Siilinjärvellä Pöljän kylällä rakennettiin viime syksynä ensi
lumen aikaan useamman talon yhteinen maasuodattamo, jossa puhdistus-
tehoa
parannettiin biotiittikerroksella (tumma aines). Kuva
Kimmo Haimi
S.S.
Jätevesisäädökset
muuttuvat
vuoden 2004 alusta
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva asetus astuu voimaan
ensi vuoden alusta. Asetus kiristää jätevesien käsittelyä ja
teettää monella tilalla maanrakennustöitä.
Uusi asetus vaatii, että kaikkien uusien rakennusten
rakennuslupahakemukseen on liitettävä suunnitelma jätevesien
kokoamisesta, käsittelystä ja hoitamisesta. Tätä monet kunnat ovat
vaatineet jo aiemminkin. Alun perin uuden asetuksen piti tulla voimaan
tämän vuoden alusta, mutta asian eteneminen on hieman hidastunut.
Asetuksen astuttua voimaan on vanhoilla kiinteistöillä kaksi vuotta
aika tehdä selvitys
olemassa olevista jätevesilaitteista. Selvityksen
perusteella sitten mietitään kiinteistökohtaisesti, onko järjestelmä
riittävä, vai pitääkö sitä kohentaa. Aikaa kohennustöihin annetaan
kymmenen vuotta, poikkeustapauksissa 14 vuotta.
Selvitys annetaan kuntaan. Kunnan rakennus- ja ympäristöviranomaiset
ratkaisevat, mikä menetelmä hyväksytään millekin kiinteistölle.
Kunnat saavat tietoa puhdistamoiden toimivuudesta Helsingistä Suomen
ympäristökeskukselta, joka pitää yllä kortistoa puhdistamotyypeistä.
Suunnitteluun ammattiapua
Maitohuoneiden jätevesien käsittely on talouden harmaiden vesien
käsittelyä hankalampaa, koska maitoastioiden pesuvesi sisältää
runsaasti happea kuluttavaa orgaanista ainesta, happamuudeltaan
vaihtelevia pesuaineyhdisteitä sekä usein myös klooria. Pesuveden
joukkoon saattaa myös joskus päästä suuriakin määriä maitoa.
Yksi tapa sijoittaa jätevedet on johtaa ne lietelanta- tai
virtsasäiliöön, jos varastotilavuus tähän riittää.
Muuten maitohuoneen jätevedet kannattaa puhdistaa yhdessä
asuinrakennuksen jätevesien kanssa. Sopivia menetelmiä ovat mm. oikein
mitoitetut ja huolella rakennetut maapuhdistamot, biosuodattimet sekä
aktiivilietepanospuhdistamot.
Koska maitohuoneen jätevedet ovat talouden jätevesiä hankalampia,
puhdistamon suunnittelussa, mitoituksessa ja rakentamisessa pitää
käyttää ammattilaista puhdistamotyypistä riippumatta.
Maapuhdistamo pienille tiloille
Maapuhdistamot tulevat kyseeseen lähinnä pienillä tiloilla, joilla
jätevettäkin tulee kohtuullisen vähän. Silloin puhdistamon vaatima
pinta-ala pysyy kohtuullisen kokoisena. Maapuhdistamo voi olla
imeytyskenttä tai maasuodatin.
Imeytyskenttä soveltuu vain niille, joilta löytyy sopivaa
maa-ainesta, ja joilla pohjavesi ei ole liian lähellä maan pintaa.
Maasuodatin toimii samalla periaatteella kuin imeytyskin, mutta
jätevedet kerätään puhdistamon pohjalta ja johdetaan pintavesiin.
Maapuhdistamoilla pääsee hyvään puhdistustulokseen, jos ne on
mitoitettu tarpeeksi väljäksi.
Panospuhdistamot isoille tiloille
Aktiivilieteperiaatteella toimivassa panospuhdistamossa jäteveteen
lisätään kemikaaleja. Sen jälkeen jätevettä ilmastetaan. Lopulta
selkeytynyt vesi pumpataan pois, jolloin lietteeseen jää orgaanista
ainesta ja ravinteita.
Panospuhdistamot vaativat huoltoa ja seurantaa viikoittain. Ne
kuitenkin toimivat yleensä tehokkaasti, ja puhdistustulos on hyvä.
Panospuhdistamon rakennuskustannus on maasuodattamoa kalliimpi.
Jos tilat sijaitsevat riittävän lähekkäin, yhteinen puhdistamo
säästää kustannuksia verrattuna siihen, että jokaisen pihalla olisi
oma puhdistamo.
