Maitohuoneeseen kuuluu avara, ritilällinen lattiakaivo, joka ei mene tukkoon pienistä roskista. Viemäröinti tulee tehdä riittävän isoin putkin, jotta ne vetävät pesurista nopeasti tyhjentyvän veden. Kuva Esa Manninen

Kaj Nyman

Kokemuksia suomalaisista navetoista

Viime vuosina Suomessa on rakennettu ja peruskorjattu navetoita kovaan tahtiin. Minkälaisia nämä ovat, toimivatko ne hyvin, onko lehmillä ja ihmisillä hyvät työskentelyolosuhteet?

Meijereiden neuvojat, jotka työssään kiertävät paljon navetoita ovat keränneet kokemuksia ja havaintoja uusista ja peruskorjatuista navetoista. Tässä käsiteltävät asiat painottuvat pääasiassa pihattonavetoiden lypsy- ja maidonkäsittelytiloihin.

Eläintilat

Uudet navetat ovat eläintiloiltaan paljon valoisampia ja ilmavampia kuin

 mitä ne olivat ennen. Ne ovat myös korkeampia. Tämä tuo enemmän ilmatilaa eläinhalliin, tasaa ja parantaa navetan ilmastoa. Hyvin toimiva navetan ilmastointi ja valoisuus ovatkin lehmän ja ihmisen hyvinvoinnin perustekijöitä.

Makuuparret

Makuuparsien mitoitukset ovat pääsääntöisesti kunnossa, mutta parsien kaadot ovat turhan monessa navetassa jääneet liian pieniksi. Tämän päivän suositus parren kaadoksi on 4-5 %. Parsikalusteiden oikeiden säätöjen löytäminen on monesti merkittävä tekijä parren ja lehmän puhtaana pysymisen kannalta.

Myönteistä on parsimattojen ja parsipatjojen yleistyminen. Niiden käyttö parantaa lehmien hyvinvointia. Betonia pehmeämpi makuualusta tekee lehmän makaamisen mukavammaksi ja esimerkiksi ihohiertymät, joissa utaretulehdusbakteerit voivat pesiä, vähenevät.

Eläinliikenne

Pihattonavetan eläinliikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa tuntuu vielä olevan parantamisen varaa. Lypsyjä seuratessa huomaa, että eläinliikenne lypsyasemalle ja sieltä pois usein kangertelee. Asia näkyy käytännössä siinä, että lypsäjä joutuu poistumaan asemalta hakemaan lehmiä lypsylle tai ajamaan niitä pois tai sitten tämä työ sitoo osan toisen työntekijän työpanoksesta. Huono lehmäliikenne syö tehokkaasti lypsyaseman lypsytehoa ja lypsäjän hermoja.

Toimivan eläinliikenteen aikaansaaminen ei ole aivan helppoa. Jos kuitenkin muutamat perusasiat otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa, niin ollaan jo pitkällä. Lehmillä ei tule olla mitään muuta tekemistä lypsyaseman odotusalueella kuin lypsylle pääsyn odottelu. Sama pätee poistumiskäytävien varrella. Kaikki kiinnostava, jonka äärelle on mukava pysähtyä pitäisi saada pois. Lypsylle pääsyä odottavalla lehmäryhmällä ei tulisi olla enempää tilaa kuin mitä se tarvitsee odottelua varten. Tämä tarkoittaa sitä, että odotustilan tulisi pienentyä sitä mukaa, kun lehmämäärä pienenee. Ajolaitteen käyttö olisi suotavaa. Turhat kulmat, jonne lehmä voi ajautua, pitäisi poistaa. Kulkureitit eivät saa olla liukkaita.

On kuitenkin muistettava, että sujuvan eläinliikenteen aikaansaaminen ei ole pelkästään rakennustekninen asia, vaan ihmisen käyttäytymisellä on myös merkitystä. Lehmä voi pelätä ärhäkästi ja aggressiivisesti käyttäytyvää lypsäjää ja pelkästään tämän takia empiä lypsylle tuloa. Lehmät oppivat nopeasti “huonoille tavoille“, joten lypsytapahtuman opetukseen ja sisäänajoon kannattaa panostaa paljon.

Lypsyasema

Lehmien kannalta tämän päivän lypsyasemat tuntuvat toimivan suhteellisen hyvin. Yksi merkittävä ongelma johon tiloilla törmää, on kestävän, sopivan karhean ja helposti puhdistettavan lattiamateriaalin löytäminen. Kestävyys ja kiinnipysymisongelma ei kuitenkaan aina ole pinnoitusmateriaalista johtuvaa, vaan syynä voi myös olla liian kostea betoni pinnoitettaessa.

Lypsyasema työympäristönä

Lypsäjän kannalta lypsyasemilla on enemmän puutteita. Nämä asiat liittyvät lypsäjän työergonomiaan ja jaksamiseen. Lypsäjä kun työskentelee lypsyasemalla useamman tunnin päivässä, niin työasentojen soisi olevan kunnossa.

Lypsykoneiden hallintalaitteet asennetaan usein niin korkealle, että lypsäjä joutuu nostamaan käsiään olkapäälinjan yläpuolelle. Aseman valaistus on usein puutteellista. Valoa kyllä on, mutta ei siellä missä sitä tarvitaan, nimittäin utareen luona.

Liian monelta lypsyasemalta puuttuu kunnolliset säilytystilat lypsytarvikkeille. Jos esimerkiksi lypsyliinoja joutuu kumartamaan lattialla olevasta ämpäristä, niin osa lypsyaseman tuomasta hyödystä, nimittäin että ei joudu kumartumaan lehmän alle, menee hukkaan. Kiskolla liikkuva vaunu voi olla hyvä ratkaisu lypsytarvikkeiden säilytykseen.

Toisen, pienen putkikoneen asentamista lypsyasemalle erillismaitoja varten pidetään erittäin hyvänä ratkaisuna niiden tuottajien keskuudessa, jotka tähän ovat päätyneet. Maidon raahaaminen asemalta kannussa tai ämpärissä on raskasta ja tapaturma-altista puuhaa. Pienen putkikoneen käyttö erillismaidoille ei tuota paljoakaan lisävaivaa, se on esim. liitettävissä päälypsykoneen pesukiertoon.

Ritilälattia lypsyasemalla, joko kiinteä tai säädettävä, on yleistynyt. Tämä lattiaratkaisu on käyttäjän kannalta hyvä, koska lattia joustaa, on lämmin ja harvoin liukas. Näiden lattioiden käyttäjät ovat kuitenkin kehottaneet tulevia rakentajia ottamaan huomioon, että ritilän alla olevaa monttua pitää päästä pesemään helposti.

Lypsyaseman ilmastointi on monessa navetassa jäänyt liian vähälle huomiolle. Ilmastoinnin pitäisi pystyä pitämään aseman lämpötilan siedettävissä rajoissa myös kesällä, aiheuttamatta kuitenkaan liikaa vetoa lypsäjälle. Talviaikaan lämpötilan ylläpito tuntuu toimivan paremmin, kosteuden ja kaasujen onnistunut poistaminen onkin sitten vaikeampaa. Lypsyaseman ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa merkittävästi lypsytyön mielekkyyteen, lypsäjän jaksamiseen ja varmaan myös lehmien haluun tulla asemalle.

Maitohuone

Maitohuoneen tarpeeksi suuri koko uusissa navetoissa on positiivinen asia. Tulevaisuudessa mahdollisesti tulevalle suuremmalle tilasäiliölle on jätetty tilaa ja muutenkin työskentelyolosuhteet ovat paremmat, kun tilaa on. Työtasoja on kuitenkin yleisesti ottaen liian niukasti.

Maitohuoneen puhdistamisen kannalta olisi tärkeää, että lattialla olisi niin vähän tavaraa kuin mahdollista. Tämän takia maitohuoneessa oleville irtotavaroille (ämpärit, kannut, pesuainekanisteri jne.) kannattaa rakentaa omat hyllyt ja telineet.

Maitohuoneen ilmastointi on suurin yksittäinen ongelmakohta maitohuoneissa. Suuret suorahöyrysteiset tilasäiliöt vaativat tehokkaan ilmanvaihdon, jotta ne pystyisivät jäähdyttämään maidon tehokkaasti. Monen jäähdytysongelman taustalla on maitohuoneen tai konehuoneen puutteellinen ilmanvaihto. Omakotitalotekniikkaa ei pitäisi käyttää maitohuoneen ilmastoinnissa. Maitohuoneiden ovien koko on kasvanut, mutta vieläkin tulee vastaan uusia maitohuoneita, joissa oven mitoitus on niin tiukka, että seuraavaa kokoluokkaa oleva tilasäiliö ei menekään ovesta läpi karmeja irrottamatta.

Muita havaintoja

Monessa pihattonavetassa lämpimän veden kulutus on suhteellisen suuri. Varsinkin, jos utarepesuun käytetään käsisuihkuja, vettä kuluu paljon. Aina ei ole osattu varautua lämpimän veden suureen kulutukseen ja tämän takia lämmin vesi tahtoo loppua. Lämpimän veden puute voi tulla ongelmaksi lypsykoneen pesussa. Hyvä tapa varmistaa, että laitteiston pesuun aina löytyy lämmintä vettä, on asentaa pesuautomaatille oma lämminvesivaraaja, jonka tuottamaa lämmintä vettä ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Maitohuoneiden ja lypsyasemien viemäröinti on ollut heikohkoa. Yleisesti on käytetty asuntoihin tarkoitettuja lattiakaivoja, jotka menevät tukkoon vähäisestäkin määrästä roskia. Tämä asia on kuitenkin vähitellen parantunut, kun avarien ritilällisten lattiakaivojen käyttö on yleistynyt. Maitohuoneen viemäröintiä tehtäessä on muistettava laittaa tarpeeksi isot putket, jotta ne pystyvät läpäisemään pesureista tulevan veden. Pesurit tyhjentävät veden nopeasti ja jos putkisto ei ole tarpeeksi iso, se ei pysty nielemään vesimäärää ja vesi tulvii lattialle.

Maitoautot vaativat kokonsa ja painonsa puolesta avaria ja hyvin pohjustettuja kulkuväyliä. Jos pihaympäristö vain antaa mahdollisuuden olisi hyvä rakentaa maitoautolle väljät kulkuväylät. Jyrkkä kaartaminen ja vekslailu suurella teliautolla rikkoo pihaa turhaan.

Monet navetan käytännön toimivuuteen vaikuttavat ongelmakohdat ovat pieniä yksityiskohtia. Niiden korjaaminen ei monestikaan ole vaikeata eikä edes kovin kallista. Suurin ongelma voi olla niiden huomaaminen. Tässä ulkopuolisen ihmisen silmät ovat hyvänä apuna.

Monet ongelmat ja rakennusvaiheessa tehdyt kompromissit voidaan eliminoida, jos jo suunnitteluvaiheessa on selvillä mitkä kalusteet ja laitteet navettaan tulee.

Kirjoittaja on erikoisneuvoja 
MTT/Vakolan Maitokoneet -yksikössä.