Tuotantoeläinten terveydenhuolto on eläinten terveyden ja hyvinvoinnin
ylläpitämistä ja edistämistä tuotantoyksikön taloudellisen tuloksen
parantamiseksi. Terveydenhuollon keinoin voidaan kuitenkin kehittää myös
elintarvikkeiden kokonaislaatua, kuluttajaturvallisuutta, kotimaisen
tuotannon kansainvälistä kilpailukykyä ja alkutuottajien työn
mielekkyyttä sekä edesauttaa maamme hyvän eläintautitilanteen
säilymistä.
Terveydenhuolto jakaantuu tilatasolla moneen eri osa-alueeseen ja
käsittää sekä ennaltaehkäiseviä terveydenhoidollisia että myös
sairaudenhoidollisia toimia. Elintarvikkeiden laadun kannalta ovat
merkittäviä tietyt osa-alueet, kuten tilan tautitilanne, tuotantohygienia
tai lääkkeiden käyttö. Nämä osa-alueet kiinnostavat myös kuluttajia,
elintarviketeollisuutta ja viranomaisia ja niitä painotetaan myös
kansallisen elintarviketuotannon laatustrategiassa. Viranomaisten kannalta
luo järjestelmällinen terveydenhuolto perustan olemassa olevien
säädösten toteuttamiseksi ja antaa paremmat mahdollisuudet tarttuvien
tautien seurannalle, lääkkeiden käytön vähentämiselle ja valvonnalle
sekä eläinten hyvinvoinnin edistämiselle. Tietyt terveydenhuollon
osa-alueet, kuten hedelmällisyys eivät välttämättä ole merkittäviä
elintarvikkeiden laadun kannalta, mutta ne voivat olla merkittäviä
kehittämiskohteita tilan taloudellista tulosta ajatellen.
Terveydenhuoltoon liittyminen on tiloille vapaaehtoista ja toiminta
perustuu tilan lähtökohtiin. Järjestelmällisen terveydenhuoltotyön
perustana on tuottajan ja eläinlääkärin solmima terveydenhuoltosopimus,
jossa sovitaan kirjallisesti terveydenhuoltotyön sisällöstä, tietojen
käytöstä ja luovutuksesta.
Koordinaatio alkoi keväällä 2001
Tuotantoeläinten terveydenhuoltotyötä on jo useiden vuosien ajan tehty
mm. erilaisten terveydenhuoltoprojektien puitteissa. Monet eläinlääkärit
ovat "akuuttipraktiikan" ohella tehneet samaa työtä jo paljon
aiemmin. Toiminta on kuitenkin ollut hajanaista, eivätkä tavoitteet ole
aina olleet yhteneviä, joten kaikkia järjestelmällisen terveydenhuollon
tuomia etuja ei koko kotieläintuotantoa ajatellen ole päästy
hyödyntämään. Näin syntyi tarve toiminnan yhtenäistämisestä ja
kattavan tuotantoeläinten terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisestä
koko maahan.
Kansallinen eläinten terveydenhuollon koordinaatio käynnistettiin
keväällä 2001 viranomaisten, tuottajajärjestöjen ja eläinperäisiä
elintarvikkeita jalostavan teollisuuden yhteistyönä. Toiminnasta
käytetään lyhennettä ETU; Eläinten Terveydenhuolto. Käytännön
koordinaatio hoidetaan Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ja
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELAn yhteistyönä siten,
että molemmista organisaatioista on nimitetty eläinlääkärit
koordinaattoreiksi. Koordinaattorit vastaavat ETU- ohjausryhmän ja
asiantuntijaryhmien hallinnoinnista sekä muista heille annetuista
tehtävistä.
Ohjausryhmässä laaja edustus
ETU- ohjausryhmässä on mukana tuottajien, elintarviketeollisuuden,
viranomaisten, opetuksen ja tutkimuksen sekä eläinlääkäreiden
edustajat. Ohjausryhmä päättää terveydenhuollon tavoitteista eri
tuotannonaloilla, tekee ns. "kansalliseen tasoon" liittyvät
linjaukset ja päätökset sekä hyväksyy vuosittaisen
toimintasuunnitelman. Terveydenhuollon "kansallinen taso" koostuu
yhdessä sovituista vapaaehtoisista terveydenhuollollisista toimenpiteistä,
joista on hyötyä kaikille. Yhtenä tavoitteena on yhtenäistää ja
päivittää kaikki kansallisen tason terveydenhuoltotyössä tarvittavat
lomakkeet. Toimenpiteillä pyritään siihen, että eläinten
terveydenhuolto olisi yhtenäisesti ja kattavasti kaikkien tuottajien
ulottuvilla koko maassa.
Viisi asiantuntijaryhmää
ETU- ohjausryhmän apuna toimii viisi asiantuntijaryhmää: lypsykarja-,
lihanauta-, sika-, lihasiipikarja- ja munantuotantotyöryhmä.
Asiantuntijaryhmät laativat esitykset ohjausryhmän päätettäviksi
vuosittain sovitun toimintasuunnitelman mukaisesti.
Tavoitteet maidontuotannossa
ETU- ohjausryhmä hyväksyi viime toukokuun kokouksessaan Eläinten
Terveydenhuollon kansallisen tason edellytykset lypsykarjatilalla sekä
kansalliset tavoitteet maidontuotannossa. Tavoitteena on, että vuonna 2006
terveydenhuolto on kattavasti tarjolla lypsykarjatiloille koko maassa ja sen
piriin kuuluu 70 % maidontuotannosta. Terveydenhuollon merkitys tulee
jatkossa selkeästi kasvamaan myös maidontuotannossa paitsi tuotannon
tehostamisen välineenä, myös laadun tuottamisen ja laadun varmistamisen
yhtenä työkaluna. Eläinten terveydenhuolto on tärkeä osa kansallisen
elintarviketuotannon pellolta pöytään -laatustrategiaa.
Kirjoittaja on ETT ja toimii terveydenhuoltoeläinlääkärinä
Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:ssä.
ETU-asiantuntijaryhmät 2003
Asiantuntijaryhmät kutsutaan koolle tarvittaessa. Koordinaattori voi
kutsua koolle muitakin asiantuntijoita valmistelemaan asiantuntijaryhmissä
käsiteltäviä asioita.
Asiantuntijaryhmät voivat kutsua kuultavaksi myös ulkopuolisia
asiantuntijoita.
Lypsykarjan terveydenhuollon asiantuntijaryhmä:
-Koordinaattorina ja sihteerinä toimii Olli Ruoho ETT
-Tuottajien edustajana ja ryhmän puheenjohtajana Jari Rouvinen MTK ,
varalla Mats Nylund SLC
-Meijeriteollisuuden edustajana Ari Mäkelä , varalla Eeva Brofeldt
-Neuvonnan edustajana Helena Rautala , varalla Kyllikki Lampinen
-Lypsykarjan terveydenhuoltoeläinlääkäreiden edustajana Mervi
Yli-Hynnilä , varalla Aila Rauatmaa
-Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja
tieteellisen tutkimuksen edustajana Satu Pyörälä ja varalla Eeva Mustonen
-Viranomaisten edustajana läänineläinlääkäri Markku Tikkanen
-EELAn edustajana toimii Vesa Rainio.
-Suomen Eläinlääkäriliittoa pyydetään nimeämään praktikkojen
edustaja ja varajäsen.
ETU-ohjausryhmän
kokoonpano 2003
Ohjausryhmän puheenjohtaja on Pentti Moisio, varapuheenjohtaja
Tuula Honkanen-Buzalski ja sihteeri Vesa Rainio.
Jäsenet:
Taina Aaltonen (alk.1.4.2003) MMMELO
varajäsen ilmoitetaan
myöhemmin
Tuula Honkanen-Buzalski EELA
Vesa Myllys EELA varaj.
Sinikka Pelkonen EELA
Marjukka Anttila EELA varaj.
Hannu Saloniemi HY
Jukka Markkanen MTK
Kristian Westerholm SLC
Pentti Moisio ETT
Esko Einola ETT
Risto Pouttu ETT
Kai Metsänvuori ETT
Eeva Brofeldt ETT
Elias Jukola ETT
Ann-Charlott Kjerp ETT
Juha Junnila ETT
Ari-Matti Pyyhtiä, SELL
Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin kutsutaan:
- koordinaattorit: Pirjo Kortesniemi, Vesa Rainio ja Olli Ruoho
- asiantuntijatyöryhmien puheenjohtajat: Jari Rouvinen, Hannu
Taimen ja Ilkka Raukola.
ELÄINTEN TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN TASO LYPSYKARJATILALLA
1. Tilalla on eläinlääkärin kanssa solmittu ETU-
terveydenhuoltosopimus.
2. Eläinlääkäri tekee tilalle vuosittain vähintään yhden ETU
-terveydenhuoltokäynnin.
3. Tilalla on eläinlääkärin tekemä, terveydenhuoltokäynnin
perusteella laadittu kirjallinen ETU- terveydenhuoltokartoitus ja
-suunnitelma, joka päivitetään vuosittain.
4. Tilalla harjoitetaan karjantarkkailun tasoista tuotanto- ja
terveysseurantaa sekä maidon laadun seurantaa.
5. Tilalla noudatetaan lakisääteisiä vaatimuksia eläinten
lääkityksistä ja hoidoista, testataan maidon
jäämät antibioottihoitojen jälkeen ja pidetään edellä mainituista
asioista kirjaa. Eläinlääkäri
dokumentoi tilanteen terveydenhuoltokäynnillä sekä käy läpi muut
lääkityksiin liittyvät käytännöt.
6. Tilalla noudatetaan eläinsuojelulakia. Eläinlääkäri dokumentoi
tilanteen terveydenhuoltokäynnillä
ja antaa tarvittaessa eläinten hyvinvointiin liittyvää neuvontaa.
7. Tila noudattaa ETT ry:n ohjeita tilatason tautisuojauksessa,
eläinten, sperman ja alkioiden
tuonnissa sekä rehujen ostossa.
8. Tilalla ei ole BVD -virusta erittäviä eläimiä.
9. Tila tutkituttaa ostamansa eläimet salmonellan varalta ETT:n ohjeiden
mukaisesti.
Tilalla ei ole todettu salmonellatartuntoja.
10. Tilalla ei ole todettavissa pälvisilsaa.
11. Ruokinta- ja rehuhygienian, kuivituksen ja lannankäsittelyn sekä
eläinten oleskelutilojen järjestelyillä ehkäistään ulosteperäisten taudinaiheuttajien
leviämistä karjassa ja pidetään eläimet mahdollisimman puhtaina.
Eläinlääkäri dokumentoi tilanteen terveydenhuoltokäynnillä.
ELÄINTEN TERVEYDENHUOLLON KANSALLISET TAVOITTEET MAIDONTUOTANNOSSA
Vuonna 2006 terveydenhuolto on kattavasti tarjolla lypsykarjatiloille
koko maassa ja sen piiriin kuuluu vähintään 70 % tuotetusta
maitomäärästä. Toiminnassa mukana olevilla tiloilla on voimassa oleva
terveydenhuoltosopimus ja niille on laadittu terveydenhuoltosuunnitelma,
joka päivitetään vuosittain terveydenhuoltokäynnillä. Terveydenhuoltoa
varten on tuotettu tarvittavat kaavakkeet sekä muu materiaali, ja
terveydenhuollolla on seurantajärjestelmä. Terveydenhuoltoon on kehitetty
keskeisen tuotanto- ja terveystiedon keräys.
Terveydenhuoltotyötä tehdään yhdenmukaisesti ja suunnitelmallisesti
koko maassa. Eläinlääkäreille ja viljelijöille on kattavasti tarjolla
terveydenhuolto- ja tartuntatautikoulutusta sekä tietoa kansallisesta
eläinten terveydenhuollosta. Terveydenhuolto niveltyy kansalliseen
elintarviketuotannon laatustrategiaan lisäten osaltaan
elintarviketuotantomme jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä.
Terveydenhuolto edistää eläinsuojelu-, maitohygienia-, eläintauti- ja
lääkintämääräysten tuntemusta ja noudattamista.
Tuotantosairaudet ja hyvinvointi
Terveydenhuolto tukee suomalaista maidontuotantoa vähentämällä
merkittävimpiä tuotantosairauksia, kuten utare, jalka, ruokinta- ja
vasikkasairauksia sekä lisääntymishäiriöitä Tuotantoa ohjataan
sairauksia ehkäiseviin rakenteellisiin ratkaisuihin ja optimaaliseen
ruokintaan.
Eläinten hyvinvointi on arvo, jota terveydenhuollossa pyritään
käytännön toimenpitein edistämään. Tilan tulee täyttää
eläinsuojelulain vaatimukset. Tavoitteena on lisäksi, että eläinten
hyvinvointiin liittyvät viranomaisten suositukset täyttyvät.
Utaretulehduksen aiheuttamia tappioita vähennetään vuoteen 2010
mennessä seuraavin periaattein:
- Lypsylehmien hyvää utareterveyttä ja maidon korkeaa laatua
pidetään Suomessa yllä ensisijaisesti ennaltaehkäisevin toimin:
parantamalla eläinten vastustuskykyä ja hyvinvointia sekä lypsyn ja muun
karjanhoidon tasoa.
- Maidon somaattisten solujen määrän kansallinen keskiarvo säilyy
nykytasollaan
- Lypsylehmien keskimääräinen tulehdusprosentti
(inflammaatioprosentti, määritelmä sama kuin vuoden 2001
kartoitustutkimuksessa) laskee alle 30%:n
- Lypsylehmistä alle 10% poistetaan vuosittain utarevian takia
- Lypsykauden utaretulehduksien hoitoihin käytettyjen
mikrobilääkkeiden kulutus vähenee. Hoito pyritään kohdistamaan
aiheuttajabakteerin mukaan. Lääkevalinnassa toimitaan siten, että
utaretulehdusbakteerien vastustuskyky antibiooteille vähenee.
Tarttuvien eläintautien vastustaminen
Eläinten terveydenhuollon piirissä toteutetuilla
tautivastustustoimenpiteillä vähennetään tarttuvien eläintautien
aiheuttamia tappioita, ylläpidetään hyvää eläintautitilannetta ja
parannetaan elintarviketurvallisuutta. Eläinten, sperman ja alkioiden sekä
rehujen tuonti tapahtuu ETT:n ohjeiden mukaan.
Kansalliselle tasolle kuuluvat lypsykarjatilat ovat vapaita
salmonellasta, BVD -viruserittäjistä ja pälvisilsasta. Mikäli näitä
tauteja todetaan, aloitetaan tilalla saneeraustoimenpiteet tartunnan
hävittämiseksi
Lääkeainejäämät
Terveydenhuollon piirissä olevilla tiloilla on ohjeistettu
lääkityskirjanpito ja lääkityksiin liittyvät käytännön toimet.
Antibioottihoitojen jälkeen testataan ja kirjataan maidon jäämättömyys.
Lääkkeiden käyttö on suunnitelmallista ja siinä on huomioitu myös
kansanterveys- ja ympäristövaikutukset.
Kirjoittaja on työssä Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä.