Parsinavetasta pihattoon siirtyminen on suuri muutos, sanoo Martti Juntti Torniosta. Reilu vuosi sitten valmistuneen pihaton toimivista ratkaisuista Juntit kiittävät ammattitaitoista suunnittelijaa.

Mäkijuntin tila Tornion Liakassa on ollut kirjoissa rekisterinumerolla 1 vuodesta 1765. Maitoa tilalta on myyty yli sata vuotta ja voita tiettävästi vielä kauemmin. Martti ja Outi Juntti viljelevät tilaa kahdeksannessa sukupolvessa. Heidän kahdeksan lastaan ovat yhdeksäs sukupolvi. Vierailupäivänä Junteille syntyi kuudes kymmenettä sukupolvea edustava lapsenlapsi.

Martti Juntti on tehnyt aina työtä kotitilallaan. Sukupolvenvaihdos tehtiin 1987. Tuolloin lypsäviä oli 28. Parsinavetta on rakennettu 1960, laajennuksia ja remontteja on tehty viidessä vaiheessa, viimeisin 1998, jolloin lehmiä oli 45. Tuotannon laajentamiseen kannusti poikien, Erkan, Iikan ja Eeron kiinnostus maatalouteen. Iikka opiskelee parhaillaan maatalouden ammattitutkintoa oppisopimuksella ja tekee käytännön osuuden kotitilalla.

Oma työpaikka

”Kun on aina lypsänyt parsinavetassa, on vaikea tietää, mitä kaikkea pihaton ratkaisuissa kannattaa ottaa huomioon”, Martti Juntti sanoo. Juntit luottivat suunnittelijan ammattitaitoon ja ovat tulokseen tyytyväisiä. Isännän mukaan kauppamiehet on syytä pitää loitolla suunnittelusta. Navetta tehdään itselle työpaikaksi.

Pihaton suunnitteli arkkitehti Jouni Pitkäranta. Veroton kustannusarvio oli 760 000 euroa. Se ylittyi, mutta alle miljoonassa pysyttiin, Martti Juntti toteaa.

Rakentaminen alkoi keväällä 2007. Ensimmäiseksi pihattoon asutettiin hiehot, joita oli hankittu runsaasti karjakoon kasvattamista varten. Lehmät hoidettiin parsinavetassa. Lypsyasema rakennettiin vanhan navetan puolelle. Se valmistui marraskuussa 2008, jolloin rakennukset yhdistettiin, lehmät siirtyivät pihattoon ja hiehot puolestaan vanhaan navettaan.

Vanhalla puolella on lypsyaseman lisäksi nuorkarja. Pikkuvasikoille remontoidaan tilat navetan vanhimpaan osaan.

Viileä pihatto

Pihatossa on teräsrunko, liimapuupalkit kannattelevat kattoa, betonielementtiseinät,

avoin harja ja luonnollinen ilmanvaihto automatiikalla. Lämpötila pysyy plussan puolella. Läpiajettava ruokintapöytä on keskellä. Ruokintakourut ovat syvennetty rehun leviämisen estämiseksi. Ruokintapöydän molemmin puolin ovat 3-riviset osastot kahdella lantakäytävällä. Parsipedit kuivitetaan turpeella. Lantakäytävillä on raapat ja kumimatot vähentämässä liukkautta sorkkien alla. Luonnon valoa tulee runsaasti harjasta, sivuikkunoista sekä päädyn isoista pleksilaseista. Valkoinen katto lisää valoisuutta.

130-paikkainen pihatto ei ole vielä aivan täynnä. Toisella puolella on 69 lehmää, toisella 33. ”Aremmat eläimet on sijoitettu pienempään ryhmään”, Outi Juntti kertoo.
Lypsylle kumpikin ryhmä menee erikseen. ”Lehmät rakastavat rutiineja. Kun ne saatiin oppimaan lypsylle, ei niitä enää tarvitse juurikaan hätistellä”, Juntit sanovat.
Entä tehtäisiinkö tällä kokemuksella jotakin toisin? ”Ehkä kallistusta lattiaan”, Martti Juntti sanoo. Se voisi tehostaa käytävien kuivana pysymistä.

Tehokas takalypsy

Juntit perehtyivät perusteellisesti eri lypsyvaihtoehtoihin ja kävivät tutustumassa useisiin navetoihin. He päätyivät lypsyasemaan, koska se ei edellytä jatkuvaa päivystysvalmiutta kuten robotti. Asema on myös hinnaltaan kahta robottia edullisempi. Martti Juntti pääsi kokeilemaan takalypsyä käytännössä ja totesi sen sujuvaksi.

Tilatiedot
	Viljelijät: Martti ja Outi Juntti
	Perhe: Tyttäret Hanna-Leena, Heli, Elina, Helena ja Laura opiskelevat tai ovat työssä muualla. Pojat Iikka ja Eero opiskelevat ja asuvat kotona. Erkka suorittaa asevelvollisuutta. Lapsenlapsia kuusi.
	Tila: Mäkijuntti Tornion Liakassa
	Karja: Lehmäpaikkoja 130. Nyt 102 lehmää. Nuorkarja mukaan luettuna kaikkiaan noin 200 eläintä.
	Viljely: 113 ha nurmea, 30 ha kaura-herneseosta kokoviljasäilörehuksi. Lisäksi korjataan 60–70 ha nurmea sekä olkea lähitiloilta.
	Metsä: Lämpökeskus toimii omalla hakkeella.

Valinta oli lopulta kaikkien yksimielinen päätös. Nopealla poistumisella varustettu Westfalian 2 x 10 -paikkainen asema on tehokas.”Jos erilleen lypsettäviä ei lasketa, lypsyyn kuluva aika on yksi minuutti lehmää kohti”, Outi Juntti kertoo. Lypsyllä on kaksi, joskus kolmekin lypsäjää.

Apetta rehuksi

Lehmien totuttamisen aperuokintaan Juntit aloittivat jo parsinavetassa. Tuotos notkahti aiemmasta 11 000 kilosta. Ruokinnan ohella myös ensikoiden suuri osuus pudotti maitomäärää. Tuotos on nousussa ja Juntit pitävät 10 000 kilon tuotosta realistisena tavoitteena.

Apemestareina toimivat pojat, tällä hetkellä pääasiassa Iikka. Appeessa on nurmisäilörehua, kokoviljasäilörehua, rypsiä ja täysrehua. Hiehojen ja umpinaisten seoksessa on säilörehua ja kivennäisiä.

Säilörehun laatu

Martti Juntin mukaan säilörehun laadulla on aperuokinnassa vielä suurempi merkitys kuin muuten. Säilörehu korjataan yhdessä naapurin kanssa tarkkuussilppurilla laakasiiloon, aumaan ja paaleihin. Työssä on kuuden traktorin koneketju. Kolme 3,2 metrin niittoa kootaan karholle silppuria varten. Kaksi traktoria ajaa kuormaa ja yksi polkee siiloa.

Käytössä on ollut biologinen säilöntäaine, josta nyt ollaan siirtymässä happoon. Analyysituloksissa laatu on 10 ja 9. Biologista säilöntää rajoittaa, ettei siiloa voi jättää yöksi auki, Martti Juntti sanoo.

Nurmea on viljelyssä 113 ha, lisäksi korjataan 60–70 hehtaaria naapurin maita. Ohraa ja kauraa sisältävää kokoviljasäilörehua on korjattu 30 hehtaarilta. Ensi kesänä viljaksi kylvetään kaura-herneseos. Valmiin siemenseoksen Juntit ostavat Ruotsista.

Hyvä kylä

Liakan kylä on kahdeksan kilometriä Tornion kaupunkitaajamasta. Ruotsin rajalle on neljä kilometriä. Kaupungin läheisyydestä on Junttien mukaan etua: esimerkiksi rakennusaikana saattoi puuttuvia tarvikkeita hakea nopeasti. Juntit kiittävät naapureita ja muita kyläläisiä hyvästä yhteishengestä ja myönteisestä suhtautumisesta maatalouteen.

Hirviporukka on isäntäväen syksyinen henkireikä, koiraharrastus toinen. Torniolaiset perustivat toissa vuonna MTK- haukkujaiset, joissa jäsenistön hirvikoirat kilpailevat valtakunnallisesti. Martti Juntti on tuomaroinut kilpailuja. Vastikään hankittu jämtlannin pystykorvan pentu Ninni on jatkamassa talon hirvikoira perinteitä. Nuorison ottaessa lisää vastuuta tilan töistä, Martti ja Outi Juntti saattavat hurauttaa moottoripyörällä matkoihinsa tai irrottautua Lapin reissulle kuten tammikuussa ystävien kanssa lomaillessa.