Maito ja Me -lehti

Maidon laatu ja eläinten terveys 7 / 2004

Teema

Jaakko Helminen

Lannoituksella rehuun riittävästi seleeniä

Maaperämme on hyvin seleeniköyhää, joten lannoitteisiin lisätty seleeni on lisännyt merkittävästi rehujen ja suomalaisten elintarvikkeiden seleenipitoisuuksia. Tällä hetkellä suomalaisten seleenin saanti on korkeammalla tasolla kuin useimmissa Euroopan maissa. Tärkeimmän seleenin lähteet ovat maito ja maitovalmisteet sekä liha.

Seleeni on hyvä esimerkki, miten pellon lannoituksen kautta voidaan ohjata väestön kivennäis- ja hivenaineiden saantia. Seleeniä on lisätty kotimaisiin lannoitteisiin jo kahdenkymmenen vuoden ajan. 1970-luvulla havaittiin suomalaisten elintarvikkeiden sisältävän erittäin vähän seleeniä. Samaan aikaan saatiin viitteitä siitä, että seleenin vähyys saattaisi aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja.

Lannoitteista
seleeniä turvallisesti

Koska seleenin tarve on hyvin pieni ja myrkyllisyys toisaalta lähellä, asettaa se rajoitteita seleenin annostukselle eläinten ja ihmisten kannalta. Runsaasti lypsävät lehmät tarvitsevat seleeniä useita milligrammoja päivässä. Suurimmillaan lehmä erittää yli yhden milligramman

seleeniä maitoon päivässä. Lannoitteiden kautta annettuna eläinten saanti pysyy turvallisella tasolla. Lannoitteissa maahan annetaan noin 5 g seleeniä hehtaaria kohti, joten on selvää, että levitystasaisuus ja -tarkkuus on tärkeää. Seleeniä on Y-lannoitteessa jokaisessa rakeessa tasaisesti jakautuneena, koska se lisätään kosteassa sekoitusprosessissa.

Seleeniä alettiin lisätä lannoitteisiin vuonna 1984. Lannoitteisiin lisätty seleeni ja sen tasoon tehdyt muutokset (1984/1985 16 mg/kg, 1990/ 1991 6 mg/kg, 1998/1999 10 mg/kg) ovat vaikuttaneet selvästi elintarvikkeiden ja rehujen seleenipitoisuuksiin. Selvät heijastumat seleenilannoituksesta rehujen ja elintarvikkeiden pitoisuuksiin osoittaa, että lannoitteena annettu seleeni vaikuttaa myös eläinten seleenin saantiin.

Joka sadolle
seleenilannoitus

Viime vuosina on tullut mahdolliseksi käyttää yksiravinteisista lannoitteista tehtyjä sekoituksia peltokasvien lannoitukseen. Sen lisäksi, että niiden levitystasaisuus on huono, ne ovat seleenittömiä. Seleenittömän lannoituksen vaikutus säilörehun seleenipitoisuuteen näkyy hyvin selkeästi luomutiloilta analysoiduista säilörehunäytteistä, joissa seleenipitoisuus on ollut kymmenesosa tavallisista säilörehuista.

Jos tilalla käytetään yksiravinteisia lannoitteita, ei maaperä saa seleeniä. Myös luomutuotannossa seleenittömyys on ongelma. Kasvit ottavat seleeniä maasta suhteellisen tehokkaasti, parhaimmillaan useita grammoja/ha. Seleeni sitoutuu maahan nopeasti, joten jokaiselle sadolle pitää antaa erillinen seleenilannoitus.

Maitotilan kannalta on tärkeää turvata seleenin saanti lannoituksen kautta. On olemassa tuoreitakin esimerkkejä siitä, mitä seleenittömien lannoitteiden käyttö aiheuttaa karjan terveydelle. Seleenin puutteesta aiheutuvat terveysongelmat voivat tulla esiin erityisesti nuorilla eläimillä.

Lypsylehmien ruokintasuositusten
oikeat laskukaavat

Tutkija Kaisa Kuoppalan rehutaulukoiden uudistumista koskevassa kirjoituksessa Maito ja Me 6/2004 olivat ruokintasuositusten laskukaavoissa yläindeksit tipahtaneet muiden numeroiden jatkeeksi. Pahoittelemme virhettä.

Seuraavassa oikeat kaavat, joilla laskeminen onnistuu.

RY/pv = 0,0083 x elopaino (kg) + 0,47 x EKM (kg) + 0,0269 x väkirehun osuus (%) – 0,481

OIV, g/pv = elopaino (kg)^0,75 + 19,0 x kuiva-aineen syönti (kg KA/pv) + 1,45 x valkuaistuotos (g/pv)

Esimerkkilaskelma: Lumikin menu

Lumikki on 600 kg painava lehmä ja se tuottaa 40 kg energiakorjattua maitoa ja 1240 g valkuaista päivässä. Päätetään, että sen rehuannoksessa on 40 % väkirehua.

RY-tarve = 0,0083 x 600 + 0,47 x 40 + 0,0269 x 40 – 0,481 = 24,4 RY/pv

Lumikki syö rehuannosta, jossa on 0,98 RY kilossa kuiva-ainetta (säilörehu 0,93 ja väkirehu 1,07 RY/kg KA). Lumikin kuiva-aineen syönniksi arvioidaan tällöin 24,4 / 0,98 = 24,9 kg KA/pv.

OIV-tarve = 600^0,75 + 19 x 24,9 + 1,45 x 1240 = 2392 g/pv

Lumikin menu voisi olla seuraava:

+ 60 kg normaaliin korjuuaikaan korjattua (D-arvo 68 %) nurmisäilörehua, KA-% 25 + 11,4 kg väkirehua, joka sisältää 8,4 kg viljaa ja 3,0 kg rypsirouhetta.

Kirjoittaja on kenttäpäällikkö
Valion Alkutuotannossa.

Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus