Vasiakkakarsinan reunaan on asennettu 
vesipiste. Kun on käytnyt karsinassa, voi helposti huuhtaista saappaansa, Esko 
Pennanen näyttää.

Saara Salonen

Terveydenhuolto muuttaa navetan asioita selvästi parempaan suuntaan

Terveydenhuoltotyö näkyy konkreettisesti tuottajan kukkarossa. Kiuruvetisillä Pennasilla on parantunut niin utare- kuin sorkkaterveyskin. Ja mikä parasta, tuotos on noussut selvästi.

-Kiuruvedellä terveydenhuoltosuunnitelma on tehty 64 maitotilalle. Kaikkiaan maitotiloja on 285. Ensimmäisen kerran jälkeen terveydenhuoltosuunnitelmaa on päivitetty noin 15 tilalla, kaupungineläinlääkäri Milla Hiekkaranta kertoo.

Yksi päivityksiä tehneistä tiloista on Muuraismäki, Päivi ja Esko Pennasen tila. Pennaset ottivat Päivin kotitilan nimiinsä seitsemän vuotta sitten. Tällä hetkellä navetassa on noin 30 lypsävää ja saman verran nuorta karjaa.

-On tosi hyvä, että joku ulkopuolinen käy katsomassa asioita. Itse tulee niin helposti tilasokeaksi, Päivi Pennanen kertoo terveydenhuoltoon mukaan lähtemisestä. Pennasille ensimmäinen terveydenhuoltosuunnitelma tehtiin kolme vuotta sitten.

Vuotuinen eläinlääkärin terveydenhuoltokäynti on samasta syystä hyvä. Navetalla tilanteet ja toimintatavat muuttuvat koko ajan, uusiakin asioita kannattaa miettiä yhdessä eläinlääkärin kanssa.

-Huomasin, että lomittaja jättää lypsyrättisangon samalla lailla kauaksi kiskolle kuin minäkin.

Jos sen vetäisi lähemmäksi, säästyisi yhdeltä nousemiselta, Päivi Pennanen kertoo. Ulkopuolisena asian huomaa, itse tehdessä ei.

Tuotos on kasvanut vauhdilla

Pennasilla tuotantoa on kehitetty monella tavalla. Eläinten terveydenhuollon lisäksi he ovat osallistuneet laatukoulutukseen. Maitotilaopaste tilalle saatiin kolme vuotta sitten. Navetalla on tehty vuosien mittaan monia muutoksia, joilla on parannettu eläinten olosuhteita ja hyvinvointia.

Näkyvin ja paras tulos tehdystä työstä on ollut tuotoksen kasvaminen. Alkuvuosina maitotuotos oli 7 200 kiloa vuodessa, nyt ollaan 9 500 kilossa. Välillä, navetan remontin aikoihin, tuotos jo ehti laskeakin.

Tavoitteena on kymppitonnin rajan rikkominen. -Tästä näkee, mitä määrätietoinen tavoitteeseen pyrkiminen vaikuttaa, Hiekkaranta toteaa. Tuotoksen kasvaminen ei tietenkään ole kiinni pelkästään suunnitelmallisesta terveydenhuollosta, mutta se on iso osa asiaa.

Kuntoluokat remonttiin

Pennasen kertovat, että ensimmäisessä terveydenhuoltosuunnitelmassa heillä kirjattiin soluongelmaa. Utareterveys ei ollut ihan huipussa. Toinen isompi asia oli tiinehtyvyys. Lehmien 

poikimavälit olivat pitkiä, ja poikivat lehmät liian lihavia.

-Syötimme kaikkia lehmiä aika hyvästi. Parsinavetassa on vähän vaikea pitää joitain eläimiä vähemmällä rehulla, kun ne kurkottavat naapurilta, Esko Pennanen kertoo. Ruokinta pantiin remonttiin. Ennen lehmät saivat osittain omaa viljaa, nyt on siirrytty kokonaan täysrehuun. Se valitaan säilörehun laadun mukaan. Koko ruokinta perustuu säilörehun laatuanalyysiin. Sen mukaan tiedetään, miten pitää täydentää.

Tiinehtyvyys on Pennasen karjassa nyt parantunut selvästi. Kuntoluokat ovat parantuneet. -Kun lehmät eivät poikiessaan ole rasvapalleroita, ne tiinehtyvät paremmin. Kun ruokinta on tasapainoista, ei poikimahalvauksia tule niin helposti, Hiekkaranta toteaa.

Utareterveydessäkin on päästy eteenpäin. Tulehduksia on ollut selvästi harvemmin. Tulehdustapauksessa mietitään, mistä aiheuttajabakteeri on voinut tulla. Samalla pohditaan olosuhteita, miten tulehduksia jatkossa ehkäistään.

Lehmiä on myös karsittu sellaisena vuonna, kun kiintiöt ylittyivät.

Pennaset laajensivat ja korjasivat vanhaa navettaa viisi vuotta sitten. -Lypsykoneen uusiminen paransi utareterveyttä. Vanhassa koneessa oli liian pieni putkisto. Jos lypsimet vetivät ilmaa, tuli helposti viereiselle lehmälle takaisku. Nyt putkisto on isompi, ja ongelma on poistunut, Esko Pennanen kertoo.

Säännöllinen sorkkahoito tavaksi

-Sorkkaterveys on myös parantunut selvästi. Ennen meillä hoidettiin sorkkia silloin, kun jollain eläimellä näytti olevan ongelmia. Nyt koko karja käydään läpi syksyin keväin, Pennaset kertovat.

Konkreettinen terveydenhuoltosuunnitelman ehdotus oli parsimatot. Kyselylomakkeessa pyydetään miettimään, miltä tuntuisi romahtaa parteen polvilleen. Ei kivalta, mutta parsimaton päälle jo huomattavasti mukavammalta.

-Parsimatto nostaa tuotosta. Lehmä menee mielellään makaamaan, joten se märehtii kauemmin. Vedinpolkemat vähenevät myös. Parsimattoa suosittelen kaikille, Hiekkaranta toteaa.

Pehmeä parsimatto ei kuluta sorkkaa samalla lailla kuin kova betoni, joten sorkat pitää nyt vuolla useammin. Kun sorkkahoitaja käy tilalla säännöllisesti, lehmille ei pääse kehittymään sorkista johtuvia jalkavikoja.

-Myös ruokinnan muutos vaikutti sorkkaterveyteen positiivisesti, Päivi Pennanen kertoo.

Vasikoiden hoitoon pitää panostaa

Terveydenhuollon vaikutusta on melko vaikea laskea rahaksi tilatasolla. -Tutkimuksissa on laskettu, että utaretulehdus vähentää lehmän katetuottoa 442 euroa, poikimahalvaus 118 euroa ja jalkasairaus 362 euroa. Terveydenhuollon todellinen vaikutusmahdollisuus tilaa ja vuotta kohden on 2000 - 3000 euroa, Hiekkaranta toteaa.

Hän kertoo Kiuruvedellä terveydenhuoltoon mukaan lähteneillä tiloilla eniten parannusta tulleen vasikoiden oloihin, niiden juottoon ja ruokintaan.

-Monilla tiloilla vasikoihin ei satsata riittävästi. Niillä ei ehkä ole riittävästi tilaa, tai niitä ei juoteta oikein. Vasikanhoidon tärkeyttä ei tulla ajatelleeksi, Hiekkaranta korostaa.

Pennasten vasikkatilat Hiekkaranta arvioi hyviksi. Pikkuvasikoita varten on tehty erillinen huone, joissa ne saavat olla yksilökarsinoissa kumimaton ja olkikerroksen päällä. Kovimmilla pakkasilla tilan oviaukko erotetaan muusta navetasta pressulla.

-Erityisesti pihatoissa lämpölamppuviritykset eivät välttämättä riitä vasikoille. Ainakin uusiin navetoihin pitäisi rakentaa erillishuoneet, Hiekkaranta sanoo.

3-4 kuukauden ikäisille vasikoille Pennaset ovat tehneet trukkilavojen päälle makuupaikan. Tänä syksynä ei saatu olkia, joten kuivikkeena on kutterinpurua. -Tämä on parempi kuin ritiläpalkki, Hiekkaranta toteaa.

Pennasten vasikoilla on hapanjuotto. -Se on helppo ja vaivaton. Täysrehua vasikat saavat vapaasti muutaman päivän iästä asti. Vasikkaripulia meillä ei ole ollut pitkään aikaan, he kertovat.

Työtä säästyy

Pennaset ovat erittäin tyytyväisiä terveydenhuoltoon. Tuotoksen ja eläinten terveyden paraneminen näkyy maitotilissä. Työtapoja on pystytty kehittämään omaa työtä säästäväksi. Kun esimerkiksi utareterveys paranee, erillislypsy vähenee. Siinä säästää jo heti 15 minuuttia lypsykerralla.

Kuluja terveydenhuoltosuunnitelman tekemisestä ja siinä huomattujen epäkohtien korjaamisesta tietysti on. Kaikkiaan Pennaset laskevat kuitenkin päässeensä selvästi plussan puolelle.

Sekä eläinlääkäri että tilanväki pysähtyvät miettimään, milloin tilalla on viimeksi tarvittu eläinlääkäriä sairaudenhoitoon. Pohtimisen jälkeen muistetaan keväältä yksi hankala poi'itus. Kovin montaa kertaa vuoden mittaan ei sairastumisia ole tullut.

-Terveydenhuoltosuunnitelmia on näin alkuun tehty niille tiloille, joilla asiat ovat muutenkin kohtuullisen hyvin. Kun mukaan saataisiin lisää tiloja, vaikutukset näkyisivät paitsi koko maan keskituotoksessa, myös maitotilojen parempana kannattavuutena, eläinten hyvinvoinnin parantumisena ja tuottajien jaksamisena, Hiekkaranta toteaa.

Hänestä suunnitelmasta hyötyvät myös ne tilat, joilla asiat ovat jo valmiiksi hyvin. Kun asioita käy läpi yhdessä eläinlääkärin kanssa, ei tarvitse turhista huolehtia. Tieto siitä, että meillä tehdään asiat oikein ja eläinten terveys on ok, auttaa jaksamaan.