Anssi Virtala ja Saara Kurkikangas Soinista rakensivat parsinavetan. Kumpikin sanoo, että jos heille tulee vielä navetta rakennettavaksi, se on parsipihatto. Tämä ei lainkaan johdu siitä, että he katuisivat parsinavetan rakentamista.

Anssi Virtala perustelee parsinavetan rakentamista niin pätevästi, että sivullinenkin tajuaa asiaa puntaroidun perusteellisesti. 44 parsipaikan navetan pystyy yksikin ihminen hoitamaan. Se on uudessa navetassa todistettu moneen kertaan. Normaalina päivänä 12 ihmistyötuntia riittää. Kun rakentamispäätöstä tehtiin, Saara Kurkikangas työskenteli vielä Juha Kantoniemen navetassa Ähtärissä.

44 parsipaikkaa on myös se määrä, mitä Virtalan tilan pelloista saatavalla sadolla kyetään varmasti ruokkimaan. Virtalat arvelevat, että tautien leviämisen estäminen on parsinavetassa helpompaa kuin pihatossa. Ruokinnan seuranta on parsinavetassa helppoa. Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä perusteluna isäntä mainitsee, että parsinavetta on parsipihattoa halvempi rakentaa.

Kohtuuhintainen navetta

Virtalan navetta maksoi 330 000 euroa verollisin hinnoin. Hintaan sisältyy noin neljäkymmentätuhatta euroa lietelantalan ja rehusiilojen kustannuksia, nekin verollisina. Parsipaikalle tuli siten hinnaksi noin 7 500 euroa. Hintaan sisältyy myös vasikkakarsinoita ja nuorkarjan kasvatustiloja. Osa niistä on vanhassa navetassa, joka on

uuden navetan jatkeena. On selvää, että samankokoisen parsipihaton rakentaminen tulee kalliimmaksi.

Virtalan navetta edustaa selkeästi kanadalaista navettatyyppiä. Sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Jouni Pitkäranta Oy. Rakennuksessa on verhoseinät ja painovoimainen ilmanvaihto. Parsirivit ovat takapäät vastakkain, ruokintapöydät uloimpana. Parsien pituus on toisen puolen rivissä 160 senttimeriä ja toisella puolella 170. Kytkyet antavat roimasti liikkumistilaa. Lämpötila pidetään plussan puolella kylmilläkin keleillä, sillä juomaku piteivät saa jäätyä.

Lähes omin voimin

Navetan rakentaminen alkoi kesäkuussa 2007. Lehmät päästettiin uuteen navettaan tammikuussa 2008. Se on melkoinen suoritus, sillä rakennuksella työskenteli kokopäiväisesti ja jatkuvasti vain yksi kirvesmies. Anssin isä auttoi koko ajan. Anssi itse on rakentajalinjalta valmistunut ammattimies. Ammattikoulusta oli kesällä pari harjoittelijaa töissä. Oman työvoiman käyttö selittää suurimman osan edullisista kokonaiskustannuksista.

Virtalat tekivät kaikki valutyötkin itse, betonin sekoitusta myöten. Tässä tapauksessa omatoimista rakentamista voi puolustella. Rakentajilla oli enemmän ammattitaitoa kuin maatiloilla yleensä on tilanne. Hankkeen kokokaan ei ollut aivan ylivoimainen. Nuori mies kykenee vuoden verran ottamaan itsestään melkoisia suorituksia.

Tilatiedot
	Maidontuottajat: Anssi Virtala ja Saara Kurkikangas
	Tila: sijaitsee Soinin Jousperällä
	Peltoa: käytettävissä 70 ha, josta omaa 28 ha
	Metsää: 70 hehtaaria
	Sukupolvenvaihdos: 2005
	Navetta: 2008 tammikuussa
	Parsipaikkoja: 44

Se on syytä sanoa, että keskituotos laski noin tuhatkunta kiloa uuden navetan myötä. Se on kapuamassa takaisin. Nyt ollaan 8 600 kilon tuntumassa. Virtalat kuitenkin osoittavat, että vanhojen lehmien tuotostaso ei ole pudonnut yhtään, jos ei ole noussutkaan.

Keskituotoksen lasku johtuu siis karjan lisäyksestä. Se on laskenut myös keskipoikimakerrat alle kolmen. Eläimiä, etupäässä hiehoja, ostettiin kaikkiaan parikymmentä.

Lypsy sujuu rapsakasti

Virtaloiden tilanne on varsin hyvä, vaikka juuri on investoitu. Talouden suhteen voi olla luottavainen. Tämän uskaltaa sanoa siksi, että tuotanto on kunnossa, kun sitä vertaa tehtyyn investointiin. Maitoa on toimitettu tänä vuonna meijeriin lähes 360 000 litraa. Investoitu euro tuottaa runsaan litran maitoa vuodessa. Maitolitraa investointi rasittaa äkkiä laskien noin 11 senttiä. Todellisuudessa rasite on paljonkin pienempi edullisen korkotason ja pitkien laina-aikojen vuoksi.

Investoinnilla saatiin kummallekin puolisolle kohtalaisen vakaa ja turvattu työpaikka. Kun muistaa nyrkkisäännön, jonka mukaan ”tililläsi olevat rahat eivät todennäköisesti ole omiasi”, niin ollaan oikealla tolalla. Edelleen on vahdittava poistoja, ettei niillä yritetä etupainoisesti vältellä verottajaa. Poistojen ja lyhennysten on hyvä kulkea tasajalkaa.

Työtä on kohtuullisesti. Kuten jo todettiin, normaalitilanteessa kahdelta ihmiseltä kuluu navettatöissä kummaltakin kuusi tuntia, mikä tekee 42 viikkotuntia henkilöä kohti. Maidontuotannossa tuollaista työmäärää kuitenkin pidetään kohtuullisena.

Lypsytyö sujuu Virtaloiden mukaan tosi rapsakasti. Sekä ilta- että aamulypsy vievät tunnin, ellei mitään erikoista satu. Pesut tietenkin tulevat päälle. Kaksi ihmistä lypsää, kumpikin neljällä yksiköllä. Lypsimille on siirtokiskot ja lypsimissä on irrottimet, joihin myös luotetaan.

Navettatuntien lisäksi tulevat maatilan muut työt. Isäntä on jo järkeistänyt rehuntekoa. Tila kuuluu tarkkuussilppuriketjuun. Isäntä sanoo painokkaasti, että rehun laatu on oltava parasta mahdollista. Jos siinä lipsutaan, asiasta koituu korjaamattomia menetyksiä. Maitomäärät saadaan aikaan ensiluokkaisella rehulla. Sitä ei voi millään muulla korvata.