"Isoon navettainvestointiin tarvitaan käytännössä aina pankkirahoitusta. Parhaimmillaan pankki tuo mukanaan talousosaamista, ja investointi hahmottuu yrittäjälle selkeästi kaikkine jatkoinvestointeineen.

Investointia on aina tarkasteltava kokonaisuutena. Mikä on investoinnin kannattavuus, kuinka realistisia laskelmat ovat, millaiset riskivarat laskelmiin on jätetty, kuinka nopeasti investoinnilla tavoiteltava tuotannon lisäys toteutuu, kuinka paljon lisätyövoimaa tarvitaan ja ovatko kaikki kulut kuten palkka- tai urakointikulut mukana, onko lisäpellon vuokraus huomioitu, miten

investointiin liittyvät lisärahoitustarpeet kuten eläinten ja koneiden hankinta, varastojen kasvu ja mahdolliset jatkorakennustarpeet on huomioitu”, maa- ja metsätalousasiantuntija Ari Mähönen Iisalmen Osuuspankista sanoo.

Mähösen mukaan rakentamisen jälkeinen vuosi on hyvin tärkeä. Tuotanto pitää saada nousemaan nopeasti tavoitteeseen, kasvavan karjan tuotos on pystyttävä pitämään tavoitteessa, tuotannon kasvun tuomat lisätyöt on pystyttävä hoitamaan hyvin ja samalla on onnistuttava välttämään eläimiin ja ihmisiin liittyvät riskit.

On osattava paljon enemmän kuin aiemmin ja jaksettava enemmän, vaikka takana on raskas rakentamisvuosi. Riskinä on koko ajan, että jonkin osan pettäminen alkaa syödä investoinnin kannattavuutta, laskelmat pettävät ja rahoituskulut alkavat kasvaa.

Kustannukset
ylittyvät liian paljon

”Lähes kaikissa viime vuosina rakennetuissa navetoissa kustannusarviot ovat ylittyneet, usein 10–30 prosenttia. Miljoonan euron investoinnissa 20 prosentin ylitys merkitsee 200 000 euron lisäkulua”, Mähönen muistuttaa.

Isot kustannusten ylitykset kuvaavat suunnitelmissa olevia epätarkkuuksia, kustannusten nousua suunnittelun ja toteutuksen välillä ja itse rakentamisvaiheen hallinnassa epäonnistumista: rakennetaan laadukkaampaa mutta samalla kalliimpaa kuin on suunniteltu, rakentamisaikataulu alkaa venyä. Loppujen lopuksi kustannusarvion pitävyys on yksin yrittäjän vastuulla. ”Yrittäjän pitää varmistaa kustannusarvion pitävyys pyytämällä ennen rakentamisen aloittamista tarjoukset keskeisistä kustannuseristä”, Mähönen sanoo.

Jos kustannukset ylittyvät ja tulot jäävät arvioidusta, kun tuotanto ei nouse tavoitteen mukaisesti, tilanne on vaikea. Lainojen hoito ei onnistu sovitusti, lisälainoille ei riitä vakuuksia ja jatkoinvestointeja ei pystytä tekemään. Elämiseen jää yhä vähemmän rahaa. ”Kustannusarvion pettäminen on iso riski myös pankille”, Mähönen sanoo.

Mähösen mukaan vuosittain useita navettarahoituspäätöksiä tekevälle pankille kertyy paljon kokemusta hankkeiden käytännön toteutuksen onnistumisesta. Pankki pyrkii tuomaan kustannuksiin liittyvän riskin selkeästi esiin. ”Isoja tarjouksia voidaan katsoa myös yhdessä.” Suunnitelmien pettäessä voi joutua miettimään, voiko velkoja vähentää myymällä puuta tai omaisuutta, esimerkiksi metsämaata, rantatontteja tai vastaavaa.

Laske lehmäkohtainen velka

Mähönen tuo usein Likvi-laskelman rinnalle myös oman, ehkä helpommin ymmärrettävän laskelmansa. Siinä katsotaan, paljonko tilalle tulee lainaa yhtä lehmää kohti.

Pankin ohjeita yrittäjälle
	Iso investointi on pitkä, 3–5 vuoden projekti
	Valmistaudu huolella, tutustu vaihtoehtoihin, kilpailuta
	Tee investoinnista ja tuotannon laajentamisesta selkeä kokonaissuunnitelma
	Kerää ennakkoon taloudellista puskuria, jos mahdollista
	Arvioi tilan koko taloutta, ei pelkkää investointia
	Varaudu tuottojen ja kustannusten muutoksiin
	Arvioi riskejä ja suunnittele, mitä teet riskin toteutuessa
	Laske tulos/kannattavuus myös lehmää kohti

Jos velka/lehmä kasvaa yli 13 000 euroon, talous menee noin 5–7 vuoden kuluttua lainan otosta tiukoille, jollei tuotanto ole poikkeuksellisen tehokasta. Silloin pitäisi pystyä tekemään jo korvaavia investointeja, mutta verojen määrä kasvaa poistojen pienetessä, lisäavustuksen maksatus päättyy, korkotuki saattaa isoimmissa hankkeissa päättyä korkotukilainasta kesken laina -ajan. Viitekorot tulevat nousemaan jossain vaiheessa nykyiseltä ennätyksellisen matalalta tasolta ja se voi tuplata korkokustannukset. Siihenkin pitäisi pystyä varautumaan, jos se naapurilta vuokrattu pelto tulee yllättäen myyntiin.

”Jos elämiseen ja korvaaviin investointeihin jää verojen ja lainan korkojen ja lyhennysten jälkeen lehmää kohti laskettuna vain reilut parisataa euroa, niin tiukkaa tekee”, Mähönen sanoo. ”Realismia on, että lehmäpaikkaa on vaikea saada alle 10 000 euron. Entisiä velkoja ei voi olla kovin paljon, muuten 13 000 euron velkaraja uhkaa ylittyä.” Tavoitteena Mähönen pitää sitä, että avustuksen (C-alue 25 tai 35 %) huomioiden tilan velkamäärä jäisi investoinnin jälkeen 10 000 euroon per lehmä. Silloin tilan taloudessa on pientä liikkumavaraa maidon hinnan ja tuotantokustannusten heilahteluille.

Mähönen suosittaa Likvin päivittämistä rakennusvaiheen jälkeen, kun arvonlisäveron palautukset tulevat ja niillä maksetaan lainoja takaisin. On katsottava, vastaako Likvi todellisuutta vai onko lainoja tullut arvioitua enemmän. Jatkossa on tärkeä seurata, alkavatko lainat lyhetä Likvin mukaisesti.

”Verovelkaa ei pidä tehdä, toisin sanoen poistoja ei pidä tehdä enempää kuin velka lyhenee”, Mähönen varoittaa.

Alvin rahoitus helpottuu

Verottajan uusi verotili mahdollistaa siirtymiset eri arvonlisäverotilitysmenettelyjen välillä. ”Alvin rahoitus on kustannus, jota voi pienentää siirtymällä kuukausialviin. Sieltä voi sitten palata halutessaan takaisin”, Mähönen sanoo.

Osuuspankki tarjoaa oman talousseurantapalvelun tiloille, joilla on lainaa yli 200 000 euroa. Siinä voi verrata tilansa talouden kehitystä saman tuotantosuunnan ja tilakokoluokan keskivertolukuihin. Seuranta kertoo, missä on onnistunut suhteessa muihin vastaaviin tiloihin.

”Rahoituksesta päätettäessä myös yrittäjän osaaminen on tärkeä. Jos asiakas on tuttu, näytöt ovat usein olemassa. Kun rahoitusta hakee tilan nuori jatkaja, osaamista on vaikeampi arvioida”, Mähönen sanoo.

Vakuuksien ja vakuutusten oltava kunnossa

Pankkilainsäädäntö edellyttää, että lainojen vakuudet ovat kunnossa. Yleisin vakuus on omaisuuden kiinnitys. Lisävakuutena käytetään yrityskiinnityksiä irtaimeen omaisuuteen. Vakuuksien puutteeseen investoinnit eivät yleensä kaadu. ”Isoissa hankkeissa voi tulla tiukkuutta”, Mähönen sanoo.

”Valtiontakaus on ollut vakuuksissa hyvä lisä”, Mähönen sanoo. Valtion takauksella on hänen mukaan yksi heikkous: siitä ei tiedä etukäteen, saako sen vai ei, ja minkä verran sitä lopulta saa. Valtiontakauksissa pitäisikin Mähösen mukaan olla joku minimimäärä, esimerkiksi viidennekselle kustannuksista. Mallina voisi olla asuntorahoituksen selkeä järjestelmä.

Pankit edellyttävät myös tilan vahinko-, henkilö- ja keskeytysvakuutusten olevan kunnossa. Vakuutusten on katettava niin rakennukset, ihmiset, eläimet kuin tilan toimintakin. Mähönen suosittaa myös keskinäistä testamenttia, jos omistajilla on alaikäisiä lapsia. ”Myös avioehtosopimus on joissain tapauksissa hyvä laatia.”

Pankki tekee myös kielteisiä päätöksiä

Isoissa hankkeissa tulee jonkin verran myös kielteisiä rahoituspäätöksiä.

Päätös voi myös olla, että rahoitus edellyttää lisäkehittelyä. ”Esimerkiksi karjan lisäämistä ei ole aloitettu tai valmistautuminen on muuten vaillinaista”, Mähönen sanoo.

”Rahoituspäätös perustuu aina kokonaisvaltaiseen arviointiin kannattavuudesta, riskeistä, vakuuksista ja kokonaisuuden hallinnasta. Jos jokin näistä ei ole kunnossa, päätös voi olla kielteinen”, Mähönen sanoo. Mähösen mukaan pankki pyrkii katsomaan, että asiakas ja pankki eivät joudu vaikeuksiin huonojen päätösten vuoksi.