Ylensyönnin vaaroja

Kun lehmä ahmii ruokintapöydältä omat ja naapurin jauhoja, kun on ahtaat pöydät. Sitten käy syömättömäksi. Kylmä pinta ja vapinaakin oli syksyllä ja nyt helmikuun lopussa uudelleen. Hiiva näyttäisi olevan hyvä lääke. Kuinka paljon sitä pitäisi antaa ja sokerijauho, onko se hyväksi vai pahasta silloin antaa. Olen kuullut, että 1 kg hiivaa ylensyömistapauksissa, mutta en pitänyt sitä niin pahana, niin aamulla ensin tuli noin 200 g hiivaa ja 300 g sokeria, sitten iltapäivällä 400 g hiivaa ja Rumelania 200 g, sillä näytti vähän virkistyvän ja seuraavana aamuna oli ruokahalut jo hyvät, mutta jauhoja en uskaltanut pariin päivään antaa.
   Nimimerkki Hiiva

Jauhojen ahmiminen ei ole harvinaista. Liika jauho käy pötsissä hapoiksi ja lehmä lopettaa syömisen. Liika on liikaa, jos jauhoannos on tavanomaista suurempi. Jauhon kilomäärä ei siis ratkaise, vaan se miten suureen annokseen pötsi on tottunut. Taudin nimi on äkillinen ylensyönti. Kylmä pinta ja tärinä johtuvat ilmeisesti siitä, että lehmän veren kalsiumpitoisuus laskee. Tulee tavallaan lievä poikimahalvaus. Ylensyönti voi olla vaarallinen, jopa tappava tila. Se on salakavala siksi, että oireet pahenevat vähitellen. Jos oikein huonosti käy, ensimmäisenä päivänä lehmä on syömätön, toisena jalaton ja kolmantena hengetön.

Kysyjä on menetellyt viisaasti antaessaan hiivaa heti oireiden alettua. Hiiva on hyvä lääke ja ensiapu, mutta sokeria ei saisi antaa. Hiiva neutraloi pötsiä, mutta sokeri hapattaa vielä enemmän kuin jauho. Sopiva hiiva-annos on reilun nyrkin kokoinen kimpale aamulla ja illalla. Usein lehmä saa hiivasta lievän ripulin, mikä on merkki siitä, että vaiva helpottaa. Myös Rumelania tai muuta pötsijauhetta voi antaa. Sokeria, jauhoja tai muuta helppoliukoista energiaa saa antaa vasta, kun ruokahalu on täysin palautunut. Jos ruokahalu ei palaudu 12-24 tunnin kuluessa hiivan antamisesta, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.