Maidon laatu ja
eläinten terveys 7 / 2005
Maidon laatu ja
eläinten terveys 7 / 2005
 Uudessa lypsyoppaassa korostetaan mm. sitä, että utareen esikäsittely ja lypsimen kiinnimittäminen pitää ajoittaa niin, että lehmä ehtii laskea maitonsa mutta myös niin, että lehmä ei joudu odottamaan lypsimen kiinnittämistä liian kauan. Kuva Kaj Nyman |
Kaj Nyman Tulossa uusi lypsyopas Lypsyllä parressa ja pihatossa MTT Vakolan Maitokoneet-yksikkö on laatinut yhteistyössä neuvojien ja opettajien kanssa uuden lypsyoppaan. Oppaassa kerrotaan mm., että lehmä itse tasapainottaa neljännesten maidontuotantoa ns. FIL-proteiinin avulla. Onko tulppaaminen aina tarpeellista? Voiko siitä olla myös haittaa? Marraskuussa ilmestyvä opas vastaa näihin ja moniin muihin kysymyksiin. |
|
Maitokoneet-yksikön nettisivuilta http://www.
mtt.fi/tutkimus/teknologia/maitokoneet. html. Opas painetaan talven aikana. Painetun oppaan tilauksia kerätään aikanaan meijereiltä, maaseutukeskuksilta, oppilaitoksilta ja lomitusorganisaatioilta. Vaikka lehmän biologia ei sinällään ole aikojen kuluessa muuttunut, on kuitenkin aiheellista uusia käytössä olevaa neuvonta-aineistoa nykyisiä tarpeita vastaavaksi. Karjakoon kasvun ja tekniikan kehityksen myötä asemalypsy ja lypsimen irrottimet ovat yleistyneet. Lypsäjällä saattaa olla käytössä kymmenenkin yksikköä aiemman kahden tai kolmen sijaan. Tässä tilanteessa on myös rutiineita muutettava, jotta lypsy olisi sujuvaa ja tehokasta. Päivittäisestä karjanhoitoon kuluvasta työajasta lypsyyn kuluu monella tilalla 60-70 %. Koska lypsyllä vaikutetaan mm. lehmien utareterveyteen, maidon laatuun, käytettyyn työaikaan ja näiden kautta tilan taloudelliseen tulokseen, on käytössä olevien menetelmien oltava mahdollisimman hyvät. Silloin myös lypsytyö on työnä mielekästä. Välineitä lypsyn kehittämiseen Oppaassa käydään lyhyesti läpi mm. lehmän käsittelyn periaatteita, lypsyergonomiaa, lypsyvälineitä ja maidon laatutekijöitä. Hieman enemmän painoa annetaan lehmän maidonantirefleksin toiminnalle, utareen esikäsittelyn vaiheille, lypsimen kiinnittämiselle ja irrottamiselle ja näiden työvaiheiden ajoittamiselle sekä parsinavetan ja lypsyasemien lypsyrutiinien periaatteille. Oppaassa on myös useita liitteitä, joissa on syvällistä tietoa eri osa-alueista tai käyttöönotettavaksi tarkoitettuja lomakkeita. Tavoitteena on myös tehdä ns. huoneentauluja lypsyn pääkohdista, mutta niitä on luvassa sitten ensi keväänä. Eräänä mielenkiintoisena asiana oppaassa tuodaan esille se, että lehmä itse tasapainottaa utareen neljänneksen maidontuotantoa ns. FILproteiinin (Feedback Inhibitor of Lactation) avulla. FILproteiini vaikuttaa maitorakkulassa maidontuotantoa jarruttavasti. Tämä vahvistaa sitä käytännön havaintoa, että tulppaaminen lisää utareen epätasapainoa. FIL-proteiini toimii myös päinvastoin, eli jos lypsy ei tyhjennä kaikkia neljänneksiä aivan tyhjäksi, vähenee sen neljänneksen maidontuotanto, johon jää maitoa ja utareesta tulee tasapainoisempi. Terveeseen neljännekseen voi jäädä maitoa. Opas sisältää myös monia muita lypsyyn ja lypsytapahtuman kulkuun liittyviä käytännön ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla omaa lypsyrutiinia voi kehittää aina paremmaksi. Käy tutustumassa oppaaseen osoitteessa http://www.mtt.fi/tutkimus/teknologia/maitokoneet.html. Siellä on myös muuta maidonkäsittelylaitteisiin liittyvää materiaalia.
Kirjoittaja on neuvontapäällikkö
|
 |
Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |