ESA MANNINEN  

Sopiiko lypsyrobotti meille?

Automaattilypsy yleistyy edelleen. Monilla maitotiloilla pohditaan, sopiiko lypsyrobotti meille. Virheinvestoinnin välttämiseksi kannattaa selvittää itselleen, mitä lypsyrobotti työkaverina edellyttää. Tuottajan on tehtävä työhönottohaastattelu niin robotille kuin itselleenkin.

Automaattilypsyn onnistumiselle edellytyksinä ovat tuottajan oikea asenne ja realistiset odotukset. Kansainvälisissä selvityksissä on esitetty arvioita, että noin 5-10 % tuottajista on siirtynyt takaisin

perinteiseen lypsyyn. Syitä on useita: automaattilypsyyn kohdistuneet odotukset ovat olleet epärealistisia, tuottajat eivät ole kyenneet muuttamaan omaa toimintaansa automaattilypsyyn sopivaksi tai joissakin tapauksissa laitteen toiminnan epävarmuus on vaatinut liikaa työtä.

Hyvin toimivan automaattisen lypsyn edellytyksiä:

- realistiset odotukset
- hyvä karjasilmä
- asiantuntevien henkilöiden tuki ennen käyttöönottoa, sen aikana ja käyttöönoton jälkeen
- joustavuus ja järjestelmällisyys lypsyjärjestelmän ja lehmien valvonnassa
- kyky tehdä töitä tietokoneiden kanssa
- navetan toiminnallisuus ja toimiva eläinliikenne
- lypsykoneen hyvä tekninen toiminta ja säännöllinen huolto
- hyväjalkaiset ja terveet lehmät, joilla on ”aggressiivinen” syöntikäyttäytyminen

Kun katsotaan edellä mainittuja edellytyksiä, huomataan, että niihin vaikuttaa etenkin ihminen, myös robotin tekniseen toimintavarmuuteen.

Navettatyöt eivät lopu

Automaattilypsy ei vapauta tuottajaa navettatöistä. Navetassa on edelleen käytävä, joskus epämiellyttävinäkin ajankohtina. Lehmiä on tarkkailtava ja niiden kanssa oltava. Muutoin karjan voinnista ei kerry havaintoja. Jos tuottaja haluaa päästä eroon lehmäkontaktista, automaattilypsy ei ole ratkaisu.

Utareterveys ei ole automaattisesti hyvä eikä lehmien tuotos kehity itsestään. Lehmien puhtaana pitäminen on automaattilypsyssä erittäin tärkeää. Tämä tarkoittaa parsien säännöllistä puhdistusta. Robotin vedinpesun onnistuminen vaatii seurantaa, koska laitteet eivät ilmoita epäonnistuneista pesuista.

Ei kannata uskoa, että automaattilypsyssä lehmät hoitavat itse itsensä. Näin ei ole. Lisäksi lypsykone vaatii päivittäistä seurantaa ja huoltoa. Huoltosopimus ei kata kaikkea. Lypsyrobotti on vain kone.

Järjestelmällisyys palkitaan

Automaattilypsyn tullessa markkinoille sen etuina mainittiin mm. lehmien utareterveyden paraneminen ja tuotoksen nousu. Nyt, kun kokemuksia on kertynyt, on valitettavasti todettava, että näistä kummastakaan ei ole selvää ja yhtenevää näyttöä käytännön tiloilta.

Merkittävin syy tavoitteista jäämiseen on, etteivät lehmät automaattilypsyssä käy säännöllisesti lypsyllä ja ruokailemassa. Tutkimuksissa on ilmennyt, että lehmät, jotka käyvät epäsäännöllisesti lypsyllä, ovat hyvin todennäköisesti syypäitä korkeisiin solulukuihin.

Jos automaattilypsyn käyttäjä antaa järjestelmän ajelehtia omissa oloissaan, ovat seuraukset ikäviä. Takaiskuja tulee maidon laadussa, utareterveydessä ja tuotoksessa.

Tuottaja, joka pitää järjestelmän tiukassa otteessaan valvoen lehmäkohtaisesti lypsyllä käyntiä ja ruokintaa, saa palkinnoksi paremman tuotoksen ja vähemmän maidon laatupoikkeamia sekä utaretulehduksia.

Perinteisessä lypsyssä aamu- ja iltalypsyt pakottavat tekemään säännöllisesti tietyt toimenpiteet, jotka pitävät maidontuotannon kurssissaan. Automaattilypsyä harkitsevan kannattaa realistisesti pohtia, pystyykö pakottamaan itsensä järjestelmälliseen työhön navetassa ilman lypsyaikoja.

Järjestelmällisyyteen kuuluu myös tapahtumien kirjaaminen, jota myös lainsäädäntö edellyttää. Tapahtumien kirjaaminen auttaa käyttäjää oppimaan järjestelmän syy-seuraus –yhteydet ja kirjatut tiedot auttavat myös toista käyttäjää, joka astuu remmiin, kun et itse esim. sairastumisen johdosta pysty.

Automaattilypsystä kertyy koko ajan lisää kokemuksia ja käytettävissä on runsaasti tietoa. Koska jokainen tila on yksilöllinen,
on tuottajan itse löydettävä omalla tilalla toimivat toimintatavat.

Työmäärän vähentäminen

Monissa tutkimuksissa todetaan, että automaattilypsyn kannattavuuteen vaikuttaa saavutettu työnsäästö. Työn säästön hakemisessa on kuitenkin omat vaaransa. Jos automaattilypsyn käytössä pyritään maksimoimaan työnsäästöä eli minimoidaan navetassa oloaika, voi sillä olla erittäin vahingolliset seuraukset niin tuotokseen, eläinten hyvinvointiin kuin myös maidon laatuun ja siten automaattilypsyn kannattavuuteen.

Kannattavuuden näkökulmasta säästynyt työaika pitäisi käyttää tuottavaan työhön. Miksi sitä ei sitten kannattaisi käyttää automaattilypsyn valvontaan ja ohjaukseen? Automaattilypsy on investointina niin merkittävä, että tuottajan on laitettava itsensä täysillä peliin mukaan. Hyvää maitoa on tuotettava täydellä teholla. Automaattilypsy helpottaa työtä fyysisesti ja vapauttaa tiukoista lypsyajoista. Näiden etujen vaikutukset näkyvät myöhemmin, toivottavasti terveiden eläkepäivien muodossa.

Hallinta ratkaisee

Automaattilypsyn onnistumisen ja epäonnistumisen voisi kiteyttää toteamukseen: ”Management makes the difference!” eli vapaasti käännettynä ”Järjestelmän ohjaus ja hallinta ratkaisevat!” Eli se, kuinka hyvin tuottaja hallitsee järjestelmän, ratkaisee täyttääkö automaattilypsy odotukset vai onko edessä siirtyminen perinteiseen lypsytekniikkaan.

Jotta virheinvestoinneilta vältyttäisiin, on tuottajan keskusteltava kriittisesti ja rehellisesti itsensä kanssa ja tehtävä selväksi, mitä lypsyrobotti työkaverina edellyttää tuottajalta. Tuottajan on tehtävä työhönottohaastattelu niin robotille kuin itselleenkin.

Kirjoittaja on neuvontapäällikkö MTT:n Maitokoneet-yksikössä.