Eläinten terveys ja maidon laatu 26.11.2008


Teema

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Hanna Laitinen
Maidon laatu
Laadukasta raakamaitoa

Valion tuotantolaitoksille vastaanotettujen raakamaitokuormien laatu on yli 99 prosenttisesti vaatimukset täyttävää eli erinomaista. Vajaa yksi prosentti maitoeristä ei täytä laatuvaatimuksia eli on poikkeava jonkin laatuominaisuuden suhteen.

Sata prosenttinen laatutilanne edellyttäisi muun muassa sitä, että vuoden aikana ei todettaisi yhtään antibioottijäämiä sisältävää maitoerää, bakteerien pesäkemäärä olisi aina alle 100 000 pmy/ml ja voihappobakteeri-itiöitä olisi aina alle 3500 kpl/l.

Kuormien maidon laatu syntyy kuormaan kerättyjen tilamaitojen laatujen yhteisvaikutuksena, lisäksi keräilykaluston puhtaus vaikuttaa bakteeripitoisuuksiin. Haastetta riittää, kun muistetaan, että Valion tuotantolaitoksiin toimitetaan vuodessa noin 100 000 maitoerää eli rekan nuppia tai perävaunua.

Poikkeavat maidot vuonna 2008

Antibioottijäämiä sisältävät maidot
Antibioottijäämiä sisältäneitä maitoeriä on lokakuun puoliväliin mennessä todettu 23 kappaletta (0,03 prosenttia eristä), yksi enemmän kuin vuonna 2007 yhteensä. Alkuvuosi meni 1–2 erän kuukausivauhtia, mutta kesä–syyskuussa on tullut 4–3 erää per kuukausi. Antibioottijäämiä sisältävien maitoerien määrä on vakiintunut viimeisten viiden vuoden aikana 22 – 26 erään per vuosi.

Tapausten syyt ovat olleet tavanomaisia: hoidettujen lehmien merkintävirheitä tai -puutteita, tilapäisten työntekijöiden tekemiä lypsyvirheitä ja informaatiokatkoksia eri lypsäjien välillä. Perusasiat ratkaisevat – kunnolliset merkinnät ja huolellinen työntekijöiden perehdytys ja aukoton tiedonkulku olisivat ehkäisseet useimmat tapaukset.

Bakteeripoikkeamat
Maitokuormissa on bakteereita keskimäärin 13 000–14 000 pmy/ml. Liikaa bakteereita eli yli 100 000 pmy /ml on tähän mennessä todettu 0,8 prosentissa tutkituista maitoeristä. Useimmat ylitykset ovat 100 000–300 000 pmy/ml, mutta joukkoon on mahtunut myös suurempialukemia, jotka aiheuttavat erittäin suuren riskin tuotteiden laadulle. Kesällä poikkeamien määrä on suurimmillaan.

Bakteeripoikkeamien syinä ovat tyypillisesti olleet ongelmat lypsykoneen tai tilasäilön pesussa tai maidon jäähdytyksessä. Jotkut pesuongelmat voivat olla hyvinkin hankalia selvitettäviä – niihin saa apua muun muassa meijerin asiantuntijoilta. Jäähdytyksessä voi olla kyse laitteen rikkoutumisesta tai unohduksesta, jolloin jäähdytystä ei ole muistettu laittaa ollenkaan päälle.

Näissä tapauksissa tilan maito voi aiheuttaa todella ison vahingon. Tänäkin vuonna on ollut tapauksia, joissa yksi tilalla pilaantunut maitoerä on pilannut lähes 100 000 litraa siilomaitoa. Koska maitoa ei ole voitu käyttää elintarvikkeiden valmistukseen, tappiot ovat olleet melkoiset. Maitoa, jonka jäähdytys on epäonnistunut, ei saa lähettää meijeriin!

Itiöpoikkeamat
Maito luokitellaan poikkeavaksi, jos siinä on voihappobakteeri-itiöitä 3500 kpl/l tai enemmän. Tänä vuonna itiömaitoja on tullut edellisvuosien tahtiin, 1,40 prosenttia tutkituista eristä. Voihappobakteeri-itiöt ovat erityisesti syksyn ja talven riesa. Syyskuussa on jo ollut havaittavissa poikkeavien maitoerien määrän nousu.

Maidon itiöpitoisuus on suoraan verrannollinen rehujen laatuun – mitä heikompilaatuista rehu on, sitä todennäköisemmin maidossa on paljon itiöitä. Itiöriskiä voidaan pienentää hyvällä lypsyhygienialla.

Muut laatupoikkeamat
Maitokuormien lämpötilaylitykset – yli 6 oC – ovat nykyisin harvinaisia, mutta kesäkuukausina saattaa tulla yksitäisiä yli 6-asteisia eriä. Kiitos hyvästä tilanteesta kuuluu tarkoille maidontuottajille ja keräilyautonkuljettajille, jotka eivät pumppaa lämpimiä maitoja autoon.

Solupoikkeamat – yli 400 000 kpl/ml – ovat myös harvinaisia kuormissa. Tänä vuonna solukuormia on tullut alle 10 kappaletta. Tämä on osoitus siitä, että tiloilla ei lypsetä solumaitoja hyvän maidon joukkoon.

Haju- ja makuvirheellisiä maitokuormia todetaan muutamia vuodessa, ja virheiden vuoksi maitoja on jouduttu hylkäämään. Haju- ja makuvirheet liittyvät usein maidon korkeisiin bakteeripitoisuuksiin. Vaikka tapaukset ovat harvinaisia, ne aiheuttava yleensä isot tappiot, jos maito ehtii edetä prosessiin asti.

Poikkeavien ja jalostuksesta hylättyjen maitojen listalta löytyy myös pesu- tai huuhteluvettä sisältäviä maitoeriä ja verisiä maitoja. Näissä tapauksissa tekniikka ja/tai valvonta on tilalla pettänyt.


Antibioottijäämiä sisältäneiden raakamaitoerien määrä v. 2007 ja 2008.


Raakamaitokuormien bakteeripoikkeamat v. 2007 ja 2008.


Raakamaitokuormien voihappobakteeri-itiöpoikkeamat v. 2007 ja 2008.

Parannetaanko vielä?

Raakamaidon laatutilanne on pääsääntöisesti erinomainen, mutta parantamisen varaa vielä toki on. Tuotteiden laadun kannalta kriittisimpiä ovat antibioottijäämät ja suuri bakteerien tai voihappobakteeri-itiöiden määrä.

Jokainen laatupoikkeama aiheuttaa joko kyseisen maitoerän hylkäämisen tai riskin lopputuotteen laadulle. Poikkeamat merkitsevät aina myös ylimääräisiä kustannuksia. Kustannuksia syntyy muun muassa raaka-ainehävikistä ja epäkurantin raaka-aineen tai tuotteen hävittämisestä.

Siksi meidän tavoitteemme on, että tuotantolaitoksiin tulevan raakamaidon laatupoikkeamia on mahdollisimman vähän. Tavoitteen saavuttamien edellyttää, että poikkeavat maitoerät havaitaan jotilalla, eikä niitä lähetetä meijeriin.

Tämä on mahdollista ainakin antibioottimaitojen osalta ja tilanteissa, joissa todetaan ongelmia maidon jäähdytyksessä tai laitteistojen pesuissa. Laadunhallinta edellyttää myös analyysitulosten seurantaa, joissa esimerkiksi Valma-hälytykset ovat oiva apuväline.

Kirjoittaja on laatupäällikkö Valion Alkutuotannossa.


Laatutekijöiden merkitykset

Antibiootti- eli lääkejäämät

Kaikki raakamaitokuormat testataan antibioottijäämätestillä. Jos maidossa todetaan antibioottijäämiä, sitä ei käytetä elintarvikkeiden valmistukseen.

Lääkejäämät häiritsevät maitotuotteiden valmistuksessa käytettävien hapatebakteerien kasvua. Lisäksi ne voivat aiheuttaa allergisia reaktioita lääkeyliherkille ihmisille. Käytettävän raakamaidon on siksi oltava ehdottomasti jäämätöntä.

Myös lainsäädäntö edellyttää, että käytämme vain testattua, jäämätöntä maitoa tuotteiden valmistukseen. Maidossa olevat pesuainejäämät aiheuttavat niin ikään maitoerän hylkäämisen.

Lämpötila

Alhainen lämpötila hidastaa maidossa olevien bakteerien kasvua ja pidentää maidon säilymisaikaa. Maidon täytyy jäähtyä riittävän nopeasti lypsyn jälkeen ja se säilytetään tilasäiliössä mahdollisimman kylmänä. Tiloilta vastaanotettavan maidon pitää olla alle 6-asteista, mieluiten alle 4-asteista. Näin maitoautossa oleva maitokin pysyy alle 6-asteisena.

Bakteerien pesäkemäärä

Raakamaidon alhainen bakteerien määrä edistää maitotuotteiden säilyvyyttä ja takaa niiden hyvän laadun. Valiolainen vaatimus on, että maitokuorman bakteerimäärä on alle 100 000 pmy/ml (tavoite alle 50 000 pmy/ml). Asianmukainen maidon jäähdytys sekä puhtaat välineet ja säiliöt tiloilla, maidon keräilyssä sekä maidon vastaanotossa ovat edellytyksenä sille, että bakteerit pysyvät hallinnassa.

Voihappobakteeri-itiöt

Juustonvalmistuksen kannalta on erittäin tärkeää, että maidossa on vähän voihappobakteeri-itiöitä (tavoite < 1000 kpl/l, speksiraja < 3500 kpl/l). Jos niitä on paljon, juuston käymisprosessi saattaa epäonnistua ja syntyy voihappokäyneitä juustoja. Pahimmillaan juustot ovat täysin pilalla. Itiöt joutuvat maitoon lypsyn yhteydessä huonolaatuisen säilörehun ja huonon lypsyhygienian seurauksena.

Haju, maku ja ulkonäkö eli
aistinvarainen laatu

Maidon pitää maistua raikkaalta ja hyvältä. Virhehajut ja -maut siirtyvät erityisen herkästi tuoretuotteisiin, joista kuluttaja myös havaitsee ne helposti. Maito voi maistua esimerkiksi rehulle, navetalle tai eltaantuneelle.

Makuvirheitä voi syntyä, jos lehmien rehut ovat huonoja tai ruokinta on epätasapainossa. Huono lypsyhygienia ja navetan tunkkainen ilma sekä lypsykoneen ja tilasäiliön viat voivat myös aiheuttaa virheitä maitoon.

Somaattiset solut

Jalostukseen käytettävän maidon pitää olla peräisin terveistä lehmistä. Maidon somaattisten solujen määrä eli soluluku kertoo, onko lehmä terve vai sairas. Jos lehmällä on utaretulehdus, soluluku voi nousta miljooniin. Myös piilevät utaretulehdukset ja lehmän stressi voivat nostaa solulukua.


 alkuun Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus