Esa Manninen  

Pohjoismaisten meijerijärjestöjen kannanotto NMSM:n vuosikokouksessa 19.6.2001
Automaattisen lypsyn kehitystarpeita

Pohjoismaisten meijerijärjestöjen maidon laatutyön yhteistyöryhmä (Nordiske Meieriorganisasjoners Samarbeidsutvalg for Mjølkekvalitetsarbeid, NMSM) piti 18.6.2001 Helsingissä puolipäiväisen seminaarin lypsyn 

automatisoinnista. Seminaarin tavoitteena oli selvittää, onko olemassa ongelmia, joita pitäisi tutkia tulevissa tutkimuksissa. Lyhyet alustukset kuvasivat nykyisen tilanteen seuraavista aiheista:

Näitä alustuksia edelsi Morten Dam Rasmussenin (Danmarks JordbrugsForskning, Tanska) esitys EU:n automaattilypsyn tutkimushankkeesta ja lyhyet tilannekatsaukset jokaisesta pohjoismaasta.

Alustuksiin ja seminaarin aikana käytyihin keskusteluihin nojautuen NMSM haluaa esittää seuraavat yhteenvedot ja siten osoittaa aiheita, joita pitäisi tutkia tulevissa tutkimuksissa.

Tämä yhteenveto perustuu siten lähinnä muualla Euroopassa saatuihin kokemuksiin eikä niinkään Suomessa käytössä oleviin harvoihin järjestelmiin.

Maidon laatu

Neljä maidon laatutekijää: solu- ja bakteeripitoisuus, jäätymispiste sekä maidon muokkautuminen, heikkenevät yleensä siirryttäessä automaattiseen lypsyyn. Utareterveystutkimusten toivotaan tuovan apua solupitoisuusongelmaan. Käytännössä CMT-testin eli lettupannun käyttö tulee olemaan erittäin tärkeä työkalu maidon laadun ja lehmien utareterveyden hallinnassa.

Maidon bakteerilajitelma saattaa olla erilainen robotissa kuin perinteisessä lypsykoneessa ja siksi sitä tulisi tutkia tarkemmin. Lisäksi laitteiden rakennetta tulisi kehittää paremmin peseytyviksi. Lemien puhtautta ja vedinten puhdistamista ei saa missään vaiheessa unohtaa.

Vesijäämiä kertyy tavanomaista enemmän, koska laitteisto huuhdellaan tai pestään varsin usein ja kaikkea vettä ei välttämättä saada valutettua pois. Toisin sanoen laitteita tulee kehittää tässä suhteessa paremmiksi.

Samoin on myös maidon käsittelyn kannalta asian laita; laitteita tulisi kehittää maitoa vähemmän muokkaaviksi. Esimerkiksi automaattilypsyssä sekoitetaan maitoon ilmaa noin nelinkertainen määrä perinteiseen lypsykoneeseen verrattuna.

Suuri puute nykyisissä järjestelmissä on se, että ne eivät pysty automaattisesti ja luotettavasti erottelemaan epänormaalia maitoa. Tässä kohtaa monen mielikuvat ja todellisuus poikkeavat merkittävästi toisistaan.

Utareterveys

Utaretulehdus on eläimen hyvinvointikysymys ja siksi siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tiheän lypsyn odotetut edut eivät ole toteutuneet, sillä tulokset osoittavat huonompaa utareterveyttä maidon laatututkimusten mukaan. Jokin AMS:ssä (automaattinen lypsy) toimii epäedulliseen suuntaan. Mikä se ”jokin” on? Toisaalta maidon laatu ei kerro totuutta karjan utareterveystilanteesta ja kaivataankin selvempää kuvaa lehmien utareterveydestä.

Laitteiden utaretulehduksen mittausmenetelmät eivät ole luotettavia. Väärät viestit AMS:ltä tuottajalle on estettävä. Tuotannon ohjausohjelmia on parannettava: Maidon nagaasi -entsyymi voitaisiin määrittää automaattisesti ja on olemassa monia muitakin mahdollisuuksia.

Utaretulehdusta aiheuttavien bakteereiden tyyppejä tulisi seurata.

Lypsyrobotin eri asetusarvoja ja niiden vaikutusta utareterveyteen ei tutkita EU:n AMS-projektissa. Tämä tarkoittaa esim. tyhjälypsyä ja sen vaikutusta utareterveyteen. Tähän osaan Suomessa tehtävä tutkimus tuo tuloksia.

Ruokinta ja laiduntaminen

Tämä on tärkeä aihe, koska kuluttajien hyväksyntä riippuu siitä, miten lehmiä pidetään. Kuluttajat haluavat nähdä lehmät laitumella. Toisaalta AMS:n kapasiteetti saattaa pienentyä, mutta laitumelta saatava halvempi rehu lieventää tätä puutetta.

Jo suunniteltujen tutkimusten lisäksi on tärkeää, että myös ruokinta sisällä otetaan harkintaan, kun suunnitellaan tulevia tutkimuksia.

Pesut ja jätevedet

Veden kulutus lisääntyy noin 75 prosentilla verrattuna perinteiseen lypsyjärjestelmään. Korkeammat energia-, kemikaali-, vesi-, rakennus- ja työkustannukset tulisi välttää, mutta miten? Veden uudelleenkäyttömahdollisuudet ja keinot vähentää kulutusta muutenkin tulisi selvittää.

Maidon jäähdytys

AMS lypsää maitoa lähes tauotta ja tämä muuttaa dramaattisesti maidon jäähdytystarvetta. Nykyisiä tilasäiliöitä ei ole suunniteltu pienille maitomäärille. Tilasäiliötä tulisi muuttaa vastaamaan automaattilypsyn tarpeita.

Viimeisin malli on ns. ”instant cooling”, jossa on ensin puskurisäiliö lämpimälle maidolle ja sitten levylämmönvaihdin. Laite pitää pestä samalla kun robottikin, se saattaa nostaa maidon jäätymispistettä (?) ja on rakenteeltaan monimutkainen. Tanskassa propylen glycol ei ole sallittu levylämmönvaihtimessa. Vuotoriski on vähäinen uusissa laitteissa, mutta vanhemmiten riski kasvaa tiivisteiden vanhetessa.

Putkilämmönvaihdin on pikajäähdytin (instant cooling) ja siinä vuotoriski on vähäisempi kuin levylämmönviahtimessa.

Seminaarissa todettiin, että tarvitaan lisää tietoa ainakin seuraavista:

Maidon maku ja muokkautuminen; pitääkö maito pumpata jäähdytettynä vai lämpimänä?

Pesuongelmat; lämmin vai kylmä maidon siirtoputki AMS:ltä tilasäiliöön?

Laitteiston testaaminen

Perinteinen lypsykoneen testausmenetelmä soveltuu tehollisen varatehon, ilmanoton ja tykytyksen mittauksiin. Lypsynaikainen testaus on monimutkaista, mutta saatu tieto on arvokasta. Näillä mittauksilla saadaan tietoa:

Tyhjälypsystä

Maidon laskeutumisesta

Lypsyalipaineen tasaisuudesta ja tasosta. Robottilypsyssä lypsyalipaine vaihtelee enemmän kuin perinteisessä lypsyssä.

Nännikumin ja nännin yhteensopivuudesta.

Toisaalta tällä hetkellä ei tiedetä sitä, mikä on AMS:n optimaalinen tapa toimia. Tämän johdosta kansainvälisten ISO-standardien tekeminen alkaa pian. Tässä työssä varmasti eräs vaikeimmista aiheista on, miten testata järjestelmän antamien hälytysten ym. oikeellisuus; hälytykset utaretulehduksesta, eläinten hyvinvointi tai muutokset maidon laadussa.

Tilanne Suomessa

Lypsyrobotit ovat tätä päivää. Kuten edellä olevasta NMSM:n seminaarin yhteenvedosta käy ilmi, on niissä vielä paljon kehitettävää jo pelkästään maidon laadun, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmasta katsottuna. Toisaalta on todettava, että mikään järjestelmä on tuskin koskaan valmis. Joka tapauksessa Suomen markkinoilla olevissa laitteissa ja niiden asennuksesta ja huollosta vastaavissa organisaatioissa on kehittämisen tarvetta. Tästä syystä on tuottajan ja laitetoimittajan kannalta tärkeää, että mahdollisimman moni vastuuasia on selkeästi sovittu kirjallisesti.

Kirjoittaja on neuvontapäällikkö 
MTT/Vakolan Maitokoneet –yksikössä.