Suomalaisryhmät tutustuivat juottovasikan kasvatusoloihin Kanadan Ontarioon ja Yhdysvaltojen Wisconsiniin suuntautuneilla navettavierailumatkoilla. Alueiden sääolot ovat pitkälti Suomen kaltaiset. Tosin talvi on yleensä lyhyempi ja yli 20 asteen pakkaset harvinaisia.

Melkein kaikilla vierailutiloilla juottovasikat kasvatettiin igluissa ulkona. Muutamilla tiloilla oli siirtoseinäisiä karsinoita vasikoita varten. Myös hapanjuotto oli tuttu osalla Kanadan tiloista. Yhteistä kaikille tiloille oli se, että juottovasikat kasvatettiin eri rakennuksessa kuin lypsylehmät ja vasikat oli sijoitettu kylmiin ulkotiloihin.

Tilakoon kasvaessa vasikoiden hoitokäytäntöjä on kehitetty ja niihin on saatu järkevyyttä ja tehokkuutta. Vasikkatilojen kriteereinä oli käytännöllisyys, helppohoitoisuus, yksinkertaisuus ja edullisuus. Tärkeintä oli tarjota vasikalle puhdas, kuiva, turvallinen ja ilman laadultaan erinomainen kasvupaikka, missä tautipaine on mahdollisimman pieni.

Vasikan alkuhoito

Poikimiset tapahtuvat poikimakarsinoissa, osalla tiloista oli erillinen ryhmäpoikimaosasto. Vasikat vieroitettiin emolta välittömästi poikimisen jälkeen ja kuivattiin huolellisesti kuivaksi. Sen jälkeen vasikka juotettiin ja siirrettiin igluun.

Vasikoiden hoito oli erittäin tarkkaa ja tärkeää työtä. Osalla tiloista oli käytössä vasikkavihko, johon oli merkitty jokainen syntynyt vasikka, tietoja poikimisesta, poikimisen kellonaika, ternimaitojuoton ajankohta ja kaikkiin työvaiheisiin tuli työntekijän kuittausmerkintä.

Vasikan juotto

Maitotiloilla kasvatettiin vain lehmävasikoita. Sonnivasikat myytiin parin päivän ikäisinä.

Useimmilla tiloilla vasikat juotettiin parin tunnin

kuluessa syntymästä. Aikaisen juoton merkitys oli huomattu vasikoiden vastustuskyvyn paranemisena. Vasikat juotettiin pääsääntöisesti 3–4 kertaa päivässä, kertajuoton maitomäärä oli 3–4 litraa. Vasikoille oli tarjolla myös vettä ja väkirehuseosta. Juomavedet vaihdettiin useamman kerran päivässä. Karkearehua vasikoille annettiin vasta juottokauden jälkeen.

Vasikkaiglut

Vasikoiden juottokauden kasvatus tapahtui yleisimmin yksittäisigluissa. Tyypillisesti iglut sijoitettiin karjarakennusten läheisyyteen läpäisevän hiekka- tai murskepedin päälle. Muutamilla tiloilla iglut oli sijoitettu katon alle verkkoseinän taakse. Igluissa käytettiin kuivikkeena runsaasti olkea.

Kanadalaisilla tiloilla suurin osa igluissa kasvavista vasikoista oli kytkettynä ketjulla igluun. USAn puolella lähes kaikissa igluissa oli etukarsinat.

Siirtoseinäkarsinat

Lisätietoa pikkuvasikoiden kylmäkasvatuksesta

MTT on julkaissut pikkuvasikoiden kylmäkasvatuksesta tutkittua ja kirjallisuudesta koottua tietoa. Aiheeseen kannattaa perehtyä huolella, jos suunnittelee kylmäkasvatukseen siirtymistä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos on tutkinut Maaningan toimipaikassa pikkuvasikoiden kasvua ja terveyttä iglukasvatuksessa sekä koonnut kirjallisuusselvityksen Pikkuvasikoiden kasvatus eristämättömissä olosuhteissa: terveys, tuotanto ja hyvinvointi. Kirjallisuusselvityksestä löytyvät myös asiaa koskeva eläinsuojelulainsäädäntö ja tukiehdot sekä suositukset ja ohjeet. Molempia esiteltiin Maataloustieteen Päivillä 2010. Ne löytyvät Suomen Maataloustieteellisen Seuran internetsivulta www.smts.fi kohdasta Maataloustieteen Päivät 2010, Posterit.

Muutamissa tilakohteissa oli käytössä kätevät siirtoseinäkarsinat. Karsinoiden väliseinät olivat elementtityyppisiä, helposti käsiteltäviä, muovisekoitteesta valmistettuja levyjä, jotka tarvittaessa saatiin vedettyä karsinasta pois. Näin saatiin helposti yhdistettyä karsinoita ja tehtyä vasikkaryhmiä.

Vasikoiden ryhmäkasvatus

Juottokauden aikaista ryhmäkasvatusta oli vain muutamalla tilalla. Vasikoiden ryhmäkarsinat olivat kylmissä rakennuksissa, joissain niistä oli verhoseinät. Kuitenkin vasikat sijoitettiin siten, että hengitysilma oli ulkoilman kanssa lähes saman lämpöistä ja raikasta.

Ryhmäkasvatusvasikat juotettiin hapanjuotolla tai juottoautomaatilla. Hapanjuotto oli tehty erilliseen lämpökonttiin sijoitettuun tynnyriin, tutit oli sijoitettu lämpökontin kylkeen. Juottoautomaatteja oli käytössä vain yhdellä reilusta kahdestakymmenestä vierailluista tiloista.

Selkeät työvaiheet

Suuren tilakoon takia vasikoiden hoitoon kiinnitetään paljon huomiota ja työtehtäviä on järkeistetty ja jaettu vastuualueisiin. Työvaiheet oli yksinkertaistettu niin pitkälle, että laiskakin työntekijä saattoi tehdä sen vain yhdellä tavalla eli oikein. Vasikkatilojen ratkaisut olivat kustannustehokkaita ja yksinkertaisia sekä helppoja käyttää. Kaikki vasikkatilat oli sijoitettu ulos ja niitä kuivitettiin runsaasti olkikuivikkeella. Vasikat näyttivät olevan terveitä ja onnellisen näköisiä lehmän alkuja.