla olevat suositukset eläintautien hallitsemiseksi ja riskinarvioimiseksi pitoeläinkaupan yhteydessä.
Tautiriskien minimoimiseksi kannattaa eläinostot keskittää tiloille, joille on ostettu mahdollisimman vähän eläimiä mahdollisimman harvoilta lähtötiloilta. Ostoeläinten mukana mahdollisesti tulleet tartunnat ehtivät tulla esille sitä suuremmalla todennäköisyydellä, mitä pitempi aika ostosta on kulunut. Ostoeläimiin liittyvää tautiriskiä voi pienentää pitämällä ko. eläimiä eristyksissä vähintään kaksi viikkoa
ja edellyttämällä kirjallista selvitystä ostoeläinten
ja lähtökarjan terveydentilasta.
Riski on sitä pienempi, mitä paremmin
tilalla on suojauduttu tarttuvilta eläintaudeilta.
Kirjoittaja toimii terveydenhuoltoeläinlääkärinä
Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:ssä.
Suositukset eläintautien hallitsemiseksi
ELÄIMIÄ OSTETAAN tiloilta, joiden tautitilanne tunnetaan ja on dokumentoitu (Naseva) ja eläimillä on ETU-terveystodistus. Eläimiä ei osteta vasikka- ja teuraskasvattamoista, teurastamon vasikkavälityksestä eikä kiertäviltä eläinkauppiailta. ELÄIMIÄ MYYVÄ TILA noudattaa lakisääteisiä vaatimuksia. TILAN TAUTISTATUS täyttää kansalliset suositukset ja tila noudattaa seuraavia toimintatapoja tarttuvien tautien ennaltaehkäisemiseksi: Tilan eläinten terveysseuranta (sairaudet, hoidot, kuolemat) on dokumentoitu ja pidetään ajan tasalla. Tilalla on vierailijoita varten vähintään jalkinesuojaus. Tuontirehut ja teolliset väkirehut hankitaan ETT:n positiivilistalla mainituilta rehuntoimittajilta tai ne tutkitaan muuten salmonellan varalta. Ulosteperäisten taudinaiheuttajien leviäminen estetään huolehtimalla ruokinta- ja rehuhygieniasta, kuivituksesta ja lannankäsittelystä sekä eläinten puhtaudesta. Rehuvarastot suojataan ja haittaeläimiä torjutaan. Lypsy- ja emolehmäkarjaan tulevilta eläimiltä vaaditaan Nasevasta löytyvä terveystodistus, ja karjaan aiemmin tulleilla eläimillä on ollut ETT:n mallin mukainen terveystodistus. 1. Tilalla olevat tuontieläimet on tuotu ja tuodaan maahan Eviran ja ETT:n ohjeiden mukaisesti. 2. Kaikki tuontialkioiden vastaanottajaeläimet tutkitaan BVD:n varalta ( ja aiemmin tuodut eläimet on tutkittu).
Ohje näytteenottoon: Verinäyte otettu aikaisintaan kuukauden kuluttua alkion siirrosta ja viimeistään kuukautta ennen poikimista, myös tiinehtymättömät eläimet on tutkittava.
Mikäli vastaanottaja on jäänyt tutkimatta ja on jo poikinut, voidaan vasta-ainetutkimus tehdä maitonäytteestä (yksilö- tai tankkimaito). 3. Lypsy- ja emolehmäkarjaan hankitut eläimet tutkitaan ( ja aiemmin tuoduteläimet on tutkittu) salmonellan varalta ETT:n ohjeiden mukaisesti kaksi kuukautta ennen tilalle siirtoa. 4. Tilalla ei ole havaittu koskaan pälvisilsaa tai todetun pälvisilsan saneeraus on aloitettu suunnitelman mukaisesti ja oireiden päättymisestä on kuusi kuukautta ennen eläinten myyntiä.
Riski laskee ajan myötä oireiden esiintymisen jälkeen. Tiettyä riskiä on vielä 3–5 vuoden ajan oireiden loppumisesta. Riski pienenee, mitä paremmin saneerausohjeita on noudatettu. 5. Yli 2-vuotiailla naudoilla ei ole todettu viimeisen vuoden aikana paratuberkuloosia tai siihen viittaavaa, tuntemattomista syistä johtuvaa, pitkäkestoista ripulia ja laihtumista.
Jos oireita todetaan, mahdolliset kliiniset epäilyt tutkitaan ( ja aiemmat epäilyt on tutkittu). Mikäli tutkimuksissa todetaan epäilyttäviä tuloksia, ko. eläimistä otetaan ulostenäyte bakteeriviljelyä varten. Epäilyttävät eläimet ja niiden jälkeläiset pidetään tilalla eristettynä muista eläimistä kunnes viljelytulos valmistuu. 6. Jos eläimillä todetaan paratuberkuloosibakteeria, tilalle laaditaan ( ja aikaisemmissa tapauksissa on laadittu) ETU- nautatautiryhmän hyväksymä paratuberkuloosin saneerausohjelma.
Positiivinen eläin ja sen jälkeläiset karsitaan. Lisäksi huolehditaan poikimis-, karsina ja ruokintahygieniasta. 7. Paratuberkuloosin leviämisen ehkäisemiseksi seuranta laboratoriotutkimuksin on suositeltavaa runsaasti eläinkauppaa käyvillä tiloilla seuraavasti:
– Vuosittain 10 vanhinta eläintä tutkitaan serologisesti yksilömaito- tai verinäytteistä.
– Mikäli tilalla on sekä lypsy- että emolehmiä, tutkitaan 10 vanhinta eläintä molemmista ryhmistä. 8. Utaretulehdusnäytteitä tutkitaan kattavasti ( ja on tutkittu viimeisen kolmen vuoden aikana). Näytteissä ei ole todettu Str .agalactiae -bakteeria viimeisen kolmen vuoden aikana. 9. Muita tartunnallisia tauteja, kuten tarttuvat virusripulit ja hengitystietulehdukset ei ole odettu viimeisen kuukauden aikana MYYJÄ EI OLE OSTANUT eläimiä kahden kuukauden aikana ennen karjan terveystodistuksen tekemistä ja eläinten myyntiä.
Maidon laatu ja eläinten terveys 2.12.2009
Tilan eläinten terveysseuranta (sairaudet, hoidot, kuolemat) on dokumentoitu ja pidetään ajan tasalla.