Valioryhmän raakamaidon laatu tiloilla on huippuluokkaa. Maito on turvallista ja soveltuu kaikkien meijerituotteiden valmistukseen.

Raakamaidon mikrobiologisia ominaisuuksia tutkittiin viime vuonna. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää raakamaidon mikrobiologista laatua maitotiloilla. Edellinen laaja kartoitus tehtiin vuonna 1998. Yhtenä tavoitteena oli tutkia, onko raakamaidon bakteeristo muuttunut tilakoon kasvun ja uuden tuotantotekniikan vaikutuksesta.

Tutkimme kolmella eri tekniikalla lypsetyn raakamaidon mikrobiologisen laadun eroja. Tutkimuksessa oli mukana parsinavettoja, joilla on käytössä perinteinen lypsytekniikka, pihattotiloja, joilla on lypsyasema sekä pihattotiloja, joilla on automaattinen lypsyjärjestelmä. Lisäksi selvitettiin näytteenoton ajankohdan vaikutusta mikrobipitoisuuksiin.

Ensimmäiset näytteet otettiin elokuussa, jolloin mikrobipitoisuudet ovat yleisesti korkealla ja toiset joulukuussa, jolloin ne ovat matalimmat. Tuloksia verrattiin 1998 tehdyn raakamaidon mikrobiologisen kartoituksen tuloksiin.

Laatu parantunut

Tutkitut mikrobiryhmät valittiin tuoteturvallisuus-, prosessi- ja tuotelaatunäkökulmasta. Raakamaidon hygieniaindikaattoreina olivat mesofiiliset aerobiset mikrobit ja enterobakteerit. Käytännössä tämä vastaa hinnoittelunäytteen kokonaisbakteerimääritystä. Pilaajamikrobiryhmään kuuluivat aerobiset bakteeri-itiöt, klostridi-itiöt sekä Bacillus cereus-itiöt. Patogeeneihin kuului Listeria monocytogenes.

Mikrobipitoisuudet määritettiin siirrostamalla raakamaitonäytteistä halutut laimennokset sopiville kasvualustoille. Positiivisen tuloksen antaneista klostridi-itiöputkista määritettiin Clostridium tyrobutyricum ja Clostridium sporogenes esiintyvyys lajispesifisillä PCR-menetelmillä.

Itiöpitoisuus kasvanut

Tulosten perusteella raakamaidon mikrobiologista
laatua voidaan pitää erittäin hyvänä. Raakamaidon mikrobiologinen laatu on parantunut kymmenen vuoden aikana mesofiilisten aerobisten mikrobien osalta. Tämä tarkoittaa käytännössä bakteerien kokonaispesäkemäärän laskua.

Klostridi-itiöiden sekä aerobisten bakteeri-itiöiden esiintymistiheydet ja pitoisuudet ovat puolestaan kasvaneet aika paljon kymmenen vuotta sitten tehtyyn kartoitukseen verrattuna. Aerobisia bakteeri-itiöitä voidaankin pitää tämän tutkimuksen suurimpana raakamaidon laatuun vaikuttavana ongelmana. Lähinnä tämän mikrobiryhmän esiintymistiheyden lisääntyminen voi olla uhka tuoremaitotuotteiden säilyvyydelle.

Yhtenä syynä tulokseen voi olla se, että säilörehun valmistuksessa on siirrytty esikuivaukseen, jolloin maaperäbakteerien ja niiden itiöiden kulkeutuminen rehun mukana navettaan lisääntyy. Rehun korjaaminen puhtaana, ja erityisesti maan sekoittumisen estäminen rehun joukkoon, on tästäkin syystä maidon laadulle tärkeää.

Patogeenibakteerien esiintyminen raakamaidossa on tulosten mukaan hyvin harvinaista. Listeria-löydöksiä oli vain 4 prosentissa näytteistä, ja positiivisissa näytteissä pitoisuudet olivat erittäin pieniä.

Laatua kaikilla lypsytavoilla

Tulosten mukaan automaattisella lypsylaitteistolla lypsetyn raakamaidon enterobakteerien, voihappobakteeri-itiöiden ja aerobiset bakteerien itiöiden pitoisuudet ovat korkeammat kuin perinteisillä lypsytekniikoilla lypsetyssä raakamaidossa.

Erot eivät kuitenkaan ole kohtuuttoman suuria ja myös automaattisella lypsytekniikalla saadaan lypsettyä laadukasta raakamaitoa. Tuloksista on kuitenkin nähtävissä, että korkea maidon laatu ei synny itsestään, kun uutta tekniikkaa otetaan tiloilla käyttöön. Työtä laadun eteen on tehtävä jatkossakin.

Tämän kartoituksen tuloksia tullaan arvioimaan jatkossa tarkkaan, jotta maidon laadun neuvonnassa voidaan keskittyä oleellisimpiin asioihin. Näin turvataan jatkossakin hyvälaatuinen ja turvallinen raakamaito Valiotuotteiden valmistukseen.

Kirjoittaja on kehityspäällikkö Valion Alkutuotannossa.

Käsitteitä
	Hygieniaindikaattori: hygienialaadun mittariksi valitut tietyt bakteerit, joiden määrä mittaa elintarvikekelpoisuutta.
	Mesofiiliset bakteerit: lisääntyvät parhaiten 30–37 asteessa eli eläinten ja ihmisten elimistön lämpötilassa. Ne kykenevät lisääntymään myös 20–45 asteessa. Useat ruokamyrkytysbakteerit kuuluvat tähän ryhmään.
	Aerobinen: tarvitsee happea kasvaakseen.
	Anaerobinen: tarvitsee hapettomat olosuhteet kasvaakseen.
	Patogeeni: tautia aiheuttava.
	Enterobakteerit: suolistoperäisiä bakteereita, jotka elävät suolistossa, maaperässä, jäte- ja luonnonvesissä (ryhmään kuuluvat mm. E. coli ja Salmonella).
	Klostridi: anaerobinen, itiöitä muodostava yleinen maaperä- ja suolistobakteeri (mm. voihappobakteeri).
	Bakteeri-itiö: itiö on bakteerin lepomuoto. Bakteeri-itiö ei lisäänny, mutta kestää hyvin kylmää, kuumaa ja kuivuutta. Itiöstä muodostuu hyvissä olosuhteissa bakteeri, joka alkaa nopeasti lisääntyä.