Maidon laatu ja eläinten terveys
5.11.2003

Jyrki Turunen

Yllättikö kesä kylmäketjun?

Kesällä 2003 toteutettiin lämpötilaprojekti, jossa tarkasteltiin Osuuskunta Tuottajain Maidon tuottajamaitojen sekä Valion Riihimäen tuotantolaitokseen vastaanotettujen maitokuormien lämpötiloja ja kokonaisbakteerimääriä. Vertailukohteena oli vuosi 2002, jolloin kesä oli erityisen lämmin ja asetti kylmäketjun koetukselle.

Kun koleasta alkukesästä 2003 päästiin ohi, helteet rasittivat kylmäketjua jälleen. Suomalaiset ovat tottuneet varautumaan talven tuloon hyvissä ajoin, mutta kuinka kesän tuloon varaudutaan?

Maito tulee lehmästä lähes + 40 °C lämpöisenä ja sitä jäähdytetään miltei yhtä paljon. Lisäksi maidon tulisi jäähtyä nopeasti, joten suuret maitomäärät asettavat tilasäiliön jäähdytyskapasiteetin koetukselle.

Tilasäiliöiden kunto ja jäähdytyskapasiteetin riittävyys on tarkoituksenmukaisinta tarkastaa hyvissä ajoin ennen kesää. Tekniikalla ja automaatiolla voidaan helpottaa valvontaa. Esimerkiksi uusissa tilasäiliöissä on mahdollisuus yhdistää lämpötilamittaus matkapuhelinhälytysjärjestelmään. Tällöin mahdolliset poikkeamatilanteet eivät jää huomaamatta. Maidon nopea jäähtyminen voidaan varmistaa huuhtelemalla tilasäiliö ja putkistot kylmällä vedellä ennen lypsyn aloittamista. Luonnollisesti on huolehdittava, että huuhteluvesi poistetaan tarkkaan ennen lypsyn aloittamista. Saman neuvon voidaan sanoa pätevän myös keräilykalustoon.

Kokonaisbakteerimäärä lisääntyy lämpötilan noustessa

Vuoden 2002 kokonaisbakteeri- ja lämpötilatiedot osoittivat kautta linjan, että maidon lämpötila ja kokonaisbakteerimäärä ovat sidoksissa toisiinsa. Tuottajamaitojen keskilämpötilat olivat kesällä n. 0,3-0,6 °C talvikuukausia korkeammat. Lämpötila oli ylimmillään heinäkuussa. Myös kokonaisbakteerimäärä oli talvea korkeampi samanaikaisesti.

Lämpötilan ja kokonaisbakteerimäärän yhteys nähdään myös eri bakteeriluokkien prosentuaalisissa muutoksissa. Alle 10000 pmy/ml luokan osuus Tuottajain Maidon alueella vastaanotetuista tuottajamaidoista oli 2002 heinäkuussa 63,5 %. Vastaava luku huhtikuussa oli 74,7 %. Riihimäen tuotantolaitoksen vastaanottosiiloissa samana aikana vastaavat luvut olivat heinäkuussa 52,6 % ja huhtikuussa 77,0 %.

Mielenkiintoista on, että maitokuormien lämpötilat olivat nousseet kuljetuksessa vuodenajasta riippumatta. Tämä viittaa siihen, että maitoautojen säiliöiden lämpötilat ovat talvellakin tuottajamaitojen vastaanottolämpötiloja korkeampia. Tämä puolestaan aiheuttaa maidon lämpenemistä kuljetuksessa. Syynä on oletettavasti säiliön ja eristeiden lämpeneminen pesussa. Eristeiden kunnon tarkastaminen onkin oleellista, koska kosteat eristeet menettävät eristyskykynsä ja toisaalta sitovat enemmän lämpöä. Käytettävien pesuliuosten lämpötilat ovat korkeimmillaan 80 °C. Talvella lämpeneminen ei ole niin suurta kuin kesällä johtuen kylmemmästä ulkoilman lämpötilasta. Kesällä 2002 maidot lämpenivät keräilyssä noin 1-1,2 °C.

Lämmin heinäkuu rasitti kylmäketjua

Vuosien 2002 ja 2003 välisessä vertailussa nähdään, että lämpötilat ovat kesällä 2003 edellisen vuoden vastaavaa aikaa korkeampia. Tuottajamaitojen kokonaisbakteerimäärien osalta vuonna 2003 ei ole vuoteen 2002 verrattuna tapahtunut merkittävää muutosta. Kuitenkin Riihimäelle vastaanotettujen maitokuormien kokonaisbakteerimäärissä on tapahtunut toukokuussa 2003 selvä bakteeritason nousu 2002 verrattuna. Maitokuormien korkeampaa kokonaisbakteerimäärää selittää se, että niiden keskilämpötila on ollut 0,7 °C vuoden 2002 heinäkuuta korkeampi. Myös maidon vastaanottosiilojen kokonaisbakteerimäärä oli 2002 heinäkuuta korkeampi. Tämä on luonnollista seurausta vastaanotettujen maitokuormien kokonaisbakteerimäärän noususta.

Tutkimuksessa ei käsitelty 2003 tuottajamaitojen lämpötiloja kuin yksittäisiltä keräilyreiteiltä. Näiden reittien osalta voitiin todeta, että maitokuormien lämpötilat ovat purettaessa vastaanotettujen tuottajamaitojen lämpötiloja selvästi korkeammat.

Hyvä ammattitaito takaa hyvän laadun

Kokonaisuudessaan tilanne on hyvä. Lämmin kesä kuormitti kylmäketjua tänä vuonna erityisesti ja vuodesta 2002 hieman heikentynyt tilanne osoittaa, että jatkuvaa työtä laadun ylläpitämiseksi on tehtävä. Suurimmat poikkeamat ajoittuvat kesälle, etenkin heinäkuuhun. Lämpötilojen tarkkailulla saadaan tärkeää tietoa kylmäketjun toiminnasta. Tätä voidaan hyödyntää omien toimintatapojen ja teknologian kehittämisessä. Hyvistä tuloksista nähdään, ettei toiminta ole jäänyt pelkästään mittaamisen asteelle, vaan jokainen ketjun osapuoli on antanut parhaan mahdollisen panoksensa. Mitä voidaan mitata, voidaan myös hallita. Kesä 2004 näyttää, kuinka tässä haasteessa on onnistuttu.

Kirjoittaja on elintarviketieteiden ylioppilas ja tutki lämpötiloja projektityönä Valion Tuotannon kehitys -yksikössä.