Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Berit Metlid   

Ruotsin meijerit sakottavat
korkeasta itiöpitoisuudesta

Suomessa itiöpitoisuus ei ole maidon hinnoitteluperuste, Ruotsissa sen sijaan korkeasta itiöpitoisuudesta seuraa laatuvähennys.

-Itiöpitoisuus, tuottajahinnan laatuvähennys ja rehunsäilöntämenetelmät ovat puhuttaneet tuottajia Ruotsissa ja Tanskassa sen jälkeen, kun Arla Foods toissa talvena tiukensi itiörajoja ja laatuvähennyksiä, kertoo ruokinnan asiantuntija Margareta Emanuelson Svensk Mjölkistä. –Tähdennämme neuvonnassa maidontuottajille suurta huolellisuutta ja säilöntäaineen käyttöä rehunsäilönnässä, hän toteaa.

Ruotsalaisten meijerien itiöraja- ja sakotuskäytännöt poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Arla Foodsilla ja Milkolla on laatuvähennyksen lisäksi käytössä myös kannustuslisä erityisen alhaisen itiöpitoisuuden maidoille. Sakot vaihtelevat 1-8 senttiä litralta riippuen itiömäärästä ja ongelman jatkumisesta.

Jäsenasioista vastaava Per Underland kertoo Arla Foodsin tehostaneen itiöneuvontaa. Hintaperusteeksi Arla otti itiöt 1993.

Milko on testannut ja sakottanut itiöistä reilut viisi vuotta. Laatuvähennys moninkertaistuu, jos tila ei saa itiöpitoisuutta kuntoon, jäsensuhdepäällikkö Björn Yxhammar kertoo.

Skånemejerier aloitti hintavähennykset korkeista itiöpitoisuuksista jo 1985, jäsensuhdevastaava Kerstin Frelund kertoo. Hän sanoo itiöiden olleen suuri ongelma 1980-90 lukujen vaihteessa. Nykyisin itiöongelmat ovat yksittäistapauksia.

Svensk Mjölkin mukaan itiöriski on pyöröpaaleissa suurempi kuin siilorehussa. Tanskassa itiöongelmia on Ruotsia vähemmän. Margareta Emanuelson arvioi sen johtuvan pyöröpaalien suuremmasta osuudesta Ruotsissa. Tanskalaiset tarkkuussilppuavat rehun, mikä edesauttaa rehun tiivistymistä, Emanuelson sanoo.