Aino Murtomaa-Niskala    

Mitä on täydentävien ehtojen valvonta?

Karjojen kasvaessa rehusiilojen pinta-alat ovat kasvaneet. Kovia ponnisteluja vaativa vaihe on laakasiilon rehun pinnan viimeistely ennen siilon sulkemista ja revasten oleva TE-keskuksesta tuleva puhelu tukitarkastuksesta on tuttua monille maitotiloille. Nyt soitto voi tulla myös lääninhallituksesta koskien täydentävien ehtojen valvontaa. Kysyimme läänineläinlääkäri Heidi Rossowilta, mitä tämä valvonta käytännössä tarkoittaa.

-Täydentävät ehdot perustuvat voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksiin, eikä tiloihin siis kohdistu mitään lisävaatimuksia, Heidi Rossow

Lapin lääninhallituksesta tähdentää. Täydentävät ehdot tarkoittavat sitä, että suorien viljelijätukien maksamiseksi EU edellyttää tilan noudattavan tuotannossaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Täydentäviin ehtoihin kuuluvat eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet ja rehut, joita valvoo TE-keskus sekä elintarvikkeiden turvallisuus, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi, joita Rossow valvoo Lapin läänin ja Oulun alueella.

Täydentävien ehtojen valvonta on käynnistynyt asteittain kolmen vuoden aikana. Vuonna 2005 aloitettiin eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnalla. Tämän vuoden alusta valvontaan tuli uutena asiana eläinten hyvinvointi. Todetut puutteet johtavat tukimenetyksiin.

Kohteet otannalla

Täydentäviä ehtoja valvoo läänineläinlääkäri ja valvonta perustuu otantaan, johon arvotaan 1 % suoria tukia hakeneista tiloista. Näiden lisäksi täydentävien ehtojen valvontaan tulevat automaattisesti valvonnan laajentamisen kautta tilat, joilla on havaittu puutteita esimerkiksi eläinsuojelutarkastuksessa.

Ehtojen täyttymistä arvioidaan indikaattoreilla, jotka muodostuvat voimassa olevasta lainsäädännöstä. Vuonna 2007 hyvinvointitarkastukset kohdistetaan vasikoihin (ja sikoihin ja munintakanaloihin). Tarkastuksessa valvotaan eläinten pitopaikan tilavaatimuksia, vasikoiden kytkemistä, juottoa ja ruokintaa sekä makuualueen kuivitusta.

Muista vesianalyysi

Elintarvikkeiden turvallisuuden valvonta sisältää sekä lypsy- että lihakarjatiloilla elävistä eläimistä otettavat vierasainenäytteet, joiden avulla valvotaan, että tuotantoeläimiltä kiellettyjä aineita koskevia säännöksiä on noudatettu. Tällaisia kiellettyjä aineita ovat esimerkiksi kasvunedistämiseen tarkoitetut hormonit. Suomessa näitä aineita ei ole löytynyt. Lisäksi elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaan kuuluu maidontuotantotilojen hygieniasäännösten noudattaminen.

Harmillinen tukimenetykseen johtava puute on vanhentunut vesianalyysi. Lypsyvälineiden pesuun käytettävästä vedestä on tutkittava vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. Kaivoveden analyysitodistus ei saa olla kolmea vuotta vanhempi. Kunnallisesta vesilaitoksesta tulevalle vedelle ei tuottajan tarvitse teettää analyysiä, kunhan sellainen löytyy vesilaitokselta. Sen sijaan viljelijän on muistettava arvioida veden väri ja haju aistinvaraisesti ja kirjattava tulos papereihinsa vähintään kerran kolmessa vuodessa.

Puutteista
tukimenetyksiä

Yleisimmin huomauttamista on vasikkakarsinoiden ahtaudesta ja riittämättömästä kuivituksesta. Vastedes kaikki vasikkakarsinat mitataan EU:n määräyksestä mittanauhalla, vaikka tila silmämääräisesti näyttäisi riittävältä, Rossow toteaa.

Maitohuoneelta edellytetään siisteyttä sekä sen erottamista eläintenpitotiloista ovella. Muuta kuin maidon ja lypsyvälineiden käsittelyä ei maitohuoneessa saa tehdä. Robottitiloilla tarkastetaan erilleen lypsettyjen maitojen kirjanpito.

Valvontakäynnistä
pöytäkirja

Käytäntönä on, että valvontakäynnistä ilmoitetaan tilalle edellisenä päivänä. EU suosittaa, ettei valvontakäynnistä ilmoiteta etukäteen, mutta meillä tavoitteena on, että isäntäväki voi mahdollisuuksien mukaan osallistua tarkastukseen, Rossow sanoo. Valvonnan tarkkuudesta hän toteaa, että joustovaraa ei juurikaan ole. Ilmenneistä puutteista on jokaisella tilalla selitys. Oikeudenmukaisuuden vuoksi sääntöjen on kuitenkin oltava kaikille samat. Valvontakäynti on viljelijälle maksuton ja tila saa kopion pöytäkirjasta.

Valvonnassa todetut puutteet johtavat 1-5 % tukimenetykseen, joka lasketaan EU:n maksamista suorista tuista. Laiminlyönnin seuraamusehdotus on pääsääntöisesti 3 %. Toistuvassa ehtojen laiminlyönneissä prosentti kolminkertaistuu. Kun 15 % suuruinen vähennys on saavutettu, seuraava sama säännösten noudattamatta jättäminen katsotaan tahalliseksi. Tällöin olisi teoriassa mahdollista sulkea viljelijä tukijärjestelmän ulkopuolelle vuodeksi tai kahdeksi, jos tahallinen laiminlyönti on erittäin laajaa, vakavaa, pitkäaikaista tai toistuvaa. Tällaisia tapauksia ei Suomessa ole ollut.

Tuki laadukkaalle
tuotannolle

Heidi Rossow muistuttaa, etteivät viranomaiset valvo kiusallaan, vaan EU edellyttää valvontaa tukiehdoissaan. Yksittäinen viljelijä osallistuu tarkastuksen arvontaan täyttäessään tukihakemuksen.

Otannassa valvontakohteeksi päätyneillä tiloilla asiat ovat olleet yleensä kunnossa, mikä tarkoittaa, että yleisesti maitotilat hoitavat eläimensä ja tuotantonsa asianmukaisesti ja lainsäädäntöä noudattaen, Rossow sanoo. Tukimenetyksiin johtavia puutteita löytyy pääasiassa jonkin muun tarkastuksen kautta laajennettuun valvontaan päätyneillä tiloilla.

EU-komission omat tarkastajat käyvät säännöllisesti valvomassa suomalaisten viranomaisten valvonnan asianmukaisuutta aina tilakäyntejä myöten.

EU:n tavoitteena on täydentävillä tukiehdoilla ohjata tuki laadukkaalle tuotannolle ja vähentää houkutusta esimerkiksi navetan ylitäyttöön eläinpalkkioiden maksimoimiseksi.

Laadukas ja eettisesti hyväksyttävä tuotanto koituu koko alan hyväksi, koska myös kuluttajat ovat entistä valveutuneempia ympäristöasioista, tuotanto-olosuhteista ja eläinten hyvinvoinnista, Rossow toteaa.