Kaj Nyman    

Tehokas lypsy
säästää työtä ja aikaa

Miksi kahdella samankokoisella lypsyasemalla samankokoisessa karjassa voi lypsyn työnmenekissä olla vuositasolla jopa kolminkertainen (1850 henkilötyötunnin) ero? Erikoisneuvoja Kaj Nyman kokosi vastauksia tähän kysymykseen.

Lypsy lohkaisee merkittävän osan maitotilalla karjanhoitotöihin käytetystä työajasta. Tutkimusten mukaan lypsytyön osuus on 55-75 %. Lypsy on myös pidemmän päälle kohtuullisen raskasta ja kuluttavaa työtä.

Lypsyn sujumiseen vaikuttavat mm. navetan olosuhteet, käytössä oleva tekniikka, eläimet, lypsäjän taito ja työrutiinit. Niitä kannattaa itse

kunkin lypsäjän pohtia. Tehostamiskeinot lähtevät omasta navetasta ja omista työtavoista.

Hyvä tai huono päivä

Lypsäjän ja muiden navetassa työskentelevien mielialalla voi olla vaikutus lypsyyn. Huonotuulinen ihminen saattaa käyttäytyä äkkipikaisesti ja aggressiivisesti. Pelko ja pakoon yrittäminen on lehmän normaali reaktio uhkaavaan käytökseen. Pelko hidastaa eläinliikennettä ja heikentää maidonantirefleksiä. Lypsäjän rauhallinen ja tasainen käyttäytyminen on lypsyn kannalta suotavaa.

Puhtaat lehmät

Lypsyllä puhdas lehmä on huomattavasti helpompi, nopeampi ja mukavampi käsitellä kuin likainen. Sujuvan työrutiinin ylläpitäminen ei onnistu, jos lehmät ovat lypsylle tullessaan likaisia. Eläinten puhtauteen vaikuttavat eniten navetan olosuhteet.

Parsirakenteet, parsien puhdistus ja kuivitus ja pihatoissa käytävien puhtaus ovat avainasemassa. Yleinen makuuparsien ongelma on liian matalalle ja/ tai liian kauas taakse asennettu niskaputki. Myös makuuparren etuosassa on usein putkia rajoittamassa lehmän normaaleja liikeratoja.

MTT:n julkaisemasta Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot –raportista (MTT:n selvityksiä 137) löytyvät mm. uudet makuuparsien mitoitussuositukset.

Aseman liikenne

Asemalypsyssä ja automaattilypsyssä eläinliikenne lypsyasemalle ja sieltä pois vaikuttaa lypsytehoon. Sorkka- ja jalkavaivainen lehmä liikkuu vastahakoisesti ja vaivalloisesti, jolloin eläinliikenne tietenkin hidastuu.

Navetan ja lypsyaseman rakenneratkaisut vaikuttavat lehmäryhmän saapumiseen asemalle ja sieltä poistumiseen. Aseman täyttö sujuu useimmiten nopeammin, jos asema on varustettu erillisellä kokoomatilalla ja jos kokoomatilassa on ajolaite. Kun parsirivien välistä käytävää käytetään keräilytilana, on siitä hyvä rajata lehmien käytössä oleva odotustila joko ajolaitteella tai siirrettävällä porttijärjestelyllä. Ryhmätäyttöisellä asemalla (kalaruoto- ja rinnakkaislypsyasema) poistumisreitin pitäisi olla niin tilava, että koko lehmäryhmä mahtuu poistumaan asemalta ennen kuin vastaan tulee erotteluportti tai muu liikkumista hidastava este.

Lehmä on varsin oppivainen eläin. Tämä pätee myös lehmän käyttäytymiseen lypsytilanteessa. Jos lehmälle opetetaan, että sitä tullaan hakemaan lypsylle, niin yleensä se myös oppii odottamaan hakemista. Lehmät kannattaa kerätä rajattuun odotustilaan ennen lypsyä ja opettaa niille asemalle siirtyminen käyttäen hyväksi jotain sopivaa merkkiä, kuten ajolaitteen liikkumista ja siihen yhdistettyä äänimerkkiä.

Lypsyrutiini

Maidonantirefleksin (esikäsittelyn alku -> maito lypsettävissä) kuluu aikaa noin 1-2 minuuttia. Tilakohtainen lypsyrutiini rakennetaan tämän ajan ympärille. Siis, lypsin kiinni 1-2 minuutin kuluttua esikäsittelyn alusta. Esikäsittelyn kestoksi riittää yleensä noin 20 sekuntia, sisältäen utareen ja vetimien pyyhkimisen + esisuihkeiden oton. Enemmänkin aikaa esikäsittelyyn saa käyttää, mutta se ei välttämättä ole tarpeen, jos utare on puhdas.

Parressa ja tandemasemalla lehmät käsitellään yksitellen. Tällöin on huolehdittava, että esikäsittelyn alusta lypsimen kiinnittämiseen kuluu tarpeeksi aikaa. Ryhmätäyttöisillä asemilla lehmät esikäsitellään ja lypsin kiinnitetään useamman lehmän ryhmissä niin, että maidonantirefleksiin kuluva aika otetaan huomioon.

Usein ongelmana on, että lypsimen kiinnittäminen viivästyy liikaa (yli 2 minuuttia). Liian pitkä odotusaika johtaa loppulypsyn pitkittymiseen.

Työ ja ergonomia

Hyvät, harkitut työtavat ja hyvä työergonomia auttavat lypsäjää jaksamaan työssään. Huonosti suunniteltu työ lisää ajankäyttöä ja työergonomian puutteet lisäävät lypsäjän rasitusta. Uupunut ja lypsytyöhön tympääntynyt lypsäjä tekee virheitä ja on myös onnettomuusaltis. Vahingot ja kaiken maailman haaverit tuovat aina vain enemmän ongelmia lypsyyn ja oravanpyörä on valmis.

Hyvien työtapojen kehittämisessä on usein kysymys varsin yksinkertaisista asioista. Omalla tilalla ongelmakohtia ja ratkaisuja voi olla vaikea tunnistaa. Tässä tilanteessa ulkopuolisen ihmisen silmät auttavat.

Suomessa lypsyasemat ovat suurelta osin sen kokoisia että normaalitilanteessa riittää yksi lypsäjä. Toinen henkilö voi varmistaa, että eläinliikenne asemalle ja sieltä pois toimii, puhdistaa ja kuivittaa parret ja hoitaa ruokinnan. Työrutiinit on hyvä suunnitella ja dokumentoida niin että ne pysyvät vakiona vaikka henkilöt vaihtuisivat. Lehmät rakastavat rutiinia ja vierastavat muutoksia.

Lypsykone ja apuvälineet

Puutteellisesti toimiva lypsylaitteisto vaikeuttaa lypsyä ja on utareterveysriski. Esimerkiksi tykytykseen, nännikumiin, alipaineen tasoon ja irrotusvirtaukseen liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa lehmälle kipua lypsyn aikana. Kipu tekee lehmästä rauhattoman. Jos lehmä lypsyn aikana nostelee jalkaa tai liikehtii rauhattomasti, voi kyseessä olla lypsykoneeseen tai lypsyrutiiniin liittyvä ongelma.

Apuvälineet helpottavat lypsyä. Turhan usein näkee asemia, joissa kumarrutaan ottamaan lypsyliina lattialta olevasta sangosta eikä esimerkiksi kiskoilla kulkevasta sankotelineestä. Kuitenkin yksi lypsyaseman tarkoituksista on, ettei lypsyllä tarvitse kumarrella.

Erityiskohdeltavat lehmät

Kaikki erityiskohtelua vaativat lehmät vaikeuttavat sujuvan lypsyrutiinin ylläpitämistä. Erityiskohtelua voi olla hidaslypsyisen lehmän odotteleminen, tulppaaminen, erilleen lypsy, utaretulehduksen hoito jne.

Tehokkuus ja tarkkuus

Tehokas lypsy on useimmiten laadullisesti hyvä lypsytapa.Tehokas ja sujuva lypsy ei tarkoita hosumista ja huolimattomuutta. Sujuvassa lypsyssä on kyse hyvistä ja järkevistä toimintatavoista, joiden toteuttamisessa otetaan huomioon lypsyn toinen osapuoli, lehmä, jonka toimintaa pitkälti ohjaa biologia. Lähteenä käytetty MTT:n selvityksiä 137.

Lisätietoa:
Lisätietoa lypsystä löytyy Lypsyllä parressa ja pihatossa -lypsyoppaasta ja lypsyDVD:ltä. Lypsyopas on ladattavissa MTT Maitokoneet nettisivuilta (www.mtt.fi/maitokoneet). Lypsy DVD:tä voi tiedustella omasta osuuskunnasta tai suoraan MTT Maitokoneet-yksiköstä. Arvokasta lisätietoa pihaton ja lehmän lähiympäristön suunnitteluun löytyy Lypsykarjapihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot -loppuraportista (MTT: n selvityksiä 137). Apua ja lisätietoa lypsyyn liittyvissä asioissa antavat myös osuuskuntasi neuvojat.