Maidon laatu ja eläinten terveys  7 / 2005


Olli-Pekka Jalonen neuvoo Mikko Haavistolle paikannuksessa sekä keräilytietojen tallennuksessa ja välityksessä käytettävän DME-laitteen toimintaa.
Kuvat Silja Vuori


Tilakohtainen pipettinäyte antibioottimaidon varalta otetaan jokaisella maidonhakukerralla.


Maidon keräily toimii Valioryhmän yhteisten käytäntöjen mukaan. Perehtymisjaksolla 
apuna on ohjeistus, jota seuraten asiat 
käydään järjestelmällisesti läpi, Mikko 
Haavisto kertoo.


Tuottajille menevät palautustuotteet haetaan ennen reitille lähtöä. Elintarvikkeet on keräilty valmiiksi tilausten mukaan, rehut kuljettaja keräilee itse varastosta.

Silja Vuori   

Maitokuskin ura alkaa perehdyttämisellä

Maidon keräilykuljettaja pätevöityy työssä oppien. Apuna perehdyttämisessä on ohjeistus Valioryhmän yhteisistä keräilykäytännöistä.

Huittislaisen liikennöitsijä Olli-Pekka Jalosen uusin kuljettaja, Mikko Haavisto, aloitti viime huhtikuussa. Muistettavaa on paljon. Rahtauksen lisäksi keräilykuljettaja tarkastaa vastaanotettavan maidon, ottaa maitonäytteet, huolehtii keräilytietojen tallentumisesta ja välittymisestä, purkaa kuorman, pesee auton, jakaa tiloille tuottajapalvelun tarvikkeet ja maitotuotteet tilausten mukaan.

-Liikkeelle lähdetään helpoimmasta reitistä ja opetellaan asia kerrallaan. Ensin pitää hallita keräily tiloilta ja sitten vasta opetellaan kuorman purku ja toiminta meijerillä, Olli-Pekka Jalonen kertoo.

Kaikki kuljettajat
toimivat kouluttajana

Jalonen kehuu Mikko Haaviston omaksuneen asiat nopeasti. Viiden yhteisen yökeräilykierroksen jälkeen nuori mies oli valmis lähtemään matkaan yksin. Ennen itsenäistä työskentelyä Haavisto kävi Osuuskunta Maito-Auran järjestämässä keräilykuljettajan testissä ja haastattelussa. 

Kokeessa testataan uuden kuljettajan tietoja keräilyyn, pesuihin, näytteenottoon ja laadun arviointiin sekä laitteiden tekniikkaan liittyvillä kysymyksillä. Jalosen tiimiin kuuluu hänen itsensä lisäksi kaksi täyspäiväistä ja yksi puolipäiväinen kuljettaja. Uusi kuljettaja kiertää kaikkien mukana. 
-Periaatteena on, että minulle voi aina soittaa ja kysyä neuvoa. Mikkokin soitti kerran yhden aikaan yöllä ja kysyi, miten tilan pesuri laitetaan päälle. Hetki piti miettiä, Jalonen kertoo.

-Maidonajo on ihan oma juttunsa, tällä ei loppujen lopuksi ole kauhean paljon yhteistä muun kuorma-autoliikenteen kanssa.

Valiolta yhtenäiset
perehdyttämisohjeet

Tärkeintä perehdyttämisessä on Jalosen mukaan se, että pääsee heti työn syrjään kiinni. 


Teema

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Reisitaskussa on ruutuvihko, johon tehdään muistiinpanot jokaisella tilalla tehtävistä asioista. 

-Aloitin itse kuljettajan hommat 13 vuotta sitten ja liikennöitsijänä olen toiminut pari vuotta. Uudelle kuljettajalle kannattaa heti antaa vastuuta. Se on paras tapa oppia, Jalonen sanoo.

Valion laatimiin kuljettajien perehdyttämisohjeisiin kuuluu kaksisivuinen lomake, johon merkitään milloin mikin työvaihe on käyty läpi ja kuka on toiminut perehdyttäjänä. 

-Työhön opastuslomaketta täytetään sitä mukaa, kun opastus etenee. Uusi kuljettaja kerää tilamaitoja jonkin aikaa itsenäisesti ennen kuin siirrytään oppimaan purkua ja toimintaa vastaanotossa, Jalonen kertoo. 

Uudet ohjeet ja lomakkeet olivat Jalosella ensimmäistä kertaa käytössä Mikko Haaviston perehdyttämisessä. -Niistä on paljon apua, koska kaikkia rutiiniasioita ei välttämättä muistaisi kertoa. Joka liikennöitsijällä on omia tapoja, mutta kaikki noudattavat Valion toimintatapaa ja lomakkeen avulla asiat tulevat käydyksi järjestelmällisesti läpi, Jalonen sanoo.

Vaihtelevaa ja
mielenkiintoista työtä

Mikko Haavisto on kotoisin euralaiselta maitotilalta. Hän sopi tutun liikennöitsijän kanssa, että hän suorittaisi armeijassa työhön tarvittavan ajokortin. 

-Olen viihtynyt hyvin. Työ on monipuolista. Tiloilla otetaan näytteitä ja jaetaan tuotteita, joten kolmelta yölläkin pysyy virkeänä, Haavisto kertoo. 

-Opettelu yöreiteillä oli valoisina kesäöinä helppoa. Matkaan ei tarvinnut lähteä yksin ennen kuin uskoi siihen pystyvänsä. 

-Kuukaudessa systeemi tulee tutuksi. Välillä tietysti vieläkin tulee kysyttävää. Esimerkiksi auton perässä oleva tietokonepääte ehdottelee joskus omiaan ja silloin täytyy soittaa liikennöitsijälle, Haavisto kertoo.

Oma-aloitteisuutta
ja malttia

-Maidon vastaanotto meijerillä tuntui aluksi monimutkaiselta, kun letkuja meni ristiin rastiin. Kokeneet kuljettajat ovat kuitenkin olleet valmiita neuvomaan ja auttamaan, Haavisto sanoo.

Haavisto ja Jalonen ovat molemmat yhtä mieltä siitä, että maidon keräily vaatii malttia ja huolellisuutta. Rämäpäisten kuskien kannattaa katsoa muita hommia. 

-Työ edellyttää myös omaaloitteisuutta ja hoksaamista. Vuorotyötä tämä tietysti on, mutta aikaa jää myös kotona olemiseen, Haavisto miettii. 

Huonoja kelejä ja pimeyttä hän arvelee työn ikävämmiksi puoliksi, mutta niistä ei vielä ole kokemuksia.

-On aika kurja aamu, kun vettä sataa ja tiet on peilikirkkaat. Eikä hiekanjyvääkään sen paremmin yksityisteillä, valtionteillä tai pihoissa. Silloin pitää vaan pysyä rauhallisena ja yrittää hoitaa homma mahdollisimman hyvässä aikataulussa, Olli-Pekka Jalonen sanoo.

 
 alkuun Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus