Kun lomituspalvelu ei jostain syystä järjesty, on tilalla aika ottaa esiin sunnitelma B.

Maatalouslomituksen paikallisyksiköt järjestävät työntekijän maatilalle, kun maatalousyrittäjä itse on sairauden vuoksi estynyt työnteosta. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista saada lomituspalvelua. Siksi tilan riskienhallintaan kuuluu suunnitelma poikkeustilanteiden varalle.

Maatalouslomituspalveluihin väliaikaisen sairastumisen takia voivat olla oikeutettuja

pakollisesti Myel-vakuutetut karjatalouden harjoittajat tai kasvinviljelijät.

Maatalouslomituspalveluja haetaan lomituspalveluita hoitavan kunnan paikallisyksiköstä. Sairastuneelle maatalousyrittäjälle annetaan sijaisavun järjestämisestä päätös ja työt sijaisavun ajalla hoitaa maatalouslomittaja.

Sijaisavun antamisesta päättää paikallisyksikön vastuuhenkilö ja paikallisyksikön henkilökunta järjestää lomituksen.

Päätoimiset etusijalla

Maatalouslomituspalvelut järjestetään pääasiassa paikallisyksikköön pysyvässä työsuhteessa olevien maatalouslomittajien turvin. Päätoimisten ammattilomittajien avulla lomituspalvelut on mahdollista hoitaa laadukkaasti, mikä perustuu ammattitaidon ylläpitämiseen ja motivaatioon päätoimisessa työsuhteessa.

Lomittajajien määrä on paikallisyksiköissä mitoitettu koko vuoden palveluja silmällä pitäen. Lasten talvilomat, pääsiäislomat, syyslomat ja joululomat ovat suosittuja loma-aikoja, jolloin sekä perheelliset maatalousyrittäjät että lomittajat toivovat lomaa. Tällöin työssä olevaa lomittajaresurssia jaetaan mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti sijaisapua ja vuosilomaa tarvitsevien maatalousyrittäjien kesken.

Varautuminen epidemiaan

H1N1-viruksen (sikainfluenssa) aiheuttamaan epidemiaan varautuminen on nostanut kysymyksiä sijaisavun saannista. Mikäli epidemia aiheuttaa runsaasti sairauslomia, on todennäköistä, että maatalousyrittäjät ja maatalouslomittajat saattavat olla sairaana yhtä aikaa. Tällöin paikallisyksikölle jää rajalliset mahdollisuudet järjestää kaikille sairastuneille sijaisapua.

Maatalouslomituksen paikallisyksikkö pyrkiikin jo etukäteen löytämään kaikki seudulta löytyvät mahdolliset väliaikaiset lomittajat, jotka voisivat olla käytettävissä.

Mistä lomittaja?

Mikäli lomituksen paikallisyksiköllä ei ole osoittaa äkillisen sairastumisen johdosta maatalousyrittäjälle lomittajaa, on yrittäjällä mahdollisuus ehdottaa sopivaa henkilöä. Tämä lomitustyöt taitava henkilö voidaan tällaisessa tapauksessa ottaa työsuhteeseen paikallisyksikköön. Työnantajana paikallisyksikön vastuuhenkilö kuitenkin aina päättää, ketä palkataan työsuhteeseen ja missä tilanteessa. Paikallisyksikön on työnantajana velvollisuus aina järjestää ensisijaisesti vakituisessa työsuhteessa oleville työntekijöilleen työtä.

Voiko perheenjäsen lomittaa?

Sairastumisen vuoksi annettavan sijaisavun antamisesta tehdään paikallisyksikössä päätös sen perusteella, tarvitaanko tilalla apua töiden suorittamiseen. Jos tilalla selvitään lyhytaikaisen sairastumisen aikana siellä asuvien ja työskentelevien henkilöiden työpanoksella, ei sijaisapuun ole tarvetta. Ongelma ratkeaa töiden järjestelyillä ja hieman pidemmällä päivällä.

Jos tilalla ei työskentele muita henkilöitä eikä perheen lähipiiristä ole mahdollista saada apua, on perheenjäsenkin mahdollista palkata sijaisapulomittajaksi. Tämä on mahdollista, jos tilan töihin muutoin osallistumaton perheenjäsen keskeyttää muut työnsä tai opintonsa ja tulee tilalle töihin sairausloman ajaksi. Päätöksen soveltuvuudesta ja palkkaamisesta perheenjäsenlomittajaksi tekee paikallisyksikön vastuuhenkilö.

Oma varasuunnitelma

Maatalousyrittäjällä on itsellään oltava varasuunnitelma siitä, kuinka hänen karjansa ja kotieläimensä tulevat hoidettua kaikissa tilanteissa. Varasuunnitelma on osa riskienhallintaa.

Riskienhallintaan kuuluu suunnitelma siitä, miten karjanhoito ja päivittäiset toimet järjestyvät, jos yrityksen tärkein voimavara, yrittäjä itse sairastuu äkillisesti. Suunnitelmassa on otettava huomioon sekä lyhytaikainen että pidempiaikainen sairastuminen. Maatalouslomituksen paikallisyksikkö pyrkii parhaansa mukaan järjestämään mahdollisuuksien puitteissa tilalle apua mahdollisimman nopeasti. Mikäli kuitenkin kaikki paikallisyksikön järjestämät lomittajat ovat työssä, on maatalousyrittäjän itse pystyttävä järjestämään yrityksensä kotieläinten hoito.

Työohjeet saatavilla

Maatalousyrittäjällä on itsellään karjan omistajana ja yrittäjänä sekä vastuu että mahdollisuus varautua siihen, että hänen yrityksensä kotieläimet saavat riittävää hoitoa kaikissa tilanteissa.

Varautumissuunnitelmaan kuuluu esimerkiksi päivittäin tarvittavien työohjeiden ja poikkeustilanteita varten tarvittavien toimintaohjeiden päivittäminen ja säilyttäminen karjanhoitotiloissa. Näin tilalle töihin tuleva voi tarkistaa mahdollisesti suullisesti saamansa ohjeet ja toimintatavat. Näin myös hätätilanteessa kotieläimet saadaan hoidettua, kun tilalla ei ole ketään opastamassa työntekijää.

Opastus omalle väelle

Emäntä ja isäntä ovat usein tottuneet jakamaan työtehtävänsä. Emäntä hoitaa aina lypsytyön ja juottaa vasikat ja vastaavasti isäntä ruokintatyöt. Tällainen järjestely voi olla ihan mukava, jos työt on jaettu sen mukaan, mistä työstä eniten pitää ja on kiinnostunut.

Poikkeustilanteita varten on hyvä opastaa muut tilan töitä tekevät henkilöt omiin töihinsä. Menettely varmistaa, että eläinten hoito jatkuu samanlaisena kaikissa tilanteissa. Työtehtävien kierrättäminen tilalla, paitsi työn jatkuvuuden varmistamiseksi, voi myös lisätä työmotivaatiota. Kun työtehtävät ovat kaikille tilan työntekijöille tutut, on mahdollisuus opastaa muita ja tehdä itse kaikkia töitä tarvittaessa.

Tilan varahenkilö

Tilan riskisuunnitelmaa tehtäessä karjanhoidon varahenkilöksi ei voida nimetä kunnallista lomituspalvelua. Lomituspalvelut auttavat mahdollisuuksiensa mukaan, mutta varasuunnitelman tulee olla tätä laajempi.

Varasuunnitelmaan merkitään kaikki mahdolliset ja järkevät henkilövaihtoehdot eri tilanteita varten esimerkiksi lähinaapurit ja samaa tuotantosuuntaa harjoittavat lähimmät viljelijät. Asiasta on hyvä sopia kyseisten henkilöiden kanssa.

Kirjoittaja on yhteyspäällikkö
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Lomitusyksikössä.