ESA MANNINEN  

Huollata lypsykone - vähennät riskejä

Utaretulehdus on harmillinen eikä maidon korkea bakteeripitoisuuskaan ole kiva juttu. Näitä yllätyksiä voi vähentää pitämällä lypsykoneen hyvässä kunnossa. Lypsykoneen säännölliselle huollolle löytyy niin pitkä lista hyviä perusteita, että on vaikea löytää yhtäkään syytä olla huoltamatta lypsykonetta. Mutta mikään ei ole ilmaista, sillä huoltoon kuluu työtä ja varaosia.

Lypsykonetta kannattaa huoltaa säännöllisesti. Harvalle toiselle koneelle löytyy yhtä paljon perusteita säännölliselle huollolle kuin lypsykoneelle. Säännöllistä huoltoa harkittaessa kannattaa pitää mielessä seuraavat seikat: - Lypsykone laitetaan kiinni elävään eläimeen.

- Jos kone toimii puutteellisesti, sairastuu eläin helpommin utaretulehdukseen.

- Lypsykone on kosketuksissa helposti pilaantuvaan elintarvikkeeseen eli maitoon.

- Lypsykonetta käytetään vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa, 1,5 – 2,5 tuntia kerralla. Lypsyrobotit ovat toiminnassa jatkuvasti.
Mille muulle koneelle kertyy saman verran käyttötunteja?

- Lypsykone toimii rasittavassa ympäristössä, koska navettailmassa on kaasuja sekä runsaasti kosteutta ja pölyä.

- Lypsykoneen elintärkeät osat rasittuvat, koska niitä pestään korkeissa lämpötiloissa ja voimakkailla pesuaineilla.

Lainsäädäntö määrää huollosta

Maaliskuussa voimaan tullut maa- ja metsätalousministeriön asetus (134/2006)

alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista sisältää vaatimuksen lypsykoneen säännöllisestä huollosta ja testauksesta. Asetuksen liitteessä 2, kohdassa 17 todetaan seuraavaa:

Lypsykoneen hyvä kunto ja toiminta on varmistettava huoltamalla ja testaamalla kone tarpeen mukaisesti ja säännöllisesti, vähintään kuitenkin kolmen vuoden välein. Todistusta testauksesta on säilytettävä alkutuotantopaikalla vähintään kymmenen vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

Uutena vaatimuksena on siis koneen huoltaminen ja testaaminen vähintään kolmen vuoden välein. Huolto on tehtävä tarpeen mukaan ja tarve onkin usein tilakohtainen asia. Käytännössä lypsykone on huollettava 1-2 vuoden välein, joskus jopa useammin.

Testauksesta on tilalle jäätävä testausdokumentti, jota on säilytettävä tilalla vähintään kymmenen vuotta. Erilaisten tarkastusten (myös tukitarkastukset) yhteydessä viranomaiset saattavat pyytää nähtäväksi tätä dokumenttia ja siksi se kannattaa aina vaatia huoltomieheltä sekä säilyttää tallessa.

Huolto on ennaltaehkäisyä

Lypsykoneiden valmistajat ovat määrittäneet lypsykoneiden osille suositellut vaihtovälit. Joskus saattaa tuntua siltä, että osia vaihdetaan turhaan. Näin voi ollakin, mutta voi olla myös niin, että vaihdettu osa ei olisi kestänyt seuraavaan huoltoon asti. Lypsykoneessa ei saa odottaa sitä tilannetta, että kone toimisi huonosti ja että osa vaihdettaisiin vasta sitten. Se ei ole ennaltaehkäisyä.

Huollosta ja siihen kuuluvasta testauksesta pitää tilalle jäädä dokumentti, kuten lainsäädäntö edellyttää. Hyväksyttävät testaustulokset antavat varmuuden siitä, että kone toimii oikein. Testausta varten huoltomiehillä on testauslaitteet. Lypsykoneen huoltaminen lypsyjen välissä on ajallisesti hyvin haasteellinen tehtävä eikä testaukseen välttämättä jää paljon aikaa. Suuremnman lypsykoneen huolto saattaakin vaatia kaksi huoltomiestä tai kaksi työpäivää.

Huollon laatu ja hinta

Maitokoneet-yksikkö on kahdessa konenäyttelyssä kerännyt maidontuottajilta palautetta lypsykoneiden huollosta. Varsin yleisesti huoltoon ollaan tyytyväisiä, kokonaisarvosanat liikkuvat välillä 8-9. Hinnan ohella kritisoidaan huollon saatavuutta esim. seuraavaan tyyliin: ”Tilattiin marraskuussa 2004, useitten soittojen jälkeen tultiin heinäkuussa 2005.” Huollon heikko saatavuus ei ole kenenkään etu ja huolto-organisaatiot varmasti pyrkivät ratkaisemaan tämän ongelman. Huonosti toimiva huolto ei ole hyvä suositus uusia koneita myytäessä.

Usein tuottajan on vaikea arvioida sitä, onko hän saanut rahoilleen vastinetta. Huollon hinta muodostuu työstä, varaosista ja muista kuluista, huoltosopimuksesta riippuen. Monesti huollon yhteydessä hankitaan myös tarvikkeita, kuten pesuaineita ja harjoja. Etenkin, jos lypsykonetta ei huolleta säännöllisesti, muodostuu harvakseen tehdylle huoltokerralle korkea hinta, koska työtä ja varaosia kuluu kerralla enemmän. Myös lypsykoneen korkea varustelutaso nostaa huollon hintaa. Huoltomiehen onkin hyvä selostaa tuottajalle, mistä huollon hinta koostuu.

Omat toimet huoltojen välillä

Lypsäjän on jatkuvasti seurattava laitteiston toimintaa ja tarvittaessa havaitut puutteet on korjattava. Jokaisella lypsykerralla on syytä tarkistaa alipainetaso, tykyttimien toiminta, maidon virtaus yksikössä ja maitoputkessa. Vuodot etenkin tykytys- ja maitoletkuissa ovat vahingollisia. Myös pesutulos on aina syytä tarkastaa.

Tyhjöventtiili on syytä puhdistaa olosuhteista riippuen esim. kuukausittain, samoin tykyttimien suodattimet. Lypsinten pesutelineet vaativat ajoittain harjapesua. Tyhjöputkisto on aina pestävä heti, jos sinne on päässyt maitoa esim. nännikumin haljettua. Muutenkin putkisto on hyvä pestä puolen vuoden välein. Nännikumien vaihto on myös yleensä puolen vuoden välein.

Oikeastaan huoltomiehellä, joka tulee huoltamaan lypsykonetta, on hyvä tilaisuus opastaa tuottajaa huoltamaan juuri ne kohdat, jotka kyseisessä koneessa kaipaisivat huoltoa/pesua myös vuosihuoltojen välisenä aikana. Huoltomies voi tehdä listan näistä huollettavista kohteista ja opastaa myös näissä toimissa, kuten tyhjöventtiilin pesussa. Huollettavien kohteiden luettelointia varten on olemassa valmis lomake, joka löytyy Maitokoneetyksikön nettisivuilta osoitteesta www.mtt.fi/maitokoneet.

Kirjoittaja on neuvontapäällikkö
MTT:n Maitokoneet-yksikössä.