Helena Rautala  

Perinnölliset epämuodostunut - uusi vanha ongelma

Kaikkein vanhimmat lukijat muistavat vielä ajan, jolloin ayrshiresonnien kantakirjanumeroihin liitettiin L-kirjain merkiksi siitä, että sonni kantoi perimässään epämuodostumia aiheuttavaa letaaligeeniä. Sen jälkeen oli muutama vuosikymmen hiljaiseloa. Viime vuosina vasikoiden epämuodostumat ovat jälleen tulleet ajankohtaisiksi, tällä kertaa holstein-friisiläisrodulla.

Naudan perinnöllisistä epämuodostumista ja vioista ovat meillä tällä hetkellä ajankohtaisia  BLAD, CVM ja Igale-sonnin bulldog-vasikat, jotka kaikki esiintyvät holstein-friisiläisrodulla.

BLAD on yksinkertaisesti väistyvästi periytyvä vastuskyvyn puutos. Jos vasikka on saanut viallisen geenin molemmilta vanhemmiltaan, sen vastustuskyky on huono ja se kuolee jo pikkuvasikkana johonkin tavalliseen vasikan tautiin kuten ripuliin tai yskään. Geeniä on jonkin verran holstein-friisiläislehmillä Hubert- ja Lincoln-sonnien jäljiltä.

Ranskalainen Igale-sonni kantoi perimässään geeniä, joka vain toiselta vanhemmaltakin perittynä riittää aiheuttamaan bulldog-epämuodostuman. Toisaalta viallisen vasikan syntymiseen tarvitaan jokin tai joitakin muita geenejä tai ympäristötekijöitä, sillä vain 1 % Igalen jälkeläisistä oli bulldog-vasikoita, vaikka oletus olisi ollut 50 %. Puolet sonnin tyttäristä on haitallisen geenin kantajia. Voidaan olettaa, että niiden omista vasikoista yksi sadasta on viallinen.

CVM-kirjainyhdistelmä tarkoittaa kehityshäiriötä, jossa vasikan kaulanikamat ovat epämuodostuneet. Kaula näyttää lyhyeltä ja vasikan raajat ovat vuohisesta käyristyneet. Ruumiinavauksessa vasikasta löytyy muitakin poikkeamia. Vasikka syntyy usein 1-2 viikkoa ennenaikaisena ja tavallista pienikokoisempana. Myös luomiset ovat tavallisia. CVM-geeni periytyy väistyvästi eli viallinen vasikka on saanut haittageenin molemmilta vanhemmiltaan  Geenin ”alkulähteenä” pidetään 70-luvulla vaikuttanutta Bell-sonnia.

Ei yksin geeneistä

Maailmalla tunnetaan noin 300 muuta epämuodostumia tai muita vikoja aiheuttavaa geeniä. Yleensä niitä esiintyy vain jossakin rodussa paikallisesti, koska geeninkantajia ei ole käytetty laajasti. Milloin tahansa jokin uusi geenivirhe voi kuitenkin osoittautua yllä esiteltyjen vikojen tapaan  maailmanlaajuisesti merkitykselliseksi.

Tavallisesti epämuodostumista puhuttaessa oletetaan, että kyseessä on periytyvä vaiva. Kuitenkin  myös lukuisat ympäristötekijät aiheuttavat sikiöepämuodostumia. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin lääkkeet, kemikaalit, kasvien myrkylliset aineet, säteily, jotkin emän sairaudet jne. Lisäksi on monia tilanteita, joissa perintötekijät ja ympäristötekijät vaikuttavat yhdessä.

Yksittäisestä epämuodostuneena syntyneestä vasikasta ei voida sanoa, mistä tilanne johtuu. Sekä perintö- että ympäristötekijät voivat aiheuttaa aivan samalta näyttäviä epämuodostumia. Osa haitallisista geenistä ei myöskään aiheuta päällepäin näkyvää vikaa, vasikka vain on elinkelvoton. Lisäksi on vielä muistettava, että osa viallisista vasikoista poistuu luomisina, jopa aivan alkutiineydessä.

Epämuodostumia, kuolleita vasikoita ja luomisia

Epämuodostumiin liittyy usein pelonsekaista kauhistelua, mutta todellisuudessa ollaan tekemissä vain yhden vasikkakuolleisuutta aiheuttavan tekijän kanssa. Joskus epämuodostumiin liittyy poikimavaikeuksia. Nämä tapaukset aiheuttavat  tietysti paljon lisäkustannuksia. Epämuodostuneiksi ilmoitetaan meillä noin yksi vasikka tuhannesta, ja luku on sama Ruotsissa. Muita vasikkakuolemia on tuhatta syntynyttä kohti noin 40 kappaletta.

Jos jonkin haitallisen geenin yleisyys karja-aineksessa on esimerkiksi 2 prosenttia, viallisia vasikoita syntyy 4 kappaletta 10 000 poikimista kohti (tällainen tilanne saattaisi  olla meillä CVM-geenin kanssa). Muita vasikkakuolemia on samassa määrässä poikimisia noin 400. Vastaavasti haitallista geeniä kantavan sonnin vasikkakuolleisuusindeksi laskisi tässä tapauksessa noin 10 indeksipistettä.

Niin kauan kuin geeni on harvinainen, taloudelliset menetykset ovat siis pienet. Jos taas geeni yleistyy, viallisia vasikoita syntyy paljon enemmän. Jos haitallisen geenin yleisyys olisi 20 %, vasikoita menetettäisiin jo 4 kappaletta 100 poikimista kohti eli satakertainen määrä yllä esitettyyn verrattuna. Aivan yhtä hankalaa on, jos karja-aineksessa esiintyy useita eri haittageenejä, jotka pieninä puroina kasvattavat vasikkakuolleisuutta.

Epämuodostumia aiheuttaviin geeneihin kohdistettu huoli liittyykin pelkoon niiden yleistymisestä. Sonnit ovat elossa, joten niiden spermaa riittää laajaan käyttöön. Samat huippusonnit esiintyvät ympäri maailmaa seuraavan sonnisukupolven isinä ja emänisinä. Jos jonkin huippueläimen perimässä on haitallinen geeni, se yleistyy voimakkaasti tulevien siitossonnien perimässä ja siten koko karja-aineksessa.

Epämuodostumia seurataan karjantarkkailun kautta

Epämuodostuma-asia hoidetaan meillä keskitetysti keinosiemennyssonnien kautta. Haitallisen geenin kantajasonnit poistetaan käytöstä, ja nuoret sonnit tutkitaan tunnettujen haittageenien varalta. Tällä toimenpiteellä estetään viallisten vasikoiden syntyminen. Lisäksi haitallinen geeni harvinaistuu lehmäaineksessa, kun sonnipuolelta tulee vain terveitä geenejä.

Lehmäpuolella ei siis tarvitse erikseen tehdä mitään. Poikkeuksena voivat olla esimerkiksi alkiohuuhtelut, joissa ei haluta ehdoin tahdoin ”monistaa” vikageenin kantajaa. Näissä tapauksissa lehmä, hieho tai lehmävasikka voidaan tutkia. Ohjeita näytteenotosta saa FABALABsta (puhelin 09-8570 6510).

Karjanomistajan panosta tarvitaan kuitenkin epämuodostumatietojen keräämisessä. Poikkeavista vasikoista tulee lähettää tieto karjantarkkailun poikimatietojen epämuodostumakoodeilla. (Karjantarkkailuun kuulumattomien tilojen ei tarvitse tehdä mitään).

Kertyneiden tietojen perusteella seurataan sonnien jälkeläisryhmiä. Kaikille sonneille tulee yksittäisiä epämuodostumailmoituksia, jotka ovat satunnaisia tai ympäristötekijöiden aiheuttamia. Jos taas jollekin sonnille epämuodostuneita jälkeläisiä tulee tavallista enemmän, tilannetta lähdetään selvittämään tarkemmin, ja ongelmaan päästään käsiksi jo varhaisessa vaiheessa.