| |
|
|
Antibioottivahinkojen
ehkäisy
Antibioottivahinko, oli syy mikä tahansa, on aina kallis vahinko kaikille osapuolille, joten ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa. Maidontuottajalle antibioottivahinko tietää tulonmenetystä ja useimmiten myös ylimääräisiä kustannuksia. Jos antibioottia sisältävää maitoa imetään keräilyautoon, tai sitä tulee jopa meijerille asti, vahingon kustannukset moninkertaistuvat. Menetysten ja lisäkustannusten maksajiksi joutuvat näissä tapauksissa aiheuttajatilan lisäksi viimekädessä myös muut maidontuottajat. Antibioottivahinkojen ehkäisyyn kannattaa siis panostaa, sekä taloudellisista, eettisistä että lainsäädännöllisistä syistä. Kaiken lisäksi antibioottivahinkojen ehkäisy harvoin vaatii suuria rahasummia, vaan useimmiten on kyse tekniikan oikeasta käytöstä ja järkevistä työrutiineista. Hoidetut eläimet merkitään Antibioottivahinkojen ehkäisyssä avainasemassa on hoidettujen eläinten merkitseminen ja hoitotietojen ylläpitäminen. Hoidettujen eläinten huolellisella merkitsemisellä ja hoitotietojen ylläpitämisellä voidaan oleellisesti vähentää antibioottivahinkojen riskiä. Moni antibioottivahinko on syntynyt sen takia, että vahingossa on lypsetty lääkittyä lehmää tai lääkitty väärää lehmää. Eläinten merkitseminen ja hoitotietojen on syytä olla niin selviä, ettei niistä missään tilanteessa voi tulla epäselvyyttä. Syystä tai toisesta johtuen lehmien lypsystä saattaakin yllättäen vastata henkilö, jolla ei ole tarkkaa tietoa lehmistä. Eläintunnistuksella ja tuotantohallintajärjestelmällä varustetulla lypsyasemalla ei myöskään saa luottaa pelkästään automatiikkaan. Vaikka järjestelmään olisi syötetty tieto lehmän antibioottihoidosta ja lypsynesto olisi päällä, lehmä pitää kuitenkin merkitä myös näkyvästi. Kokemuksesta tiedämme, että aina silloin tällöin väärä lehmä pääsee pujahtamaan väärälle lypsypaikalle. Silloin lypsypaikan käyttöpaneelista ilmenevät tiedot eivät vastaa paikalla olevaa lehmää. Tällöin on myös kyseisestä lehmästä pystyttävä näkemään, että sillä on antibioottihoito päällä ja että sitä ei saa lypsää normaalisti. Lypsykoneen käyttö Varmin tapa estää antibioottia sisältävän maidon joutuminen elintarvikkeeksi menevän maidon joukkoon on käyttää täysin erillistä lypsykonetta. Joillain suuremmilla lypsyasemilla onkin asennettu toinen lypsykone erilleen lypsettäviä maitoja varten. Erillistä kannukonetta tai kannukoneen kannusta tehtyä erillislypsintä käytetään varsin yleisesti erilleen lypsettävien maitojen lypsyyn. Näihin kannuihin alipaine on aina otettava tyhjöpuolelta. Jos lypsykoneesta ei löydy käyttökelpoista tyhjöhanaa tyhjöpuolelta, on syytä asentaa sellainen itse tai pyytää huoltomiestä tekemään sen. Jos alipaine erillislypsimelle otetaan maitopuolelta, on olemassa riski antibioottimaidon siirtymiselle. Jo pelkästään antibioottipitoisten maitohöyryjen kulkeutuminen maitopuolelle voi pahimmassa tapauksissa riittää antibioottivahingon aiheuttajaksi. Yhden neljänneksen erillislypsyyn tarkoitettua erillislypsintä, "kattilamalli", ei saa käyttää antibioottihoidetun neljänneksen erillislypsyyn. Näissä erillislypsimissä alipaine otetaan lypsimestä ja erilleen lypsetyn maidon tai maitohöyryjen siirtyminen lypsimeen ja sieltä eteenpäin on hyvin todennäköistä. Jos antibioottilehmien lypsyyn käytetään normaalia lypsykonetta, on nämä lehmät aina lypsettävä viimeiseksi. Tällöin pitää muistaa poistaa maidon pumppausletku tilasäiliöstä. Mittasäiliökoneellakaan ei saa lypsää antibioottilehmää muiden lehmien välissä. Antibioottivahinkoja on sattunut mittasäiliökoneilla, kun antibioottilehmä on lypsetty muiden välissä, vaikkakin lypsin ja mittasäiliö on huuhdeltu. Jos lypsykoneella lypsetään antibioottimaitoa kesken normaalin lypsyn, on kone tyhjennettävä maidosta ja pestävä normaalisti ennen lypsyn jatkamista. Tällaisissa tapauksissa tilasäiliössä oleva maito on aina testattava esim. T101-testillä antibiootin varalta ennen maitoauton tuloa. Antibioottimaito automaattilypsyssä Automaattilypsyssä antibioottihoidettuja lehmiä voidaan periaatteessa pitää normaalisti mukana kierrossa, koska laitteisto pesee itsensä erilleen ohjatun maidon lypsyn jälkeen. Tämä toimintatapa ei kuitenkaan välttämättä ole suositeltava, koska ylimääräiset järjestelmäpesut kestävät aina aikansa ja vähentävät laitteiston lypsykapasiteettia. Suositeltavaa olisi käyttää erillistä lypsykonetta, esim. kunnollista kannukonetta erilleen lypsettäville lehmille. Tällöin antibioottivahingon riskiä ei juuri ole ja laitteiston lypsykapasiteetti pysyy mahdollisimman korkeana. Toinen mahdollinen toimintatapa on pitää hoidetut eläimet erillään tai laittaa niille lypsykielto ja ottaa nämä lehmät lypsylle juuri ennen normaalia laitteistopesua. Automaattilypsyssä on muistettava, että tieto antibioottihoidosta ja erilleenlypsykäsky on ohjelmoitava tietokoneelle ennen lääkitystä. Maailmalla on tapahtunut vahinkoja, kun eläin on lääkityksen jälkeen kävellyt suoraan lypsylle ennen kuin ohjelmointi on ehditty tehdä tai ohjelmointi on kokonaan unohdettu.
Kirjoittaja on erikoisneuvoja |
 |
Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |
