Jaakko Helminen  

Rehuanalyysejä 
on syksyn aikana tehty runsaasti

Rehuanalyysejä on syksyn aikana tehty runsaasti. Lähes jokainen maitotila on lähettänyt näytteen laboratorioon ja saanut siitä analyysitodistuksen. Tulokset on hyödynnetty ruokintaa suunniteltaessa ja lisärehuja hankittaessa. Edelleen analyysiä voi hyödyntää arvioitaessa itse rehun korjuuta; menikö kaikki hyvin, olenko tyytyväinen rehun laatuun ja mitä voisi tehdä rehun laadun parantamiseksi.

Elo-syyskuun analyyseistä on ohessa lyhyt yhteenveto. Syyskuun loppuun mennessä rehuja oli analysoitu jo 6 500 kpl. Analyyseistä näkyvät kaikki kesän vaikeudet, märkyys, sateiden aiheuttama niiton viivästymä ja vaikeat korjuuolosuhteet. Sulavuudet näyttävät alhaisilta.

D-arvo on 1. sadossa noin 2,5 D-arvoyksikköä alempi kuin vuonna 2003. Onnistuneen ruokinnan varmistamiseksi analyysi on nyt todella tarpeen.

Näytteet on jaettu ryhmiin korjuumenetelmän perusteella, lisäksi erikseen on laskettu kaikki torniin säilötyt rehut. Merkittävää näille ensimmäisille analyyseille on paalirehujen runsaus. Kokonaista 53 % näytteistä on paalirehusta peräisin. Paaleista näytteenotto on helppoa ja usein paalit ovat ensimmäisenä syöttöjärjestyksessä. Paalirehujen kohdalla laadullinen vaihtelu on suurta kaikkien kriteereiden mukaan tarkasteltuna. Laadullisesti ongelmallisimpia ovat märimmät rehut. Tilat, jotka ovat tottuneet tekemään paaleihin puolikuvaa säilörehua, ovat saaneet tyytyä nyt vain noin 30 prosentin kuiva-aineeseen. Paalien lukumäärä on kasvanut, mutta paalin sisältämä kuiva-aine ja rehuyksikkömäärä on laskenut.

Tulokset kertovat
korjuun riskeistä

Rehujen märkyyttä kuvaa se, että kelasilppurirehujen ja esikuivattujen tarkkuussilppuri ja noukinvaunurehujen välillä on vain 3,6 prosenttiyksikön ero kuiva-ainepitoisuudessa. Ero paalirehuihinkaan ei ole kuin 7 prosenttiyksikön luokkaa. Esikuivattujen säilörehujen keskimääräiset kuiva-ainepitoisuudet ovat tuskin kohonneet puristenesteen erittymisrajan yläpuolelle. Käytännössä lähes joka toinen rehu on keskiarvon alapuolella.

Perinteinen kelasilppurimenetelmä osoitti jälleen varmuutensa. Rehut ovat useassa suhteessa erittäin hyviä, valkuaisaineen laatu on parempi kuin esikuivatuissa rehuissa. Yllättävää on myös, että näiden tuoresäilörehujen Darvo, syönti-indeksi ja ME-indeksi ovat keskimäärin paremmat kuin millään esikuivatulla rehulla. Esikuivatun rehun korjuuriskit ovat ymmärrettävissä, mutta miksi tilat, jotka käyttävät tarkkuussilppurimenetelmää pystyvät hyödyntämään keskimääräistä paremmin optimaalisen korjuuajankohdan.

Kesän ääriolosuhteissa tapahtuneet epäonnistumiset kertovat korjuun riskeistä omaa kieltään. Kaikilla säilöntäaineilla, kaikilla tekniikoilla ja suurillakin kone- ja laiteinvestoinneilla on saatu aikaan virhekäynyttä rehua. Vaikka tornirehujen laatuarvosana on taulukon paras, löytyi eniten virhekäynyt rehu tästä samasta ryhmästä. Biologisella säilöntäaineella käsitellyn tornirehun kuiva-aine oli vain 22 prosenttia, pH lähes kuusi ja ammoniakin osuus kokonaistypestä 25 %! Tornirehut olivat vastaavasti tehty myöhään, mikä näkyy alhaisimmassa D-arvossa, 64, sekä syönti- ja ME-indeksin arvoissa, 94 ja 88.

Tarkkuussilppurirehut vaikuttavat hieman paremmilta kuin noukinvaunurehut ammoniakin ja vfa:n suhteen tarkasteltaessa. Ruokinta-arvoissa eroa ei enää näy.

Happosäilönnällä
paras rehu

Säilöntäaineiden väliset erot ovat tänä vuonna erityisen selvät. Kuvassa 1 on esitetty erikseen happosäilörehut, maitohappobakteerit ja rehut ilman säilöntäainetta eri kuiva-aineluokissa.

Arvostelukriteerinä on rehun valkuaisaineen laatu, kuinka monta prosenttia kunkin ryhmän rehusta on ylittänyt huonon rehun rajan 8 % ammoniakkia / kok. N. Yleisimmässä kuiva-aineluokassa 25-30 % happorehuista oli huonoja 11, 5 %, maitohappobakteerirehuista 28,3 % ja painorehuista 50,6 %.

Happorehut ovat parhaita kaikissa kuiva-aineluokissa, maitohappobakteerirehut pääsevät samaan vasta kuiva-ainetasolla 35-40 % ja painorehut kuiva-aineessa yli 45 %. Maakuntakohtaisia kuukausittain päivitettäviä rehutilastoja on nähtävissä internetistä ARTTURI-sivuilta www.agronet.fi/artturi.

Kirjoittaja on kenttäpäällikkö
Valion Alkutuotannossa.