Maidon laatu ja eläinten terveys
5.11.2003

Tuotantoneuvojat selvittävät koko lypsytapahtumaa

Lypsy ei suju, vetimet ovat vaurioituneet, sulkijalihas törröttää, utareterveysongelmia ilmenee lähes päivittäin. Siitä alkaa usein tuotantoneuvojan työ navetassa.

Neuvoja selvittää ongelmien syitä koko lypsytapahtumasta, koneen testauksesta lypsykäytäntöön ja pesuihin.

Tuotantoneuvoja Kaija Laitinen Tuottajain Maidosta käy viikoittain tiloilla testaamassa lypsykoneen toimintaa.

-Pyynnöt tulevat yleensä maitotiloilta, joilla on ongelmia solujen, utareterveyden tai maidon laadun kanssa. Yhteyttä ottavat myös vanhaa konettaan uusivat ja laajentavat tai uuden hankintaa suunnittelevat tuottajat.

-Osa tiloista haluaa ennalta ehkäistä ongelmien syntymistä ja pyytää neuvojaa tilakäynnille muutaman vuoden välein, Laitinen kertoo.

Uusien koneiden testaamisesta vastaavat lypsykoneen myyjät. Käytäntö on Kaija Laitisen mielestä hyvä. -Jos liitos vuotaa, asentaja voi korjata sen saman tien.

Kokemus osoittaa kuitenkin, että tekninen testaus saattaa näyttää koneen toimivan moitteettomasti ja silti lypsyssä on ongelmia. Silloin tarvitaan neuvojaa.

Neuvoja arvioi koko lypsytapahtuman

Lypsykoneen toiminnan arviointi alkaa vetimestä ja päättyy tyhjökoneelle. Vetimen päässä voi näkyä lypsyrasituksen merkkejä, patteja, litistymiä, punaisia, kovia päitä, turvotusta, vaikka kone toimii teknisesti moitteettomasti. Näiden syyt paljastuvat vasta lypsyn aikana tehdyillä mittauksilla ja havainnoilla, Kaija Laitinen sanoo.

Myös pesulaitteen toiminta, lämpötilat, vesimäärät ja pesutulos kuuluvat tarkastukseen.

Käynnin aikana neuvoja käy isäntäväen kanssa läpi jokaisella lypsykerralla valvottavat asiat pesu- ja lypsylaitteissa. Sellaisia ovat mm. maidon lämpötila tilasäiliössä ja laitteiston tyhjentyminen pesuvesistä ennen lypsyn alkua. Nämä kohdat kuuluvat tilan toimintatapoja määritteleviin työohjeisiin.

Neuvoja laatii testauskäynnistään kirjallisen raportin. Siitä selviävät lypsyaikaiset alipainemittaukset ja havainnot lypsykäytännöstä sekä pesutuloksen arviointi.

Ahtaita mitoituksia

Vanhoissa koneissa on runsaasti mitoitukseltaan ahtaita laitteistoja, joissa putkistot ja lypsimet tulppaavat maitoa. Näistä koneista neuvoja voi selvittää testauksen avulla, mikä kohta on "heikoin lenkki" ja miten se otetaan lypsyssä huomioon. Oikein asennettuna ja käytettynä alimittaisellakin koneella voidaan lypsää, Kaija Laitinen sanoo.

Neuvojat auttavat myös lypsykoneen peruskorjauksen tai laajennuksen suunnittelussa. Ennen ostopäätöstä kannattaa selvittää, mitä hankitaan, hankitaanko uusia vai käytettyjä osia tai kannattaisiko ostaa työtä helpottavaa tekniikkaa.

Sopivia käytettyjä osia käyttämällä tuottaja voi säästää pitkän pennin. Tuottajain Maidon kuukausitiedotteen "Myydään - ostetaan" -palstalta on löytynyt jopa isoille karjoille hyviä laitteistoja. Alueella työskentelevä neuvoja voi käydä arvioimassa laitteen kunnon.

Lypsykoneen voi koota myös erimerkkisistä koneista, mutta osien yhteensopivuus edellyttää asiantuntemusta, Kaija Laitinen tähdentää. "Sekarotuisissa" koneissa huolto voi olla hankalaa.

Ammattitaito punnitaan

Navettaan astuessaan neuvojalla on edessään aina uusi tilanne. Kahta samanlaista tapausta ei ole. Laitteet ovat entistä monimutkaisempia, niissä on runsaasti automatiikkaa ja lisävarusteita.

Laitisen mukaan hienoistakin laitteista löytyy yllättäviä puutteita. Kaikkia osa-alueita ei ole riittävästi mietitty tai kokeiltu käytännössä. Tällaisista havainnoista on tärkeää informoida myös laitteen valmistajaa.

Lypsyyn vaikuttavia tekijöitä on paljon. Lypsykokonaisuuden arvioiminen edellyttää neuvojalta lypsylaitteiston ja testaustekniikan, lehmän ja maidon ominaisuuksien tuntemista. On osattava tulkita testauspöytäkirjaa ja vetää johtopäätöksiä. Ongelma ei aina selviä samalta istumalta neuvojallekaan. Miettimällä ja kyselemällä on ratkaisu yleensä löytynyt. Visaisissa tapauksissa tukea saa MTT/Vakolan Maitokoneet -yksiköstä, Kaija Laitinen sanoo.

Tarvetta neuvonnalle

-Laatumaito ja hyvä utareterveys ovat arvokkaita asioita sekä tuottajalle että meijerille. Oikeat lypsytavat ja lypsykoneen kunto vaikuttavat suoraan maidon laatuun, Kaija Laitinen tähdentää.

Karjakoon kasvu ja uudet laitteet aiheuttavat tiloilla uutta selvitettävää.

Lypsykoneelle suositellaan säännöllistä vuosihuoltoa. Kaija Laitisen mielestä vuosihuollon lisäksi tarvetta olisi neuvonnalliselle testauskäynnille esimerkiksi kerran viidessä vuodessa. Nyt tuotantoneuvonnan resurssit riittävät lähinnä ongelmatapauksiin.