Maidon laatu ja eläinten terveys
5.11.2003


Teema

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Olli Ruoho  

Eläinten terveydenhuolto yhtenäistyy

Tuotantoeläinten terveydenhuolto on eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä tuotantoyksikön taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Terveydenhuollon keinoin voidaan kuitenkin kehittää myös elintarvikkeiden kokonaislaatua, kuluttajaturvallisuutta, kotimaisen tuotannon kansainvälistä kilpailukykyä ja alkutuottajien työn mielekkyyttä sekä edesauttaa maamme hyvän eläintautitilanteen säilymistä.

Terveydenhuolto jakaantuu tilatasolla moneen eri osa-alueeseen ja käsittää sekä ennaltaehkäiseviä terveydenhoidollisia että myös sairaudenhoidollisia toimia. Elintarvikkeiden laadun kannalta ovat merkittäviä tietyt osa-alueet, kuten tilan tautitilanne, tuotantohygienia tai lääkkeiden käyttö. Nämä osa-alueet kiinnostavat myös kuluttajia, elintarviketeollisuutta ja viranomaisia ja niitä painotetaan myös kansallisen elintarviketuotannon laatustrategiassa. Viranomaisten kannalta luo järjestelmällinen terveydenhuolto perustan olemassa olevien säädösten toteuttamiseksi ja antaa paremmat mahdollisuudet tarttuvien tautien seurannalle, lääkkeiden käytön vähentämiselle ja valvonnalle sekä eläinten hyvinvoinnin edistämiselle. Tietyt terveydenhuollon osa-alueet, kuten hedelmällisyys eivät välttämättä ole merkittäviä elintarvikkeiden laadun kannalta, mutta ne voivat olla merkittäviä kehittämiskohteita tilan taloudellista tulosta ajatellen.

Terveydenhuoltoon liittyminen on tiloille vapaaehtoista ja toiminta perustuu tilan lähtökohtiin. Järjestelmällisen terveydenhuoltotyön perustana on tuottajan ja eläinlääkärin solmima terveydenhuoltosopimus, jossa sovitaan kirjallisesti terveydenhuoltotyön sisällöstä, tietojen käytöstä ja luovutuksesta.

Koordinaatio alkoi keväällä 2001

Tuotantoeläinten terveydenhuoltotyötä on jo useiden vuosien ajan tehty mm. erilaisten terveydenhuoltoprojektien puitteissa. Monet eläinlääkärit ovat "akuuttipraktiikan" ohella tehneet samaa työtä jo paljon aiemmin. Toiminta on kuitenkin ollut hajanaista, eivätkä tavoitteet ole aina olleet yhteneviä, joten kaikkia järjestelmällisen terveydenhuollon tuomia etuja ei koko kotieläintuotantoa ajatellen ole päästy hyödyntämään. Näin syntyi tarve toiminnan yhtenäistämisestä ja kattavan tuotantoeläinten terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisestä koko maahan.

Kansallinen eläinten terveydenhuollon koordinaatio käynnistettiin keväällä 2001 viranomaisten, tuottajajärjestöjen ja eläinperäisiä elintarvikkeita jalostavan teollisuuden yhteistyönä. Toiminnasta käytetään lyhennettä ETU; Eläinten Terveydenhuolto. Käytännön koordinaatio hoidetaan Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELAn yhteistyönä siten, että molemmista organisaatioista on nimitetty eläinlääkärit koordinaattoreiksi. Koordinaattorit vastaavat ETU- ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmien hallinnoinnista sekä muista heille annetuista tehtävistä.

Ohjausryhmässä laaja edustus

ETU- ohjausryhmässä on mukana tuottajien, elintarviketeollisuuden, viranomaisten, opetuksen ja tutkimuksen sekä eläinlääkäreiden edustajat. Ohjausryhmä päättää terveydenhuollon tavoitteista eri tuotannonaloilla, tekee ns. "kansalliseen tasoon" liittyvät linjaukset ja päätökset sekä hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman. Terveydenhuollon "kansallinen taso" koostuu yhdessä sovituista vapaaehtoisista terveydenhuollollisista toimenpiteistä, joista on hyötyä kaikille. Yhtenä tavoitteena on yhtenäistää ja päivittää kaikki kansallisen tason terveydenhuoltotyössä tarvittavat lomakkeet. Toimenpiteillä pyritään siihen, että eläinten terveydenhuolto olisi yhtenäisesti ja kattavasti kaikkien tuottajien ulottuvilla koko maassa.

Viisi asiantuntijaryhmää

ETU- ohjausryhmän apuna toimii viisi asiantuntijaryhmää: lypsykarja-, lihanauta-, sika-, lihasiipikarja- ja munantuotantotyöryhmä. Asiantuntijaryhmät laativat esitykset ohjausryhmän päätettäviksi vuosittain sovitun toimintasuunnitelman mukaisesti.

Tavoitteet maidontuotannossa

ETU- ohjausryhmä hyväksyi viime toukokuun kokouksessaan Eläinten Terveydenhuollon kansallisen tason edellytykset lypsykarjatilalla sekä kansalliset tavoitteet maidontuotannossa. Tavoitteena on, että vuonna 2006 terveydenhuolto on kattavasti tarjolla lypsykarjatiloille koko maassa ja sen piriin kuuluu 70 % maidontuotannosta. Terveydenhuollon merkitys tulee jatkossa selkeästi kasvamaan myös maidontuotannossa paitsi tuotannon tehostamisen välineenä, myös laadun tuottamisen ja laadun varmistamisen yhtenä työkaluna. Eläinten terveydenhuolto on tärkeä osa kansallisen elintarviketuotannon pellolta pöytään -laatustrategiaa.

Kirjoittaja on ETT ja toimii terveydenhuoltoeläinlääkärinä Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:ssä.

 

ETU-asiantuntijaryhmät 2003

Asiantuntijaryhmät kutsutaan koolle tarvittaessa. Koordinaattori voi kutsua koolle muitakin asiantuntijoita valmistelemaan asiantuntijaryhmissä käsiteltäviä asioita.

Asiantuntijaryhmät voivat kutsua kuultavaksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Lypsykarjan terveydenhuollon asiantuntijaryhmä:
-Koordinaattorina ja sihteerinä toimii Olli Ruoho ETT
-Tuottajien edustajana ja ryhmän puheenjohtajana Jari Rouvinen MTK , varalla Mats Nylund SLC
-Meijeriteollisuuden edustajana Ari Mäkelä , varalla Eeva Brofeldt
-Neuvonnan edustajana Helena Rautala , varalla Kyllikki Lampinen
-Lypsykarjan terveydenhuoltoeläinlääkäreiden edustajana Mervi Yli-Hynnilä , varalla Aila Rauatmaa
-Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen edustajana Satu Pyörälä ja varalla Eeva Mustonen
-Viranomaisten edustajana läänineläinlääkäri Markku Tikkanen
-EELAn edustajana toimii Vesa Rainio.
-Suomen Eläinlääkäriliittoa pyydetään nimeämään praktikkojen edustaja ja varajäsen.
ETU-ohjausryhmän kokoonpano 2003

Ohjausryhmän puheenjohtaja on Pentti Moisio, varapuheenjohtaja Tuula Honkanen-Buzalski ja sihteeri Vesa Rainio.

Jäsenet:
Taina Aaltonen (alk.1.4.2003) MMMELO 
     varajäsen ilmoitetaan myöhemmin
Tuula Honkanen-Buzalski EELA 
     Vesa Myllys EELA varaj.
Sinikka Pelkonen EELA 
     Marjukka Anttila EELA varaj.
Hannu Saloniemi HY
Jukka Markkanen MTK
Kristian Westerholm SLC
Pentti Moisio ETT
Esko Einola ETT
Risto Pouttu ETT
Kai Metsänvuori ETT
Eeva Brofeldt ETT
Elias Jukola ETT
Ann-Charlott Kjerp ETT
Juha Junnila ETT
Ari-Matti Pyyhtiä, SELL

Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin kutsutaan:
- koordinaattorit: Pirjo Kortesniemi, Vesa Rainio ja Olli Ruoho
- asiantuntijatyöryhmien puheenjohtajat: Jari Rouvinen, Hannu Taimen ja Ilkka Raukola.
 

ELÄINTEN TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN TASO LYPSYKARJATILALLA

1. Tilalla on eläinlääkärin kanssa solmittu ETU- terveydenhuoltosopimus.

2. Eläinlääkäri tekee tilalle vuosittain vähintään yhden ETU -terveydenhuoltokäynnin.

3. Tilalla on eläinlääkärin tekemä, terveydenhuoltokäynnin perusteella laadittu kirjallinen ETU- terveydenhuoltokartoitus ja -suunnitelma, joka päivitetään vuosittain.

4. Tilalla harjoitetaan karjantarkkailun tasoista tuotanto- ja terveysseurantaa sekä maidon laadun seurantaa.

5. Tilalla noudatetaan lakisääteisiä vaatimuksia eläinten lääkityksistä ja hoidoista, testataan maidon

jäämät antibioottihoitojen jälkeen ja pidetään edellä mainituista asioista kirjaa. Eläinlääkäri

dokumentoi tilanteen terveydenhuoltokäynnillä sekä käy läpi muut lääkityksiin liittyvät käytännöt.

6. Tilalla noudatetaan eläinsuojelulakia. Eläinlääkäri dokumentoi tilanteen terveydenhuoltokäynnillä

ja antaa tarvittaessa eläinten hyvinvointiin liittyvää neuvontaa.

7. Tila noudattaa ETT ry:n ohjeita tilatason tautisuojauksessa, eläinten, sperman ja alkioiden

tuonnissa sekä rehujen ostossa.

8. Tilalla ei ole BVD -virusta erittäviä eläimiä.

9. Tila tutkituttaa ostamansa eläimet salmonellan varalta ETT:n ohjeiden mukaisesti.

Tilalla ei ole todettu salmonellatartuntoja.

10. Tilalla ei ole todettavissa pälvisilsaa.

11. Ruokinta- ja rehuhygienian, kuivituksen ja lannankäsittelyn sekä eläinten oleskelutilojen järjestelyillä ehkäistään ulosteperäisten taudinaiheuttajien leviämistä karjassa ja pidetään eläimet mahdollisimman puhtaina. Eläinlääkäri dokumentoi tilanteen terveydenhuoltokäynnillä.

ELÄINTEN TERVEYDENHUOLLON KANSALLISET TAVOITTEET MAIDONTUOTANNOSSA

Vuonna 2006 terveydenhuolto on kattavasti tarjolla lypsykarjatiloille koko maassa ja sen piiriin kuuluu vähintään 70 % tuotetusta maitomäärästä. Toiminnassa mukana olevilla tiloilla on voimassa oleva terveydenhuoltosopimus ja niille on laadittu terveydenhuoltosuunnitelma, joka päivitetään vuosittain terveydenhuoltokäynnillä. Terveydenhuoltoa varten on tuotettu tarvittavat kaavakkeet sekä muu materiaali, ja terveydenhuollolla on seurantajärjestelmä. Terveydenhuoltoon on kehitetty keskeisen tuotanto- ja terveystiedon keräys.

Terveydenhuoltotyötä tehdään yhdenmukaisesti ja suunnitelmallisesti koko maassa. Eläinlääkäreille ja viljelijöille on kattavasti tarjolla terveydenhuolto- ja tartuntatautikoulutusta sekä tietoa kansallisesta eläinten terveydenhuollosta. Terveydenhuolto niveltyy kansalliseen elintarviketuotannon laatustrategiaan lisäten osaltaan elintarviketuotantomme jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Terveydenhuolto edistää eläinsuojelu-, maitohygienia-, eläintauti- ja lääkintämääräysten tuntemusta ja noudattamista.

Tuotantosairaudet ja hyvinvointi

Terveydenhuolto tukee suomalaista maidontuotantoa vähentämällä merkittävimpiä tuotantosairauksia, kuten utare, jalka, ruokinta- ja vasikkasairauksia sekä lisääntymishäiriöitä Tuotantoa ohjataan sairauksia ehkäiseviin rakenteellisiin ratkaisuihin ja optimaaliseen ruokintaan.

Eläinten hyvinvointi on arvo, jota terveydenhuollossa pyritään käytännön toimenpitein edistämään. Tilan tulee täyttää eläinsuojelulain vaatimukset. Tavoitteena on lisäksi, että eläinten hyvinvointiin liittyvät viranomaisten suositukset täyttyvät.

Utaretulehduksen aiheuttamia tappioita vähennetään vuoteen 2010 mennessä seuraavin periaattein:

- Lypsylehmien hyvää utareterveyttä ja maidon korkeaa laatua pidetään Suomessa yllä ensisijaisesti ennaltaehkäisevin toimin: parantamalla eläinten vastustuskykyä ja hyvinvointia sekä lypsyn ja muun karjanhoidon tasoa.

- Maidon somaattisten solujen määrän kansallinen keskiarvo säilyy nykytasollaan

- Lypsylehmien keskimääräinen tulehdusprosentti (inflammaatioprosentti, määritelmä sama kuin vuoden 2001 kartoitustutkimuksessa) laskee alle 30%:n

- Lypsylehmistä alle 10% poistetaan vuosittain utarevian takia

- Lypsykauden utaretulehduksien hoitoihin käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutus vähenee. Hoito pyritään kohdistamaan aiheuttajabakteerin mukaan. Lääkevalinnassa toimitaan siten, että utaretulehdusbakteerien vastustuskyky antibiooteille vähenee.

Tarttuvien eläintautien vastustaminen

Eläinten terveydenhuollon piirissä toteutetuilla tautivastustustoimenpiteillä vähennetään tarttuvien eläintautien aiheuttamia tappioita, ylläpidetään hyvää eläintautitilannetta ja parannetaan elintarviketurvallisuutta. Eläinten, sperman ja alkioiden sekä rehujen tuonti tapahtuu ETT:n ohjeiden mukaan.

Kansalliselle tasolle kuuluvat lypsykarjatilat ovat vapaita salmonellasta, BVD -viruserittäjistä ja pälvisilsasta. Mikäli näitä tauteja todetaan, aloitetaan tilalla saneeraustoimenpiteet tartunnan hävittämiseksi

Lääkeainejäämät

Terveydenhuollon piirissä olevilla tiloilla on ohjeistettu lääkityskirjanpito ja lääkityksiin liittyvät käytännön toimet. Antibioottihoitojen jälkeen testataan ja kirjataan maidon jäämättömyys. Lääkkeiden käyttö on suunnitelmallista ja siinä on huomioitu myös kansanterveys- ja ympäristövaikutukset.

 

 

Kirjoittaja on työssä Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä.

 
 alkuun Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus