Maidon laatu ja eläinten terveys
5.11.2003

Aino Murtomaa-Niskala  

Laskeminen kannattaa rehkimistä paremmin

-Tämä on matematiikkaa eikä maanviljelystä, Petri Kosonen sanoo. Punkaharjulaiset maidontuottajat Virpi ja Petri Kosonen keskittyvät tuotannon kehittämisessä maitoon ja työmäärän hallintaan. Suurimman osan peltotöistä he teettävät urakoitsijoilla.

Petri Kosonen urakoi maansiirtotöitä ennen maidontuottajaksi ryhtymistään. -Koneyrittäjä joutuu laskemaan tarkkaan, paljonko urakasta pitää ansaita, jotta kone ja työpalkka tulevat maksetuiksi. Saman laskuopin mukaan peltotöiden ja rehunkorjuun teettäminen urakoitsijalla on meille koneiden ostoa kannattavampi ratkaisu, Kosonen sanoo.

Kososet teettävät mm. kylvöt, lannan letkulevityksen oraalle, säilörehun paalauksen ja käärinnän, puinnin sekä lietelannan talvisiirron etäsäiliöön. Isäntä perustaa nurmet, levittää lannan keväällä, ruiskuttaa sekä niittää niittomurskaimella. Hän määrittelee tekevänsä juuri sen verran peltotöitä, ettei tarvitse erikseen mopolla lähteä tiluksia tarkastamaan.

Yritykset yhteen

Petri Kosonen lopetteli urakointia 1995 lähtien ja osti sekä vuokrasi peltoja käyttöönsä. Viljelyksessä oli mm. kuminaa. Kotitilan sukupolvenvaihdoksessa keväällä 2000 hän 

fuusioi yritykset. Peltoalaksi kertyi 83 hehtaaria, joista 44 omaa ja 39 vuokralla. Pellot ovat 15 kilometrin säteellä. Satoa korjataan 65 hehtaarilta, josta puolet kasvaa nurmea. Kesannolle jäävä ala ylittää velvoitteen. Vähätöisenä kesannointi kannattaa, jos peltoalaa on riittävästi, jopa niin, että osa rehuviljasta ostetaan toisilta tuottajilta suoraan pellolta, Kosonen toteaa.

Virpi Kosonen kertoo ryhtyneensä lypsylle ensimmäistä kertaa samana päivänä, kun sukupolvenvaihdos allekirjoitettiin. Työpaikka kaupassa on vielä tallessa 2 vuotiaan Sannin hoitovapaan ja nykyisen äitiysloman jälkeen. Jutun teon aikaan perheeseen odotettiin kaksosia.

Raha tulee maidosta

Kehittämistoimet Kososet kohdistavat maidontuotantoon. 1981 rakennetussa parsinavetassa oli 26 lehmäpaikkaa. Navetan laajentamisen Kososet suunnittelivat usean vuoden jaksolle, joka mahdollisti oman rakentamisen sekä samanaikaisesti tuotannon ylläpitämisen ja eläinmäärän tasaisen kasvattamisen.

Parsinavettaan Kososet päätyivät vertailtuaan kustannuksia sekä työn menekkiä pihattoon.

Muutos alkoi navetan päädyssä olevasta rehuvarastosta, jossa olevaan laakasiiloon Petri Kosonen rakensi 6 lantaraapalla varustettua ritiläpalkkikarsinaa nuorkarjalle. Toinen laakasiilo toimii viljavarastona. Kaikki säilörehu paalataan.

Navetasta vapautuneet nuorkarjatilat varustettiin lehmäpaikoiksi.

Seuraavassa vaiheessa navettaa jatkettiin toisesta päädystä. Parsipaikkoja on kahdessa rivissä kaikkiaan 52. Parret varustettiin matoilla, kalusteet ovat niskapuomimallia. Lypsäviä on tällä hetkellä nelisenkymmentä. Navetta on tarkoitus saada täyteen ensi vuoden aikana, Kososet kertovat.

Viimeisenä valmistuu maitohuoneen laajennus, joka on loppusilausta vailla. Tilasäiliö vetää 4000 litraa. Westfalia lypsykoneessa on kymmenen irrottimilla varustettua lypsintä, jotka kulkevat lypsykiskoja pitkin. Automaattipesuri pesee lypsykoneen ja tilasäiliön.

Robotti jakaa väkirehun 8 kertaa lehmille ja kaksi kertaa nuorkarjalle. Säilörehun isäntä jakaa sähkökäyttöisellä Varmo Lift -rehuvaunulla kaksi kertaa päivässä.

Tällä koneistuksella kaksi henkilöä suoriutuu normaalista karjahoidosta lypsyineen, ruokkimisineen, kuivituksineen, vasikoiden juottoineen reilusti alle puolessatoista tunnissa aamuin illoin.

Ongelmaksi on muodostunut lomitus, koska sujuvat työjärjestelyt eivät kerrytä lomittajalle riittävästi työtunteja. Tästä syystä emännän sairas- ja äitiysloman sijaisapuna toimivat lomittajat vaihtuvat vähän väliä, vaikka toivomuksena olisi saada samat lomittajat pidemmäksi aikaa.

Tuotos nousi

Keskituotos on reilut 9 500 kiloa vuodessa. Ensimmäisenä laajennusvuotena tuotos nousi 800 kiloa eläinmäärän lisäämisestä huolimatta. -Huonoja lehmiä poistettiin heti alkuunsa, Virpi Kosonen kertoo. Ruokintaa tarkennettiin. Väkirehuna on vilja ja puolitiiviste. Säilörehua lehmät saavat vapaasti.

-Säilörehun laatu on määriteltiin uusiksi. Kevätsadon D-arvoissa ei pyritä aivan huippulukemiin, vaan suurempaan rehumäärään. Rehuanalyysi teetetään jokaisesta suuremmasta valmistuserästä. Kaikkiaan näytteitä lähtee ainakin kahdeksan kappaletta ruokintakauden aikana. Ruokintaa on helppo tasata puolitiivistettä säätämällä, isäntä huomauttaa.

Vasikat pääsevät hyvään kasvuun vapaalla hapanjuotolla tuttibaarista. Nuorkarjalle syötetään kokoviljasäilörehua.

Opaste tulossa

Lähivuosien tavoitteena on täyttää navetta terveillä, jalostusarvoltaan hyvillä, helposti lypsettävillä eläimillä sekä nostaa keskituotosta vielä vähän. Tulpattavia ja erilleen lypsettäviä ei karjassa kauaa katsella.

Lehmät laiduntavat lähilaitumilla. Yöksi ne otetaan sisään säilörehuruokinnalle. Nuorkarja pysyy sisällä karsinoissaan petojen vuoksi. Susista ja karhuista on havaintoja aivan tilan tuntumasta.

Laatujärjestelmä ja terveydenhoitosuunnitelma on tehty. Tila täyttää Valio maitotila -opasteen kaikki edellytykset selkeää ja siistiä ympäristöä myöten.

Tuotantoneuvoja Kaija Laitinen Tuottajain Maidosta vahvistaa opasteen olevan tulossa tilalle lähiaikoina.

Oma jaksaminen arvossa

Kososten mukaan on edullisempaa palkata ammattimies urakointitasoisen koneen kanssa kuin pelkästään työvoimaa. -Vaikka aivan itsestään ei töiden ulkoistaminenkaan suju, Petri Kosonen huomauttaa. -Se vaatii asennetta töiden suunnitteluun ja joustoon. Itse tehden moni työ tavallaan yksinkertaistuisi. Toisaalta suunnitelmallisen toiminnan hyödyt kertaantuvat useissa asioissa.

Työn teettäjänä isäntä toimii yritysjohtajana, mutta samalla myös renkinä. Hän esimerkiksi rahtaa lannoitteet ja siemenet hajallaan olevien peltojen kylväjälle.

Pellolta ja navettatyöstä säästyneet tunnit Petri Kosonen kertoo käyttäneensä rakentamiseen. -Perheen kasvettua lapsillekin on varattava nykyistä enemmän aikaa. Omaa jaksamistaan Kososet arvostavat siinä määrin, että suunnittelevat lisäävänsä työsuoritusten ostoja, jos verotettava tulo alkaa saavuttaa tiettyä rajaa.