Kaj Nyman  

Viime vuosien mittavat investoinnit maitotiloilla ovat tuoneet uusia ja yhä suurempia lypsykoneita ja tilasäiliöitä tiloille. Laitteistokannan kehittyminen on tuonut tarvetta tarkistaa pesusuosituksia.

Yksi lypsykoneiden ja tilasäiliöiden toimintaan liittyvä kriittinen kohta on niiden pesut. Hyvä pesutulos on ensiarvoisen tärkeää hyvän maidonlaadun ylläpitämiseksi.

Käytäntö on osoittanut, että hyvän pesutuloksen saavuttaminen moderneissakaan lypsykoneissa ja tilasäiliöissä ei aina ole itsestään selvä asia. Eri laitevalmistajien pesun toteutustavat ja pesuohjelmat eroavat jonkin verran toisistaan. Laitteiston käyttäjän ei aina ole helppoa arvioida, mikä pesutapa tai pesuohjelma antaisi hyvän pesutuloksen ja vielä mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Maidontuottajat ja meijereiden neuvojat ovat toivoneet lypsykoneiden ja tilasäiliöiden pesusuositusten uusimista vastaamaan tämän päivän tarpeita. Tutkimustiedon ja kentältä saatujen käytännön kokemuksen perusteella, pääasiassa meijereiden neuvojista koostuva lypsykonetoimikunta on työstänyt ja hyväksynyt uudet suositukset lypsykoneiden ja tilasäiliöiden pesuohjelmiksi.

Tärkeät esihuuhtelut

Laitteiston esihuuhtelulla rakennetaan perusta onnistuneelle pesulle. Esihuuhtelujen tarkoituksena on poistaa maitojäämät laitteistosta mahdollisimman hyvin ja varsinkin tilasäiliöpesussa esilämmittää pestävät pinnat pesua varten. Mitä paremmin esihuuhtelujen avulla pystytään poistamaan maitojäämät laitteistosta, sitä paremmat edellytykset annetaan pesuliuokselle suorittaa hyvä pesu.

Esihuuhteluja tulee käytännössä melkein aina olla kaksi. Pienehkö ”perusputkilypsykone”, jossa ei ole lisälaitteita voi kuitenkin pärjätä yhdellä esihuuhtelulla. Jotkut pesurimallit syöttävät huuhteluveden useampana lyhyenä vesipulssina. Näiden pesurien kohdalla on varmistuttava siitä, että pulsseja on tarpeeksi monta ja että pulsseissa on tarpeeksi vettä hyvän huuhtelutuloksen saavuttamiseksi. Esihuuhtelujen tulee aina olla läpihuuhteluja, jotta maitojäämiä ei levitetä kaikkialle laitteistoon.

Lypsykoneissa läpihuuhtelujen lämpötilan tulee olla noin 40 °C. Tässä lämpötilassa maidon rasva poistuu hyvin ja valkuaisella ei vielä ole mitään vaaraa palaa kiinni. Tilasäiliöpesussa toisen esihuuhtelun lämpötilan olisi suotavaa olla noin 50-60 °C. Tällä esilämmitetään tilasäiliön pintoja pesua varten.

Tehokas pesuvaihe

Varsinaisen pesuvaiheen tehtävänä on puhdistaa laitteiston pinnat. Pesu on tehtävä kuumalla vedellä. Kuuman veden saanti jokaiseen pesuun on varmistettava. Käytäntö on osoittanut, että kuuman veden riittävyys on ongelma hyvin monella tilalla. Pesuveden alkulämpötilaksi suositellaan 80-85 °C ja loppulämpötilan ei tulisi pudota alle 50-55 °C.

Pesuvaiheen pituudeksi riittää sekä lypsykoneen että tilasäiliön pesussa 5-8 minuuttia. Lypsykoneen pesussa pesuvaiheen pituutta voidaan pidentää noin 10 minuuttiin, jos pesun muut osatekijät (esim. heikohko mekaaninen teho) sitä vaativat. Jos pesuvaiheen aikaa pidennetään on varmistuttava siitä, että pesuvesi ei jäähdy liikaa.

Käytettyjen pesu- ja mahdollisten desinfiointiaineiden on oltava Elintarvikeviraston hyväksymiä. Vuoropesun käyttö on suositeltavaa, jos lypsykoneessa on lisälaitteita, kuten esim. irrottimia ja/tai maitomittareita tai jos käyttöveden ominaisuudet sitä vaativat. Umpitilasäiliöille vuoropesun käyttöä suositellaan aina.

Pesuvaiheessa veden mekaanisella vaikutuksella on suuri merkitys. Hyvän mekaanisen tehon saavuttaminen lypsykoneen pesussa on paljolti kiinni laitteiston säädöistä (vesimäärä - ilmamäärä) ja tietenkin myös koneen teknisistä ominaisuuksista, kuten esim. pumpun tehosta ja alipainetasosta.

Jos tilasäiliö pestään säiliön omalla pesurilla, mekaanisen tehon kanssa on harvoin ongelmia. Yksi tarkistettava kohta on kuitenkin pesusuuttimet. Niistä löytyy aina silloin tällöin roskia. Roska pesusuuttimessa häiritsee veden jakautumista ja voi huonontaa pesutulosta.

Sitä vastoin käytettäessä yhdistelmäpesuria tilasäiliön pesuun, ongelmia mekaanisen tehon kanssa esiintyy useammin. Jos veden paluu tilasäiliöstä pesurille tapahtuu vapaasti, voi käydä niin, että pesuvesi ei ehdi tarpeeksi nopeasti takaisin pesurille ja pesupumppu imee ilmaa. Yhdistelmäpesuria käytettäessä on huomioitava, että tilasäiliön ja pesurin korkeusero on tarpeeksi suuri, jotta vesi palaisi pesurille tarpeeksi nopeasti.

Jälkihuuhtelut

Jälkihuuhtelujen tehtävänä on poistaa pesuainejäämät. Jälkihuuhteluja tarvitaan kaksi, jotta pesuainejäämät saataisiin poistettua tarpeeksi hyvin. Jälkihuuhtelut tehdään läpihuuteluina. Jälkihuuhtelun riittävyyden voi tilaolosuhteissa tarkistaa pH-mittauksen avulla. Jälkihuuhteluveden pH:ta verrataan vesijohtoveden pH:n. Jos näiden pH:t ovat lähes samat, huuhteluvedessä ei ole liikaa pesuainejäämiä.

Tilasäiliöpesussa olisi suotavaa, että ensimmäinen jälkihuuhteluvesi olisi noin 40 °C. Jos se on kylmä, pesuveden ja jälkihuuhteluveden suuri lämpötilaero saattaa rasittaa säiliön pohjarakenteita turhaan. Toisaalta nykyisten tilasäiliöiden tulisi kyllä kestää tämäntasoiset lämpötilavaihtelut. Toisen jälkihuuhteluveden tulee tilasäiliöpesussa aina olla kylmä, jotta säiliön pinnat jäähtyisivät.

Desinfioinnin tarve

Erillistä desinfiointia ei normaalissa tilanteessa katsota tarpeelliseksi. Desinfiointia ei tule käyttää huonosti toimivan pesun paikkaukseen, vaan on yritettävä löytää huonon pesutuloksen syy ja poistaa se. Erillinen desinfiointi voi kuitenkin olla tarpeen, jos käyttöveden laatu on jostain syystä tilapäisesti huono.

Jos desinfiointi tehdään kemiallisilla aineilla, MMM:n päätös sanoo, että laitteisto on huuhdeltava talousvesivaatimukset täyttävällä vedellä desinfioinnin jälkeen.

Kirjoittaja on erikoisneuvoja 
MTT/Vakolan Maitokoneet -yksikössä.