Aino Murtomaa-Niskala    

Kaksi lypsyrobottia,
kahdenlaiset ohjeet

Sipolat ja Saloset tuottavat maitoa samalla aukealla Utajärven Kormussa. Naapuruksilla on navetan väliä muutama sata metriä, eri merkkiset robotit ja kummallakin selkeä ohjeistus pesurin käynnistyksestä tankin päätyyn teipattuna.

Markku Juntusen maitoauto ajelee näillä kulmilla joka toinen yö. Kello 1.49, Tuovi Sipola vilkaisee viimeisestä DMEkuitista tyhjennysajan. Taival Kormuun on pitkä ja ainakin syksyöinä sysipimeä, mutta perille päästyä työ luistaa. Väljässä pihassa on tilaa pyörittää isoa autoa. Maitotankin tyhjentyessä ehtii hyvin hoitaa välitystavarat sisään ja pesurin käynnistys hoituu molemmissa taloissa selkeiden ohjeiden avulla, Juntunen kiittelee.

Ohjeistettu navetta

Käymme ensimmäiseksi Sipolan kaksi vuotta sitten valmistuneessa Robora-navetassa. Vieraat kulkevat navettaan hygieniaeteisen kautta, jossa seinätaulut opastavat vaatteiden ja jalkineiden vaihtoon. Sisään pääsee vain talon kamppeissa.

Hygieniasulun takana sisääntulokäytävällä on pelastussuunnitelma, johon on merkitty turvallisuusohjeet hätätilanteessa, navetan pohjapiirros poistumisteineen sekä tärkeät puhelinnumerot.

Navettatöistä vastaavat Juhani ja Tuovi Sipolan lisäksi maatalousyrittäjän ammattitutkinnon omaava Leena-tytär, jonka vastuualueena ovat nuorkarja ja karjanjalostus. Hän on talvella menossa siemennyslupakursseille, jonka jälkeen tarkoituksena on hoitaa tilan siemennykset itse.

-Kunnon ohjeet ja muistiinpanot ovat mielestämme tarpeen, koska se helpottaa lomittajien työskentelyä, Sipolat perustelevat.

He ovat on kehittäneet mm. systeemin, josta näkee yhdellä silmäyksellä esimerkiksi vasikan ruokinnan tai kivennäisten jaon. Työn tekijä kuittaa työn tehdyksi navetan seinällä olevaan kalenteriin. Silloin ei tarvitse juosta kyselemään toisilta, onko homma hoidettu.

Kuusi vuotta maatalouslomittajana työskennellyt Tuovi-emäntä toteaa, että vieraissa navetoissa työtä tehdessä oppi arvostamaan täsmällisiä, kirjallisia ohjeita.

Lely lypsää

Sipolan karjan lypsää Lely A2 Astronaut. Tilasäiliön tyhjennys pysäyttää lypsyn ja käynnistää pesun sekä tankissa että robotissa. Pesutauko näkyy tyhjennysvuorokauden maitomäärässä, emäntä kertoo. Hänen mukaansa tulevaisuudessa voi tulla harkittavaksi välisäiliön hankkiminen, joka mahdollistaa lypsyn jatkumisen tilatankin pesusta riippumatta.

Vilkaisemme myös maitohuonetta keräilykuljettajan näkökulmasta. Kuljettajan avatessa ulko-oven syttyy valo, joka oven sulkeutuessa sammuu. Maitohana on sopivasti oven tuntumassa. Pesurin käynnistysohje ja tilanväen puhelinnumerot ovat käynnistyspaneelin vieressä. Seinustalla on penkki välitystavaroita varten, Ovensuussa on vesiletku ja talon saappaat siltä varalta, että asiaa tulee navetan puolelle. Onpa kuljettajaa varten tuotu tuolikin, ettei tankin tyhjenemistä tarvitse seisaallaan odotella. Iso tuuletin seinässä puskee kesäkuumalla raikasta ilmaa sisään. Ennen lähtöä puheeksi tulee vielä naapuriyhteistyö. Tuovi Sipola kertoo Salosten urakoivan heille rehunteon, lietteenajon, kaivinkonetyöt ja peltojen jyrsinnän.

Salosilla lypsää VMS

Siirrymme naapuriin Salosille, joiden pihatossa ahkeroi De- Lavalin VMS. –Meille yökeräily sopii erinomaisesti. Lehmät käyvät muutoinkin yöllä päiväsaikaa laiskemmin lypsyllä, Ilkka Salonen toteaa.

Hankalaa yökeräilyssä ja robottilypsyssä on pesutuloksen tarkastaminen tyhjästä tilasäiliöstä. Sitä varten on varta vasten herättävä, jos esim. bakteeritulos on poikkeava. Alli Salonen tekee aputarkastuksia aamuisin, kun maitoa on tankin pohjalla vasta vähän. Pesuaineen ottoa on seurattava säännöllisesti, hän sanoo.

Maidon lämpötila kirjataan siivilän vaihdon yhteydessä kolme kertaa vuorokaudessa tankin vieressä olevaan kalenteriin. Lämpötila kirjautuu myös tietokoneelle.

Tilasäiliön pesuohjeet mahtuvat yhdelle arkille. Pikaisesti katsoen käynnistysohje ei vaikuta kovin monimutkaiselta. Robotti peseytyy kolme kertaa vuorokaudessa ja lisäksi erilleen lypsettävien jälkeen. Yksi pesukerta on samaan aikaan tankin kanssa.

Lypsyasema vaihdettiin robottiin 1,5 vuotta sitten. Vanhasta asemasta jätettiin huoltomonttu robotin viereen. Lypsyä ja pesuja tarkkaillessa ei

tarvitse kyykistellä. Lypsyaseman paikalle tehtiin vasikkakarsinat. Pihaton laajennus on juuri valmistunut. Parhaillaan asennetaan mattoruokkijaa ja täyttöpöytää säilörehulle. Väkirehu tulee kolmesta kioskista.

Sipolan tila Juhani ja Tuovi Sipola, Leena, Tuomas ja Samuli koululaisia, Teemu on armeijassa Peltoa 62 ha, kaikki nurmella Lypsäviä noin 60, uudistukseen tarvittavat hiehot kasvatetaan itse. Sonnit lähtevät ternivasikoina. Tilalla on myös iso astutussonni ja uusi kasvamassa. Keskituotos 9 800 kg, ennen rakentamista ja uusien eläinten ostamista 10 800 kg. Tavoitteena on ylittää entinen keskituotos hyvärakenteisella karjalla. Eläinmäärä on kolminkertaistunut parsinavetan ajoista. Tavoitteena ei ole suuri lehmämäärä, vaan litramäärä laadukasta maitoa kohtuullisin kustannuksin. Ruokinta: seosrehu, jossa nurmisäilörehua, kaurasäilörehua, litisteohraa, rypsiä, ohrarehua, kivennäiset, vitamiinit ja elävää hiivaa. Lisäksi Lely antaa täysrehua ja glyseroliliuosta lypsyn aikana. Parret: Parsipedit ja vaalea turve Pihaton koneistus: Lely A2 Astronaut automaattilypsy, vapaa liikenne, Wedholms tilasäiliö, lietelanta, Lely Discover ”Puuhapete” ritilänpuhdistaja, Seko-seosrehuvaunu omalla moottorilla, Avantcat pienkuormain, Vasikkapiika vapaahapanjuottolaite, palovaroitin/varashälytinjärjestelmä, valvontakamera

Salosen tila Ilkka ja Alli Salonen, Jussi Salonen ja Mari Kärkkäinen pikkutyttärineen Siiri 3 v. ja Sofia 1 v., Eero opiskelee sähköasentajaksi on suorittanut myös maatilatalouden perustutkinnon, tekee myös tilan töitä, miehet urakoivat rehuntekoa ja lietteen ajoa, Outi opiskelee agrologiksi, Maaria opiskelee pelastusopistossa. Peltoa 150 ha, nurmea 93 ha, viljaa 50 ha, loput kesantoa, viljelyala kaksinkertaistettu peltoa raivaamalla. Lypsäviä 55, tavoitteena nostaa 70:een, vuonna 1999 lypsäviä oli 20. Mulleja 70, eläinpaikkoja kaikkiaan 200. Keskituotos: 9 500 Ruokinta: säilörehu, väkirehu kioskilta Pihaton koneistus: DeLaval VMS automaattilypsy, ohjattu liikenne robotille, asennusvaiheessa mattoruokkija ja täyttöpöytä, väkirehukioskit, lietelanta, kiskoraappa, juottoautomaatti, Bobcat pienkuormaaja.

Laadukas rehu

Pihaton laajennusta varten Saloset kasvattivat hiehoja sonninavetassa. Lehmävasikoita myös ostettiin.

Parsissa on parsipedit, kuivikkeena turpeen ja kutterin sekoitus. Kiskoraappa pitää käytävät puhtaana.

Eläinten puhtaus ja jalkojen terveys on robottilypsyssä tärkeä, Ilkka Salonen tähdentää. Hiehot ulkoilevat kesäisin. Lehmille on mietitty jaloittelutarhaa.

Säilörehun laadusta ei voi tinkiä. Happoa lisätään kunnolla. Nyt käytössä on AIV Ässä, Ilkka Salonen kertoo. Navettaan ei haluta itiöitä varsinkin, kun robottilypsyssä niiden pääsyä maitoon on hankalaa torjua.

Lehmät kulkevat lypsylle ohjatulla liikenteellä.

Ilkka Salosen mukaan peltoviljelyn kaksinkertaistaminen ja maidontuotannon kolminkertaistaminen on monitahoinen prosessi. Kaikkia eteen tulevia asioita on vaikea ennakoida, hän toteaa.