VLämpötilan kirjaaminen ylös tulee helposti rutiiniksi, Kari ja Kaisu Härkänen sanovat.
Kuvat Saara Salonen ja Kaija Laitinen

Kun samalla sivulla näkee kerralla monen 
viikon lämpötilat, niitä on kätevä seurata, Jari Kankkunen toteaa.

Kirjaaminen on oiva osoitus hyvästä yhteistyöstä. toteavat Kerimäen johtavat lomittajat Rea Puustinen ja Aili Miettinen, tuotantoneuvoja Kaija Laitinen, tilasäiliö-
huoltaja Heimo Matikainen sekä lomittajat Katriina Käyhkö ja Sirpa Lukkarinen.

Saara Salonen

Hyviä tuloksia maidon lämpötilan seuraamisesta

Maidon lämpötilan kirjaaminen on muuttumassa käytännöksi monella tilalla. Pieni vaiva voi estää ison vahingon.

Jotta laatu pysyy hyvänä, maidon säilytyslämpötilan tulee olla 2 - 4 astetta eikä maito saa jäätyä. Liikkumavara on pieni.

Jos maitoerän lämpötila ylittää 10 astetta tai se on ollut jäähtymättä tai yli kuusiasteista yli kolme tuntia, maitoa ei voi ottaa vastaan. Tilalle jääneestä maidosta Osuuskunta Tuottajain Maito korvaa tuottajalle puolet kerran vuodessa. Lomittajan työstä vastaa kunta.

Savonlinnan - Särkisalmen alueella jopa puolet Tuottajain Maidon tiloista kirjaa maidon lämpötilan paperille ennen ja jälkeen lypsyn. Käytäntö on levinnyt kulovalkean tavoin. Tuottajakirjeessä on asiasta kerrottu ja annettu esimerkki kaavakkeesta. Moni on aloittanut homman jo sen perusteella. Joku on saanut sysäyksen lomittajalta, toinen naapurilta, kolmas laatukurssilta.

-Tuottajat ovat ammattitaitoisia ja napakoita. Yhteistyö osuuskunnan kanssa on joustavaa, lämpötilan kirjaukset on otettu vakavasti. Laatukurssilla puhutaan lämpimän maidon bakteerimääristä ja moni on silloin tosissaan havahtunut, kuinka valtavasti niitä voi olla ja miten tärkeää on jäähdytyksen seuraaminen joka ainoalla lypsykerralla, tuotantoneuvoja Kaija Laitinen sanoo. Hän sanoo nostavansa tuottajille entistä enemmän hattua, niin hanakasti uuteen asiaan on tartuttu.

Maidon lämpötilojen kirjaaminen on myös yksi Valio Maitotila -opasteen saamisen ehdoista. Kirjaamista tekevät myös tilat, joilla opastetta ei ole. -Tuottajamme voivat olla oikeasti ylpeitä laatutyöstään, Laitinen sanoo.

Moni katsoo tankin lämpötilan joka kerta ohi kävellessään, parikymmentä kertaa päivässä. Miksi lukemat pitäisi vielä kirjata ylös?

-Tulee erikoistilanteita, poikimisia, kiirettä, työhuippuja pellolla tai eläinten sairauksia, jolloin lämpötila saattaa jäädä katsomatta, Laitinen sanoo. os tarkastus on unohtunut, paperilla on tyhjä kohta muistuttamassa.

Tilasäiliö ei ole ikiliikkuja. Vaikka se olisi toiminut moitteettomasti jo vuosia, jonain päivänä se saattaa rikkoutua. Kun nykyisessä keräilyjärjestelmässä jokaisella reitillä on suuret määrät maitoa, yksikin virheellinen erä aiheuttaa paljon hallaa. Yhden tilan toimimaton maidon jäähdytys voi tuhota koko reitin tai jopa koko meijerin siilon maidon suuren bakteerimäärän tai makuvirheen vuoksi.

Bakteerimäärät pysyneet kurissa

Viime syksynä alkanut lämpötilojen kirjaus tuottaa jo nyt näkyvää tulosta. -Nyt ei ole koko kesänä ollut yhtään maitoerää, missä bakteerimäärä olisi ylittänyt sallitun rajan, Laitinen toteaa.

Osuuskunta korvaa puolet, jos maitoerä jää tilalle liian korkean lämpötilan takia. Tässä on säästetty suoraa rahaa, korvattavien maitoerien määrä on vähentynyt Savonlinnan - Särkisalmen alueella muutamaan tapaukseen vuodessa.

-Täällä asia on kaikkien yhteinen. Kaikki sidosryhmät ovat tulleet kiitettävästi mukaan, Laitinen sanoo.

ProAgria Etelä-Savon Maaseutukeskuksen kotieläinneuvoja Anja Karstunen pitää lämpötilan kirjaamiskäytäntöä yhtenä isona näyttönä laatukoulutuksen tuloksista.

-Laatukoulutus on tuonut uutta vahvuutta maitotilayrittäjän työhön. Osaa arvostaa omaa saamistaan. Se kannustaa jaksamaan. Laatujärjestelmän rakentamiseen uhrattu työ tuottaa nyt selkeästi tulosta. Paperit ovat mapissa ja työohjeita päivitetään. Laatujärjestelmä toimii niin kuin sen pitääkin, johtamisen ja suunnittelun apuvälineenä.

Maidon lämpötilaseurantaa painotettiin yhtenä alueen laatukoulutuksen "meijerin päivän" tärkeimmistä asioista.

-Oleellista on tunnistaa ne kriittiset pisteet, joissa on olemassa riskejä maidon laadulle, Karstunen toteaa.

Hiipivä vika löytyy ajoissa

-Huoltajalle ylöskirjatut lämpötilat kertovat paljon. Pikku hiljaa ylöspäin ryömivät lämpötilat kertovat, että tankissa on alkava vika. Sitä ei huomaa, jos tuijottaa vain jäähtyneen maidon loppulämpötilaa. Ero saattaa näkyä juuri lypsyn jälkeisessä lämmössä, kun maito ei jäähdy yhtä nopeasti kuin aiemmin, tilasäiliöhuoltaja Heimo Matikainen sanoo.

Hän kehottaa seuraamaan myös maitoauton DME- kuitin lämpötiloja, että ne pitävät yhtä tilan omien kirjausten kanssa. Sellaistakin on sattunut, että säiliön lämpömittarin anturi on rikki ja mittari näyttää 2,5 - 3,0 asteen lämpötilaa, mutta autoon imettäessä se on oikeasti ollut kymmenasteista.

Moni ei mielellään tee ylimääräistä paperityötä. -Mutta kun lämpötilat on kirjattu ylös, joistain pienistä tankin vioista saattaa selvitä puhelinopastuksella, kun kuulen, millaisia lämpötiloja siellä on ollut, Matikainen toteaa.

"Minä en maitoerää halua pilata"

-Jos maitoauton säiliöön tulee yhdeltäkin tilalta liian lämmintä maitoa, siitä tulee iso vahinko. Emme halua olla se tila, joka pilaa koko kuorman maidot, savonlinnalaiset Kaisu ja Kari Härkänen sanovat. Osittain siitä syystä, mutta myös omaa itseään ajatellen he ovat ryhtyneet kirjaamaan lämpötiloja ennen ja jälkeen lypsyn.

Härkäsen Maatalousyhtymään kuuluu myös poika Jani. Koko joukolle lämpötilojen ylöskirjaamisesta on tullut rutiini, joka ei isolta työltä tunnu. Vaikka vajaan 70 lehmän karjassa työtä on muutenkin ihan riittävästi, laadunvarmistuksesta huolehditaan.

-Meillä lämpötila on vaihdellut 2,2 - 3,5 asteen välillä, eli hyvin vähän, Härkäset kertovat.

Samalla lailla laadusta huolehtii myös kerimäkeläinen Jari Kankkunen. Hän on kirjannut lämpötiloja viime keväästä asti. Kankkusen laatukäsikirja ja työohjeet ovat viittä vaille valmiit, eli hän on lähiaikoina saamassa maitotilaopasteen.

-Laatukoulutuksessa tajusin, miten vaarallista on laittaa liikkeelle vähänkin lämmintä maitoa. En todellakaan halua, että ison maitomäärän pilaantuminen olisi minusta kiinni, Kankkunen sanoo.

Hänellä oli syyskuun lopussa lypsyssä kahdeksan lehmää. Ensimmäisen tyhjään tankkiin tehdyn lypsyn jälkeen maidon lämpötila vähän vaihtelee sen mukaan, onko viimeksi lypsetty hitaasti maitonsa antava lehmä yksinään vai kaksi paljon maitoa antavaa lehmää. Jos hidas lehmä

on viimeisenä, tankin maito ehtii jäähtyä lypsyn loppuun mennessä kylmemmäksi. Seuraavien lypsykertojen jälkeen maidon lämpötilassa ei eroja ole juurikaan ollut.

Sekä Härkäsillä että Kankkusella hygieniaan ja laatuun panostetaan muutenkin. Maitohuoneessa kävijä ei hevin uskoisi, että siellä tehdään joka päivä töitä, niin puhtaana paikat ovat. Pölyä ja kovettunutta likaa ei löydy mistään.

-Kertalika on löysässä. Jos päästää paikat likaisemmiksi, on aina kovempi työ saada ne takaisin puhtaiksi, Kankkunen sanoo.

Lomittajien vastuu selkeytyy

Lomittajien esimerkki on korostamassa oikeaa asiaa.
-Vain hyvin jäähtynyt maito on laatumaitoa. Jos tulee jotain vastuukysymyksiä, voimme todistaa, että meidän aikana asiat olivat kunnossa, kerimäkeläiset lomittajat Sirpa Luukkainen ja Katriina

Käyhkö toteavat. Maidon jäähdytys ja kylmäsäilytys on huolella valvottavaa työtä. He eivät pidä lämpötilan kirjaamista isona vaivana, jos tankin luona on paperi, jolle numerot kirjoittaa. Myös kierrevihko on hyvin toimiva.

-Maidon lämpötilojen kirjaus on viime aikoina selvästi lisääntynyt, keräilykuljettaja Markus Partanen toteaa.

-Kirjaus on todiste siitä, että juuri tämä maitoerä on takuuvarmasti hyvin jäähtynyttä. Sen voi huolettomasti ottaa vastaan, Partanen sanoo katsoessaan Härkästen lämpötilakirjausta.

Muutamilla tiloilla kirjaus on aloitettu, mutta jonkin ajan kuluttua lopetettu.

-Kirjaukseen ei kannata turhautua. Vaikka tilasäiliöt ovat aika toimintavarmoja, tulee niihinkin häiriöitä. Jotta koko kuorman laatu pysyy hyvänä, on jokaisen tilasäiliön toimittava oikein ja jokaisella lypsyllä. Se on iso juttu, Partanen sanoo.